Miltä näyttää digitaalinen Suomi vuonna 2030? Vaalikevät on kollektiivisen unelmoinnin aikaa. Maamme seuraavan hallituksen tehtävä ei ole vain säästää nykyisestä. Sen on onnistuttava rakentamaan yhteiskuntaa, joka pystyy tuottamaan enemmän vaikuttavuutta pienemmillä resursseilla sekä vahvistamaan kasvua, turvallisuutta ja kansalaisten luottamusta. Nämä ovat uudistuksia, jotka vaativat rohkeaa yhteiskuntamuotoilua.
Maamme tuleva hallitus on suurten kysymysten edessä, jotka liittyvät niin talouteen, turvallisuuteen kuin tekoälysiirtymään. Haasteita huolimatta Suomen lähtökohdat uudistumiseen ovat vahvat, onhan Suomi on digitalisaation eurooppalaista kärkeä. Maana emme ole onnistuneet muuntamaan vahvuuksiamme täysimääräisesti tuottavuuden kasvuksi tai julkisen hallinnon uudistumisen toteutuksiksi.
Yhteiskuntamuotoilulla kohti systeemistä kehitystä ja kestävää kasvua
Seuraavan hallituksen on onnistuttava rakentamaan yhteiskuntaa, joka pystyy tuottamaan enemmän vaikuttavuutta pienemmillä resursseilla sekä vahvistamaan kasvua, turvallisuutta ja kansalaisten luottamusta. Nämä ovat uudistuksia, jotka vaativat rohkeaa yhteiskuntamuotoilua.
Yhteiskuntamuotoilulla tarkoitamme tätä: työn, palveluiden, rakenteiden, vastuiden sekä julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon uudelleenmuotoilua tekoälyn ja tekoälyagenttien aikakaudella. Yhteiskuntamuotoilu on välttämätöntä, jotta Suomi voi uudistua ja rakentaa kestävää kasvua tekoälyn aikakaudella.
Vaikuttava tekoälymurros ei siis ole työtä tehtynä nopeammin, vaan työtä viisaammin ja vaikuttavammin.
Viisi teesiä Suomen yhteiskunnallista uudistamista varten
Gofore toteutti vuoden 2026 aikana kaksi yhteiskunnallista tilannekuvaselvitystä tutkimuslaitos Verianilla. Tilannekuvaselvityksiin haastateltiin 30 julkishallinnon digitalisaation johtajaa ja johtavaa asiantuntijaa.
Valtiovarainministeriön lokakuussa 2026 julkaisema Agenttinen Suomi -julkaisu vahvistaa osaltaan tilannekuvien löydöksiä. Julkaisussa korostuu, ettei tekoälyn mahdollisuuksia voida hyödyntää täysimääräisesti ilman toimintatapojen, rakenteiden ja johtamisen uudistamista.
Selvitysten nostamien havaintojen ja oman asiantuntijatyömme pohjalta on koostettu viisi teesiä Suomen uudistamiseksi seuraavalla hallituskaudella. Ne avaavat keskustelua siihen, miten Suomen yhteiskuntaa on uudistettava tekoälyn ja digitalisaation aikakaudella. On ilo huomata, että Suomessa on jo alkanut muodostua jaettu näkemys tarvittavan muutoksen suunnasta.
TEESI 1: JULKISTEN PALVELUIDEN ON TOIMITTAVA YLI HALLINNON RAJOJEN
Julkiset palvelut pitää rakentaa ihmisten, yritysten ja yhteisöjen tarpeiden ympärille, ei hallinnon organisaatiorakenteiden mukaan. Palvelun käyttäjän ei pitäisi joutua tuntemaan viranomaisrajoja, kokoamaan tarvitsemaansa palvelua useista organisaatioista tai toimittamaan jo kerran toimitettuja tietoja uudelleen.
Seuraavalla hallituskaudella julkisten palveluiden uudistamisen lähtökohdaksi pitää ottaa käyttäjän kokonainen tarve, ei yksittäisen viranomaisen tehtävä. Tämä edellyttää, että palveluita voidaan suunnitella ja toteuttaa yli organisaatiorajojen niin käyttäjien kuin heidän valtuuttamiensa agenttien käyttöön.
TEESI 2: TEKOÄLYN AIKAKAUDELLA YHTEISKUNNAN TYÖNJAKO PITÄÄ ARVIOIDA UUDELLEEN
Tekoälyn suurin mahdollisuus ei ole nykyisen työn tekeminen nopeammin. Tekoälyn todellinen vaikutus syntyy, kun uskallamme uudistaa työtä, toimintatapoja ja organisaatioita sen sijaan, että vain automatisoisimme nykyisiä prosesseja.
On arvioitava uudelleen, mitä tekee ihminen ja mitä teknologia, mitä julkisen sektorin on tarkoituksenmukaista tehdä itse, mitä voidaan tehdä yhdessä yritysten kanssa ja mitä voidaan jättää markkinoiden tuotettavaksi. Lähtökohtana pitää olla yhteiskunnan kokonaisetu ja vaikuttavuus, ei nykyisten organisaatioiden tai tehtävien säilyttäminen. Tämä edellyttää myös osaamisen ja työn johtamisen uudistamista.
