Työelämässä on käynnissä muutos, jota meidän pitää ymmärtää paremmin – etsiä ja kokeilla jotain uutta. Hyvinvointi ja sen osana jaksaminen, onnistuminen ja kehittyminen tuntuu kiertyvän mielen ympärille. Mistä ajattelet tässä olevan kyse?
Mielen merkitys työelämässä
Elämä, ja erityisesti sen osana työelämä, vaatii meiltä uudenlaista tunteiden ja ajattelun lukutaitoa, kuten itsetuntemusta, tunneälyä ja tilannetajua. Näitähän kysytään erityisesti johtamisessa, esihenkilötyössä – mutta oikeastaan kaikessa vuorovaikutuksessa ja itsensä johtamisessa, eikö?
Kaiken kaikkiaan tuntuu, että mieli ja tunteet ovat jatkuvasti tärkeämmässä roolissa työelämässä. Ehkä sen seurauksena, me kuuntelemme itseämme ja toisiamme herkin korvin. Onko myös niin, että me myös aiempaa herkemmin tunnistamme signaalit pahoinvoinnista? Ja etsimme apua mieluummin ammattilaisilta kuin toisiltamme. Ei siis yllätä, että tutkimuksen mukaan terveyspalveluja mielenterveyteen liittyvien ongelmien vuoksi on käyttänyt joka kymmenes mies ja vajaa viidesosa naisista.
Mielen pahoinvointi ilmiönä näyttäytyy Suomen kilpailukyvyn totisena haasteena, olemme lähes päivittäin lukeneet lehdistä ilmiön erilaisista kasvoista. Kyse on varmasti työelämän todellisista mutta ehkä myös kuvitelluista vaatimuksista. Sen rinnalla kulkevat kulttuurin ja yhteiskunnan syvälle juurtuvat odotukset ja rakenteet. Ja aivan varmasti kyse on myös suhtautumisestamme omaan mieleemme, joka jollain tavalla on muuttunut sekin.
Keskustelunavaukset usein keskittyvät johonkin yhdestä näkökulmasta; mitä voitaisi tehdä paremmin työpaikoilla, mitä yhteiskunnassa pitäisi tehdä toisin tai mitä ihminen itse voisi tehdä. Tuntuu, että ratkaisut löytyvät jostakin, missä on turvallista puhua näistä kaikista yhtä aikaa.
Miten me huolipuheen keskellä käännämme huomion omiin valintoihimme ja toistemme aktiiviseen auttamiseen?
Miksi tämä kiinnostaa Goforea?
Goforella on ansaitusti upea työnantajamaine, erinomaiset työelämäjoustot, laajat hyvinvoinnin palvelut, panostukset johtamiseen ja ihmislähtöiseen kulttuuriin. Työhyvinvoinnin edellytysten osalta voimme ajatella voittaneemme lotossa, minkä lisäksi osaajajoukkomme on timanttista, koulutettua, ja sympaattista asiantuntijaporukkaa.
Lisäksi meille on tärkeää, että mielenterveyden haasteet on turvallista nostaa esiin ja avun saa matalalla kynnyksellä. Onko siis niin, että Goforen mielenterveystilastot ovat alansa huippua? Eivätpäs olekaan! Uskommeko, että olemme immuuneja mielenterveysoireilun lisääntymisen trendille? Emme usko. Kun olemme tehneet kaiken työpaikalla aika upealla tavalla jo nyt, riittääkö se työnantajan puolelta? Ei, voimme varmasti parantaa.
Vaikka siis meillä asiat ovat lopulta hyvällä mallilla, me haluamme tukea ihmisiä vielä paremmin. Siksi haluamme oppia lisää tästä ilmiöstä, ja seurata mikä tässä on suunta. Meillä on upeat terveyden ja työkyvyn johtamisen asiantuntijakumppanit, mutta me taidamme tarvita isomman porukan apua tämän ratkomiseen.
Yleinen fakta: Suomessa työpanoksen menetys pitkien mielenterveysperusteisten poissaolojen vuoksi oli vuonna 2023 arviolta 5,8 miljoonaa työpäivää. Inhimillisen pahoinvoinnin ohella tämä aiheutti vähintään miljardin euron kustannukset (Kelan tietotarjotin)
Goforen dataa: Noin 6 % goforelaisista on sairauslomalla mielenterveyssyistä vuosittain. Meille tämä tarkoitti 3984 poissaolopäivää, eli 17,5 työvuotta vuonna 2023, kun Suomessa Goforelaisia oli 1242.
Työterveyskumppanin mukaan tärkeimpinä vaikuttavat muut kuin työperäiset syyt. Koska uskomme, että myös työn kautta voimme vaikuttaa tilanteeseen, haluamme tutkia asiaa lisää.
🧡 Gofore-teko 1: Tietoisuus on ensimmäinen askel
Gofore on pörssiyhtiönä sitoutunut avoimeen ja läpinäkyvään sijoittajaviestintään. Pörssitaipaleemme alusta alkaen olemme muun muassa raportoineet liikevaihdon ja keskeiset henkilöstöön liittyvät tunnusluvut kuukausittain.
Nyt aiomme ottaa seuraavan askeleen läpinäkyvyydessä: Alamme yhtiönä raportoida tietoa mielenterveysperusteisista sairauspoissaoloistamme Suomessa.
Miksi?
