Ihmisellä on luontainen tarve tulla kuulluksi ja nähdyksi. Kasvokkaisissa kohtaamisissa tämä tapahtuu usein luonnostaan, mutta etänä työskennellessä tähän pitää kiinnittää erikseen huomiota. Inhimilliset kohtaamiset ovat myös luottamuksen syntymisen lähde – ja luottamus puolestaan on tärkein hyvin toimivan tiimityön perusedellytys. On siis monta syytä, miksi aidot kohtaamiset ovat tärkeitä!
Teknologian mahdollistama etä- ja hybridityö ovat tulleet jäädäkseen
Teknologian kehityksen myötä emme enää ole kiinni perinteisessä konttorimaailmassa samalla aikavyöhykkeellä tapahtuvassa läsnätyössä. Vaikka hybridi- ja etätyö oli tuttua monelle jo aiemmin, koronapandemia kiihdytti siirtymää entisestään.
Tuoreiden tutkimustulosten valossa etä- ja virtuaalityö ovatkin tulleet meille jäädäkseen: meillä Suomessa etätyössä on pysytty korona-ajan jälkeen tiiviimmin kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Siinä missä meillä 1,5 prosenttiyksikköä korona-ajan etätyöläisistä on siirtynyt kokonaan takaisin toimistolle, muissa Pohjoismaissa sama luku on 10 prosenttiyksikön luokkaa (Tilastokeskus).
Myös teknologian ajassa inhimilliset kohtaamiset synnyttävät luottamusta
Vaikka teknologian kehitys on mahdollistanut työn tekemisen paikan muuttumisen tiiviimmin koteihin ja muihin kuin työpaikan ympäristöihin, ei ihmisen perustarve tulla inhimillisesti kohdatuksi, eli kuulluksi ja nähdyksi omine näkökulmineen ja tarpeineen, ole muuttunut mihinkään. Siksi on tärkeää huomioida, että inhimillisistä kohtaamisista pidetään huolta myös etätyön ajassa.
Inhimilliset kohtaamiset ovat siis inhimillisen hyvinvoinnin lähde. Mutta ne ovat myös luottamuksen syntymisen kannalta oleellisia. Luottamus syvenee kohtaamisissa syntyvän ymmärryksen myötä: kun tunnemme toistemme työskentelytyylit, pystymme ennakoimaan, miten kollegamme reagoivat erilaisissa tilanteissa. Luottamusta rakennetaan myös olemalla kiinnostunut siitä, mikä toisia motivoi ja osoittamalla arvostusta toisten näkökulmia kohtaan – vaikka ne olisivatkin erilaisia kuin omamme. Yhteistä aikaa onkin tärkeä käyttää myös muuhun kuin pelkkään asia-asioiden läpikäyntiin.
Luottamusta on tärkeää rakentaa, koska se on tutkitusti keskeinen työssä tapahtuvan yhteisen toiminnan edellytys. Voisi sanoa, että luottamus on peruskivi, jolle yhteinen toiminta rakentuu.
Luottamus varmistaa työssä onnistumisen
Miksi luottamus sitten on niin tärkeää? Patrick Lencionin mukaan luottamuspula aiheuttaa erilaisia toimintahäiriöitä tiimeissä, kuten konfliktien pelkoa. Tämä puolestaan johtaa siihen, että tiimissä ei pystytä tuomaan esille eriäviä näkökulmia ja keskustelemaan niistä rakentavasti. Tiimin jäsenet saattavat tämän vuoksi ajautua ajamaan omia agendojaan yhteisen tavoitteen sijaan. Jos sen sijaan tiimin jäsenet luottavat toisiinsa, he uskaltavat keskustella vaikeistakin asioista ja löytää niihin kompromisseja, mikä johtaa siihen, että tiimin jäsenet sitoutuvat tukemaan tiimin yhteistä tavoitetta ja työskentelevät sen saavuttamisen eteen.
Samanlaisiin tuloksiin on päätynyt myös Amy Edmondson psykologista turvallisuutta* käsittelevissä tutkimuksissaan. Edmondson on osoittanut, että psykologinen turvallisuus on hyvin toimivan tiimin keskeisin ominaisuus. Psykologisesti turvallisessa tiimissä ihmiset pystyvät näyttämään toisilleen inhimillisyyttään. Kuten esimerkiksi sitä, että työssä voi kelle tahansa tapahtua virheitä, ja keskeistä onkin, että niistä osataan oppia yhdessä.
Luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat keskeisiä teemoja myös muutosjohtamisessa. On tärkeää, että asioiden muuttuessa voidaan turvallisesti käsitellä muutoksen herättämiä erilaisia ajatuksia ja tunteita.
Yksi hyvä keino luottamuksen syventämiseen on aktiivinen kuuntelu. Kerron siitä lisää seuraavassa blogissa!
*Psykologinen turvallisuus on käsite, jota käytetään silloin, kun puhutaan luottamuksesta ryhmätason ilmiönä. Käytännössä se on synonyymi luottamukselle.
Haluatko perehtyä aiheeseen tarkemmin?
Tämä kirjoitus ammentaa omien koulutustemme ohella muun muassa seuraavista lähteistä:
Patrick Lencioni: Five dysfunctions of a team.
Amy Edmondson ym.: Edmondson, A. C. & Lei, Z. (2014). Psychological safety: The history, renaissance, and future of an interpersonal construct.
Mia Paakkanen: Empatian voima työssä.
