Elävä Itämeri -säätiön eli BSAG:n missiona on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino. Se ei ole helppo homma, sillä uhkia on monia: rehevöitymisen lisäksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen rappeuttavat meren kuntoa.
Rehevöityminen, ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen uhkaavat kaikki Itämerta. Toivottomuuspuhe on silti turhaa, sillä tilanne on myös parantunut. BSAG:n vetämä Carbon Action -hanke tuo uusia ratkaisuja viheliäisiin ongelmiin, ja mukana yhteistyössä on myös Gofore.
Recoding-podcastimme uusimman jakson vieraana on BSAG:n eli Baltic Sea Action Groupin toimitusjohtaja Michaela Ramm-Schmidt. Jakson löydät myös SoundCloudista ja Spotifysta.
Elävä Itämeri -säätiön eli BSAG:n missiona on palauttaa Itämeren ekologinen tasapaino. Se ei ole helppo homma, sillä uhkia on monia: rehevöitymisen lisäksi ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen. BSAG:n toimitusjohtaja Michaela Ramm-Schmidt kertoo, että uhkista puhutaan valtavan paljon, mutta valitettavasti se luo jo liikaakin lopun ajan tunnelmaa.
“Yhtenä päivänä oma 10-vuotias tyttäreni kysyi, että äiti, voiko Itämerta enää pelastaa. Mietin silloin, että on valtavan surullista, jos lapsikin ajattelee, ettei ole toivoa. Itse sain kuitenkin tästä vain lisää energiaa ja ajattelen, että nyt ainakin pitää tehdä entistä enemmän töitä Itämeren suojelemiseksi”, Ramm-Schmidt kertoo Recoding-podcastissa.
Ramm-Schmidt on ottanut Itämeren suojelun sydämen asiaksi. Yhteiskunnalliset ongelmat ovat muutenkin olleet hänen työurallaan aina se isoin moottori, jonka ratkaisemiseksi hän on halunnut tehdä töitä. Varsinkin vastuullinen liiketoiminta on iso juttu.
“Kannustan yrityksiä tekemään hyvää liiketoimintaa tekemällä liiketoiminnalla hyvää. Tämä on se lause, jota usein hoen”, Ramm-Schmidt toteaa.
Dialogia tarvitaan, jotta kaikki saadaan toimimaan yhdessä
On totta, että Itämeri on huonossa kunnossa: monilla tulee koko merestä ensimmäisenä nykyisin mieleen lähinnä sinilevä.
“Mutta uutisointi on silti turhankin negatiivista. Itämeren tilaa on myös saatu paljon parannettua. Joitakin vuosia sitten silakkaa ei voinut myrkyllisyyden takia syödä, mutta nyt se on taas mitä parasta ruokaa”, Ramm-Schmidt sanoo.
Recoding-podcastin jaksossa harmitellaan ylipäätään sitä, miten tämänhetkinen keskustelukulttuuri on kaikin puolin turhan negatiivista ja rakentuu vastakkainasettelulle. Se ei vie asioita eteenpäin.
“Vastakkainasettelu häiritsee minua hirveästi. Meillä on isoja haasteita, joita kukaan ei ratko yksin. Pitäisi puhua niin, että löydämme yhteisen tien ulos, eikä niin, että jatkuvasti syyllistetään toinen toisiamme”, Ramm-Schmidt pohtii.
Hän toivoisi, että nyt keskityttäisiin kaikin voimin luomaan dialogia: rakentavaa keskustelua luottamuksen ilmapiirissä, jossa on mahdollisuus myös kertoa kipukohdista ja peloista.
Carbon Action -alusta herättää suurta innostusta
Onnistunutta dialogia kuitenkin on, esimerkiksi BSAG:n vetämässä Carbon Action -hankkeessa. Siinä yritykset, tutkijat ja viljelijät kehittävät ja kokeilevat yhdessä ratkaisuja uudistavaan maatalouteen. Keskeisenä asiana on hiilensidonta.
“On selvää, ettei päästöjen vähentäminen riitä. Meidän pitää saada hiilidioksidia pois ilmakehästä, ravinteet pidettyä maassa ja biodiversiteettiä vahvistettua. Kun katsomme maaperän hiilinieluja, voidaan monia ongelmia ratkoa pelloilla”, Ramm-Schmidt sanoo.
Viljelemällä luonnon ehdoilla ja viljelykiertoja toteuttaen voidaan siis kestävän ruoantuotannon ohella sitoa hiiltä maaperään. Hiilensidonnan menetelmiä testaa tällä hetkellä noin 100 viljelijää. Lisäksi aiheesta tehdään valtavasti tutkimusta. Carbon Actionissa on mukana myös kymmenkunta yritystä. Ramm-Schmidt kertoo, että tulokset ovat olleet todella positiivisia.
“Viljelijät ovat kokeneet tämän todella merkitykselliseksi. Myös mukana olevat yritykset ovat nähneet selkeän muutoksen. Tämä on tosi energisoivaa, koska kaikki on positiivista ja rakennamme uutta”, Ramm-Schmidt sanoo.
Positiivista muutosta tarvitaankin, ja ripeästi. Ramm-Schmidt sanoo, että Itämeren tilan lisäksi huolta on myös siitä, miten ruoka tulevaisuudessa riittää. “YK arvioi, että maailman pelloilla on noin 60 satoa jäljellä. Se on mielestäni aika karmea luku. Miten saamme tuotettua ruokaa, jos tätä muutosta ei saada pysäytettyä?”
Uudistavaan maatalouteen voi luoda ainakin jonkin verran toivoa. Paitsi, että hiiltä saadaan sidottua, sen avulla voidaan myös parantaa viljelyolosuhteita. Sadot paranevat ja viljelijöiden resilienssi ilmastonmuutosta vastaan paranee.
Ramm-Schmidtin mukaan tärkeää on nyt se, että uusi tutkimustieto ja hyvät käytännöt leviävät kaikkien tietoisuuteen helposti ja ymmärrettävästi. Siksi hän on todella iloinen, että Gofore on mukana Carbon Action -alustassa.
“‘Tiedolla on uskomattoman tärkeä merkitys. Meillä on kymmeniä ja kymmeniä tutkijoita, jotka tutkivat yhdessä yritysten kanssa ja etsivät uusia ratkaisuja. Tarvitsemme lisää tietoa hiilensidonnasta, sen mittaamisesta ja verifioinnista, mutta tarvitsemme myös jonkun siihen väliin sanoittamaan tätä tutkimusta. Goforen asiantuntemus digitalisaatiosta ja palvelumuotoilusta tuo mukaan juuri tämän puuttuvan palasen.”
Kun oikea tieto saadaan oikea-aikaisesti hyödylliseen käyttöön, voidaan siitä saada avaimia, joilla ratkomme niin isoja ympäristöhaasteita kuin muitakin viheliäisiä ongelmia.
“Kaikkia tarvitaan ja kaikki voi tehdä jotain. Ja kun kaikki tekee jotain, siitä lähtevät myös isot massat liikkeelle.”
Kiinnostuitko? Kuuntele Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcasteissa.