Mielenterveyden ja työkyvyn tutkiminen ja tukeminen on tärkeää. Huolena se painaa koko yhteiskuntaamme niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Haluamme avoimuutta ja keskustelua aiheen ympärille; miksi mieli kuormittuu, jopa sairastuu. Tällä tavalla nostamme keskusteluun huolen rinnalle teot; mitä yritykset, organisaatiot, yhteisöt – me yhteiskuntana – voimme tehdä. Kerromme teoistamme aiheen ympärillä pian lisää!
Naisten mielenterveys otsikoissa
On sanottu, että leijonanosa työelämän tunnetyöstä ja kotielämän metatyöstä on naisten harteilla. Nyky-yhteiskunnan korkeat vaatimukset ja riittämättömyyden tunne koskevat meitä jokaista, mutta onko ilmiössä vielä jotakin sukupuolittunutta? Kohdistuuko naisiin vielä muita enemmän jatkuvia ja keskenään ristiriitaisia odotuksia.
Onko niin, että työyhteisöissä naisilla on taipumus kerätä sisäänsä epävarmuutta, ja vaikeutta tunnistaa omia rajojaan – enemmän kuin miehillä? Onko myös niin, että suurempaa osaa naisista kuin miehistä koskee ja uuvuttaa lapsuudesta asti tunnollisuus ja täydellisyyden tavoittelu, joka seuraa koulutaipaleelta myös työelämään?
Uudistamme työelämää perhemyönteisemmäksi pidentämällä isien vapaita, tarjoamalla palkallista vanhempien hoitovapaata ja väljennämme läheisen perheen käsitettä. Jääkö silti edelleen perheissä ja yhteisöissä jotakin hankalaa ja vielä määrittelemätöntä vastuuta juurikin naiselle?
Pohjimmiltaan kysymys on, millaisessa yhteiskunnassa ihminen voi hyvin ja jaksaa. Ja varmasti myös meistä naisista sekä siitä, kuinka paljon itse haluamme kehittää hyvinvointia edistäviä taitojamme. Eikö niin, että tässä me voisimme myös tukea toisiamme paremmin?
Mutta tämäpä ei taida jäädä tähän. Tuore kiinnostava tutkimus tuo esiin, miten maskuliinisuus ja feminiinisyys ovat perinteisesti asettaneet normeja sille, miten ihmiset reagoivat terveysongelmiin. Sukupuolinäkemysten ollessa muutoksessa on tällä seurauksia myös psyykkiseen haavoittuvuuteen. Tutkimukset ovatkin osoittaneet, kuinka nuoret miehet ovat alkaneet hakeutua aikaisempaa enemmän psykologisen avun piiriin ja kuinka mielen haavoittuvuus on levinnyt myös miesvaltaisille toimialoille.
Fakta: Mielenterveysperusteisia sairauspäivärahapäiviä on maksettu nuorille naisille viisi kertaa enemmän viime vuosina kuin vuonna 2005 (Suomessa).
Goforen data: Goforella naiset ovat kaksi kertaa enemmän sairauslomalla mielenterveyssyiden vuoksi kuin miehet (2021-24).
🧡 Gofore-teko 2: We do mind -afterwork: Opitaan toisiltamme
Terveysdata näyttää eroa miesten ja naisten tilanteessa. Jos hetken kestämme tätä binäärijakoa ilmiön tarkastelemiseksi, voimme kenties sitä kautta puhua omista ja sosiokulttuurisista odotuksistamme sekä oletuksistamme. Haluamme jatkaa keskustelua ja jakaa ajatuksia siitä, miten voisimme tukea toisiamme vielä paremmin. Millaiset asiat suojaavat miehiä paremmin uupumukselta ja onko niistä mahdollisuus oppia? Onkohan naisten työelämässä asioita ja ilmiöitä, joista miesten olisi hyvä olla tietoisempia?
Me järjestämme goforelaisille ’We Do Mind’ -after workit, joissa sukellamme fasilitoidusti syvemmälle aiheeseen. Ennen after workeja kutsumme kaikki goforelaiset jakamaan ajatuksiaan teemasta.
Kerromme toki jälkikäteen, mitä opimme: onko naisten ja miesten työssä tai elämässä jotakin, joka eroaa toisistaan? Ja etenkin, mitä me töissä voisimme tehdä auttaaksemme, kun haasteet käyvät ylivoimaisiksi?
Sosiaalinen vaikuttavuus
Aivojen terveys ja hyvinvointi ovat teemoja, joilla on suuri merkitys paitsi jokaisen yksilön elämässä myös laajemmassa kuvassa kansallisesta kilpailukyvystä ja tulevaisuudesta.
🧡 Gofore-teko 3: Gofore Impact Foundation etsii ja tukee uusia ratkaisuja
Myös Gofore Impact Foundation -tiimi on päättänyt selvittää mahdollisuuksia tukea mielenterveyttä ja digitalisaatiota luovalla tavalla yhdistävää tutkimusprojektia. Yksi mielenkiintoinen kysymys voisi olla esimerkiksi: tekeekö digitaalinen maailma töissä ja kotona meistä jotenkin henkisesti haavoittuvampia – ja miten se voisi tukea päinvastaista? Lisätietoa tulossa pian. On jännittävää nähdä, millaisia vaikutuksia voimme saavuttaa myös tällä!
Mitä seuraavaksi?
Aiomme jatkaa keskustelua, oppimista ja konkreettisia toimia. Myös esimerkiksi opiskelijat ja heidän ajatuksensa kestävästä työelämästä ovat tutkallamme, ja teemme aiheen parissa yhteistyötä Future Talent Partner -verkostomme kanssa.
Kuinka – kuulet tästä pian lisää!