“Olisi sittenkin pitänyt…”
Suomea voidaan pitää tilastojen ja tutkitun tiedon luvattuna maana; vaadimme saada nähdä faktat ennen kuin ryhdymme hankkeisiin mukaan. Tämä on hyve, mutta myös heikkous – sillä miten näytetään faktoja tulevaisuuden asioista, jotka ovat vasta tapahtumassa? Menetetyt mahdollisuudet kun eivät varmasti maistu kellekään.
Suomalaisyrityksissä panostetaan teollisuusyritysten johtajien mielestä liian vähän uusiin ideoihin ja liian paljon osingonjakoon. Lisäksi yli puolet (57 %) teollisuuspäättäjistä näkee, että riskin välttely innovoinnissa ja teknologiavalinnoissa ovat uhka Suomen kilpailukyvylle.
Tulokset ovat peräisin suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä koskevasta tutkimuksesta, jonka Gofore teetti kesän ja alkusyksyn 2025 aikana tutkimusyhtiö Verianilla. Tutkimuksessa on mukana yli 30 teollisuusyrityksen johtajan näkemyksiä aiheesta. Myös Kauppalehti ja Iltalehti uutisoivat tuloksista, joista jälkimmäinen nosti teeman myös pääkirjoituksensa keskiöön.
Liika varovaisuus tulee kalliiksi digitalisaatiossa
Jos pelaa koko ajan varman päälle, on helposti myös kilpailutilanteen peränpitäjänä. Tilanne on erityisen armoton digitaalisuudessa; lyhytnäköisistä säästösyistä tekemättä jätetyt digitalisaation perusteet muun muassa data-, infra- ja kyvykkyysratkaisuissa lyövät lopulta näpeille.
Erityisen haastavaksi tilanteen tekee se, että digitalisaatioon takamatkalta lähtijöiden on usein vaikeaa kuroa menetettyjä vuosia kiinni, sillä etumatkalaisten myötätuulta lisää teknisen kyvykkyyden lisäksi jo pitkälle ehtinyt ihmisten toimintatapojen, prosessien ja uudistuneiden ajattelutapojen muutokset.
Konkreettinen esimerkki tästä on tuotteen digitaaliset elinkaariratkaisut. Fiksuimmilla yrityksillä ne on rakennettu jo vuosia sitten.
Digitalisaatioon takamatkalta lähtijöiden on usein vaikeaa kuroa menetettyjä vuosia kiinni.
Tuotteen digitaalinen elinkaariajattelu on toimintatapa, joka mahdollistaa uudenlaista arvoa synnyttävän dataohjatun ja tekoälyn kiihdyttämän liiketoiminnan, nopeat tuote- ja palveluinnovaatiot ja niiden tuomisen käyttäjille laadukkaasti sekä turvalliset autonomiset laitteet.
Miksi tuotteen digitaalinen elinkaariajattelu on konkretisoiva esimerkki teollisuuden kilpailukyvyn seuraavan vuosikymmenen mielenmaisemasta?
Siksi, että ilman sitä on mahdotonta pysyä mukana kiivaassa kilpailussa ja kehitystahdissa: asiakkaiden odotukset ja markkinan muutokset vaikuttavat teollisuusyrityksiin ja pakottavat ne muuttumaan jatkuvasti. Koneiden, laitteiden ja ajoneuvojen valmistajilta edellytetään uusia ominaisuuksia ripeällä tahdilla ja laadukkaasti.
Enää ei riitä, että vain fyysinen tuote on laadukas. Asiakkaat vaativat käyttöliittymiltä ja digitaalisilta palveluilta samaa toiminnallisuutta, tasoa ja turvallisuutta kuin mitä parhaat kuluttajille suunnatut ratkaisutkin tarjoavat.
Digitaalisten palveluiden kohdalla teollisuusyrityksen benchmark ei siten ole toinen teollisuusyritys, vaan ehkä verkkovaatekauppa, leffateatterin lippupalvelu tai paikallisen urheiluseuran kiistämättömän ketterä mobiilisovellus.
Mistä löytäisimme rohkeutta mennä kohti tuntematonta, vaikkemme ole aivan varmoja lopputuloksesta?
Goforen Intelligent Industry -tapahtuma kokoaa vuosittain yhteen älykkään teollisuuden päättäjät ja vaikuttajat. Tämän vuoden tapahtumassa puhunut Konecranesin Executive Vice President Claes Erixon laittoi yleisön pohtimaan, miksi teemme uusia asioita ja aiheita koskevat tarkimmat suunnitelmat ja päätökset, kun itse asiassa tiedämme siitä vielä kaikkein vähiten?
Yksi tutkimukseen haastatelluista johtajista tiivistää asian mainiosta näin:
”Nyt tarvitaan uskallusta tehdä investointeja. Suomalainen teollisuus on kaivautunut poteroihin ja on nipistetty kustannuksista. Epävarmat tulevaisuuden näkymät on saaneet firmat laittamaan rahahanat kiinni, vaikka nyt pitäisi päinvastoin innovoida.”
Teollisuuskontekstissa tämä merkitsee muun muassa organisaatiokulttuuriin nivottua, jatkuvaa teknologista kehitystä, strategista ennakointia ja samalla yhä monimutkaisempia koneita ja laitteita, joiden rinnalla vahva palveluliiketoiminta luo uutta liiketoimintaa. Ilman systemaattista innovointia ja nopeaa sekä ketterää tuote- ja palvelukehitystä yrityksillä ei pidemmän päälle ole edellytyksiä olla pelissä mukana.
Kun vaikkapa 10 vuoden päästä teidän yrityksessänne pidetään juhlapuheita, alkavatko ne “Kun silloin uskalsimme…” vai “Olisi sittenkin pitänyt”?
Suomen teollisuuden tulevaisuus on jatkuvien muutospaineiden alla, kun vaatimukset kasvavat asiakkailta, kilpailijoilta, omistajilta ja yhteiskunnalta. Mitkä tekijät muodostavat suurimmat esteet suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle?
Teollisuusyritysten toimintaympäristö muuttuu nopeammin kuin koskaan. Kilpailukyvyn ylläpitäminen vaatii kykyä tunnistaa kehityksen esteet ja rohkeutta kohdata ne. Lue lisää näkemyksiä Goforen teollisuusjohtajille tekemästä tutkimuksesta, jossa syvennytään teollisuusyritysten päättäjien näkemyksiin kilpailukyvyn esteistä.
