Esteettömyysdirektiiviä ei pidä katsoa rajoitteena – siitä seuraa parhaimmillaan huomattavia taloudellisia ja laadullisia hyötyjä tuotteiden ja palvelujen tuottajille ja heidän asiakkailleen. Yhteiset standardit parantavat palveluiden laatua ja kirittävät myös innovaatioihin.
Saavutettavuuden edistäminen on työtä digitaalisen tasa-arvon ja kestävän kehityksen puolesta digitalisaation edetessä. Tätä tukee EU:n esteettömyysdirektiivi, joka asettaa raameja EU:n sisäisillä markkinoilla oleville palveluille ja tuotteille. Asiakkaiden näkökulmasta standardit selkeyttävät odotuksia tuotteiden ja palveluiden laadusta. Perusasiat esteettömyysdirektiivistä voit tarkistaa aiemmasta blogitekstistämme.
Helppokäyttöisiin palveluihin palataan
Saavutettavuudesta puhuttaessa keskitytään usein erilaisten teknisten vaatimusten täyttämiseen. Ne ovatkin hyvä pohjataso kaikelle käytettävyydelle, mutta eivät yksin riitä. Kun suunnittelussa huomioidaan alusta asti erilaiset käyttötavat ja sisällön selkeys, palvelusta tulee kaikille helpompi käyttää.
Palvelun saavutettavuus tai tuotteen esteettömyys on myös oleellinen osa sen toiminnallista laatua. Mitä helppokäyttöisempi palvelu on, sitä todennäköisemmin asiakkaat vievät ostoprosessinsa loppuun saakka ja palaavat jatkossakin. Tällä on merkitystä myös maineelle ja asiakasuskollisuudelle. Hyvissä ajoin saavutettavuuteen panostavat toimijat ovat etulyöntiasemassa mattimyöhäisiin nähden.
Ei-saavutettava palvelu menettää asiakkaita
Asiakkaat ovat ihmisiä eri taitoineen ja ominaisuuksineen. Eri tavoin toimintarajoitteisille asiakkaille saavutettavuus on palvelun käyttämisen ehto. Saavutettavuus ei kuitenkaan ole hyväntekeväisyyttä, eikä sen mukanaan tuomia taloudellisia hyötyjä kannata turhaan piilotella. Kyse on asiakkaista, joilla on käytettävissään rahaa kuten kaikilla muillakin.
Saavutettavan palvelun tai tuotteen potentiaalinen käyttäjäkunta kasvaa yksin Suomessa yli miljoonalla henkilöllä saavuttamattomaan verrattuna (Traficom). Eurostatin mukaan yhdellä neljästä EU:n kansalaisesta on jokin vamma tai toimintarajoite, mikä tarkoitti noin 101 miljoonaa henkilöä vuonna 2023.
Yritysten kannattaa katsoa saavutettavuustyötä merkittävänä taloudellisena mahdollisuutena, jossa on oleellisen tärkeitä sosiaalisia ulottuvuuksia.
Mahdollisten sakkojen todennäköisyyden pyörittelyn sijaan kannattaa keskittyä kasvattamaan oman palvelun tai tuotteen käyttäjäkuntaa ja hiomaan käyttäjäkokemusta.
Myös ikääntyneet kuluttajat hyötyvät saavutettavista palveluista. On hyvä ymmärtää, että myös vamman tai toimintarajoitteen todennäköisyys kasvaa henkilön vanhetessa. Suomessa yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan noin neljäsosa väestöstä vuoteen 2030 mennessä ja osuuden ennustetaan kasvavan 2 prosenttia kolmenkymmenen seuraavankin vuoden aikana (Tilastokeskus).
Esteettömien palvelujen ja tuotteiden kysyntä tulee siis todennäköisesti nousemaan Suomessa ja koko EU:ssa varsin nopeasti. Vaikka saavutettava palvelu ei varsinkaan iäkkäämpien asiakkaiden tapauksessa korvaa täysin muita asiointitapoja, palvelun helppokäyttöisyys kuitenkin helpottaa digitaalista asiointia silloin, kun tarve on.
Nyt työelämässä olevat ikäluokat ovat enenevässä määrin tottuneet digitaalisiin palveluihin, ja tulevat hyödyntämään niitä myös vanhetessaan. Myös digitaitoisille ikäihmisille palveluiden saavutettavuus on erittäin tärkeää.
Tähtäätkö eurooppalaisille markkinoille vai oletko siellä jo?
Yhteiset standardit auttavat yrityksiä käymään kauppaa EU:n jäsenvaltioiden välillä ja jopa niiden ulkopuolella aiempaa sujuvammin ja kustannustehokkaammin. 28.6.2025 jälkeen markkinoille voi tuoda vain lainsäädännön piirissä olevia, direktiivin vaatimukset täyttäviä palveluja ja tuotteita. Kannattaa huomioida, että esteettömyysvaatimukset kohdistuvat 2025 alkaen myös muun muassa julkisiin hankintoihin, eli esteettömyys on kilpailuetu käytännössä heti lain tullessa voimaan.
Esteettömyysdirektiivin yhtenäisistä vaatimuksista hyötyvät Euroopan komission arvion mukaan erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset. Yritysten ei siis kannata tuijottaa pelkästään omaa kokoaan tai sitä, kuuluuko heidän palvelunsa tai tuotteensa juuri nyt saavutettavuuslainsäädännön piiriin. Vaikka uusi palvelu tai tuote olisi mikroyrityksen tuottama, sen suunnittelussa on myös taloudellisesti järkevää ottaa saavutettavuus ja esteettömyys huomioon alusta alkaen.
Ota jatkuva saavutettavuus osaksi palvelukehitystä
Saavutettavuustyön ei pidä päättyä auditointiin. Saavutettavuus lähtee jo suunnittelupöydältä, ja se on myös olennainen osa toimivia suunnittelujärjestelmiä (design system). Saavutettavuusajattelu on juurrutettava osaksi kaikkia työskentelyn vaiheita suunnittelusta testauskäytäntöihin.
Kokeneet, IAAP-sertifioidut saavutettavuusasiantuntijamme tukevat asiakkaitamme erityisesti digitaalisten palvelujen saavutettavuuden rakentamisessa sekä saavutettavien hankintojen suunnittelussa ja tuotteiden vaatimusmäärittelyissä. Palvelua kehittäessä tulee ottaa huomioon sekä tekninen että kognitiivinen saavutettavuus, ja tässä kokonaisuudessa asiantuntijamme ovat parhaimmillaan.
Saavutettavuusasiantuntijamme tekevät tiivistä yhteistyötä UI/UX-suunnittelijoiden, sisältömuotoilijoiden ja kehittäjien kanssa. Sen lisäksi, että varmistamme toteutuksen standardien mukaisuuden, ensisijaisena tavoitteenamme on luoda helppokäyttöisiä ja ihmislähtöisiä palveluita kaikille.
Kaipaatko tukea saavutettavien palveluiden toteuttamiseen? Ryhdy saavutettavuuden edelläkävijäksi ja ota meihin yhteyttä!