Erityisesti tekoälyagenttien yleistyminen edellyttää uudenlaisia valmiuksia. Kun agentti toimii ihmisen, yrityksen tai organisaation puolesta, sen pitää voida osoittaa luotettavasti, kenen puolesta se toimii ja mihin sillä on valtuudet. Suomen pitää hyödyntää eurooppalaisen digitaalisen identiteetin kehitystä ja varmistaa, että tunnistaminen ja valtuuttaminen toimivat myös agenttien välisessä asioinnissa. Seuraavan hallituksen on tehtävä tekoälyn mahdollistamasta työnjaon uudistamisesta keskeinen osa Suomen tuottavuus- ja kasvupolitiikkaa.
TEESI 3: SUOMEN DIGITAALINEN TOIMINTAKYKY PITÄÄ TURVATA KAIKISSA OLOSUHTEISSA
Suomen yhteiskunnan toimintakyky on yhä riippuvaisempi digitaalisista järjestelmistä ja palveluista. Niiden jatkuvuus, turvallisuus ja hallittavuus ovat siksi kansallisen toimintakyvyn kysymyksiä, eivät vain tietohallinnon tai kyberturvallisuuden asioita.
Kriittisten digitaalisten palveluiden jatkuvuus on turvattava myös häiriötilanteissa, ja vakavista häiriöistä on pystyttävä palautumaan. Suomen pitää voida hyödyntää maailman parhaita teknologioita menettämättä kykyään päättää kriittisistä teknologisista ratkaisuistaan. Digitaalinen suvereniteetti ei tarkoita teknologista omavaraisuutta, vaan kykyä tehdä itsenäisiä valintoja, hallita riippuvuuksia ja tarvittaessa vaihtaa teknologiaa tai toimittajaa.
Tämä edellyttää datan, sovellusten ja palveluiden siirrettävyyttä, yhteentoimivuutta sekä toimivia vaihtoehtoja kriittisille ratkaisuille. Varautumisen pitää lisäksi ulottua yksittäisiä järjestelmiä laajemmalle. Seuraavan hallituksen on asetettava kriittisten digitaalisten palveluiden jatkuvuudelle ja teknologiariippuvuuksien hallinnalle yhteiset kansalliset tavoitteet. Niiden on ohjattava julkisia teknologiavalintoja ja hankintoja sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistä varautumista.
TEESI 4: YHTEISKUNNAN UUDISTAMINEN TARVITSEE MANDAATIN YLI HALLINNON RAJOJEN
Suomen keskeiset yhteiskunnalliset haasteet eivät noudata ministeriöiden, virastojen, kuntien tai hyvinvointialueiden rajoja. Silti uudistuksia koskeva päätösvalta, rahoitus ja vastuut ovat pitkälti organisaatiokohtaisia. Tämä vaikeuttaa yhteisten tavoitteiden toteuttamista ja johtaa helposti siihen, että kukin organisaatio kehittää omaa toimintaansa, vaikka tarvittaisiin koko yhteiskunnan kannalta parempia ratkaisuja.
Myös rahoitusmallien on tuettava uudistamista. Niiden pitää mahdollistaa palveluiden jatkuva kehittäminen ja tavoiteltujen hyötyjen toteutuminen koko elinkaaren ajan, ei vain yksittäisen hankkeen valmistumiseen saakka.
Seuraavan hallituksen on varmistettava, että hallinnon rajat ylittävät uudistukset voidaan myös päättää, rahoittaa ja toteuttaa yhdessä. Yhteiskunnan uudistaminen ei saa jäädä organisaatiokohtaisiksi hankkeiksi, joiden yhteisvaikutuksista ei vastaa kukaan.
TEESI 5: TEKOÄLYN TOIMIJUUDEN PELISÄÄNNÖT ON MÄÄRITELTÄVÄ NYT
Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus perustuu korkeaan luottamukseen ihmisten ja instituutioiden välillä. Luottamus edellyttää, että yhteiskunnan toiminta on oikeudenmukaista, ymmärrettävää ja vastuullista. Ihmisten on voitava tietää, kuka käyttää valtaa, millä perusteella päätöksiä tehdään ja miten mahdollisiin virheisiin voi puuttua. Näiden periaatteiden on säilyttävä myös tekoälyn aikakaudella.
Seuraavan hallituksen onkin varmistettava, että tekoälyagenttien toimivallan, vastuun, valvonnan ja ihmisten oikeuksien periaatteet ohjaavat agenttien käyttöönottoa ja kehittämistä. Teknologian kehitys ei saa käytännössä ratkaista sitä, kuka käyttää valtaa ja kuka kantaa vastuun.
Lue lisää: Tilannekuvat kehystävät digitaalisen yhteiskunnan edellyttämiä muutoksia
Digitaalisen yhteiskunnan uudistamisen suunta hahmottuu nyt vauhdilla. Suomen uudistumisen kannalta ratkaiseva kysymys on se, pystymmekö siirtymään yhteisestä tilannekuvasta tarvittavaan toimeenpanoon.
Gofore toteutti vuoden 2026 aikana kaksi yhteiskunnallista tilannekuvaselvitystä. Tilannekuvaselvityksiä varten haastateltiin 30 julkishallinnon digitalisaation johtajaa, johtavaa asiantuntijaa ja maamme eturivin poliitikkoja.
Seuraavan hallituksen tehtävänä ei ole vain säästää nykyisestä, vaan rakennettava yhteiskuntaa, joka pystyy tuottamaan enemmän vaikuttavuutta pienemmillä resursseilla ja vahvistamaan kasvua, turvallisuutta ja kansalaisten luottamusta. Tämä vaatii yhteiskuntamuotoilua.
