Jokaiselle rekrytoijalle on luultavasti tullut vastaan työhakemus, jossa on kirjoitusvirheitä tai CV, jota ei ole hiottu priimakuntoon. Ensimmäisenä voisi helposti ajatella kyseessä olevan hutaisten tehty hakemus, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että syy hakemuksen repaleisuuteen voi löytyä esimerkiksi lukivaikeudesta?
Vaihtoehtoisesti moni rekrytoija on voinut kokea kiusalliselta tuntuvia haastattelutilanteita, joissa katsekontaktin luominen hakijaan on lähes mahdotonta, ja vastaukset haastattelukysymyksiin saattavat olla katkonaisia. Tämän voi nopeasti tulkita heikoksi sosiaaliseksi kyvykkyydeksi, vaikka kyseessä olisikin neurokirjoon liittyvä ominaisuus.
Monesti näiden ominaisuuksien takana piilee vahvuuksia, joita emme voi tunnistaa, ellemme rekrytoijina raaputa hieman pintaa syvemmälle. Kävimme Goforen rekrytointitiimillä Unicuksen koulutuksen, josta saimme työkaluja oman osaamisemme ja hakijakokemuksen kehittämiseen neuromoninaisuuden näkökulmasta.
Yksilöllinen kokemus antaa mahdollisuuden loistaa
Tietoisuus on ensimmäinen askel kohti neurodiversiteetin huomioon ottavaa rekrytointiprosessia. Unicuksen kouluttajat korostivat kuitenkin sitä, että teoreettisen ymmärryksen lisäksi on äärimmäisen tärkeää ymmärtää neurodiversiteettiä ja sen vaikutuksia rekrytointiprosessiin myös käytännön tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että ymmärretään miten erilaiset ihmiset toimivat ja mitä he tarvitsevat kokeakseen rekrytointiprosessin mielekkääksi ja selkeäksi. Koulutuksessa tuli esiin, että joustavuuden ja yksilöllisten ratkaisujen tarjoaminen rekrytointiprosessin aikana on tutkitusti hyvä tapa vastata erilaisiin tarpeisiin.
Rekrytointiprosessin selkeys heti hakuvaiheesta alkaen on hyvä lähtökohta mielekkäälle hakijakokemukselle. Tämä pätee toki neurotyypillisessäkin maailmassa, mutta korostuu neurodiversiteettiä ajatellen. Rekrytointiprosessin avaaminen hakuilmoituksessa sitouttaa hakijoita ja luo tietynlaista odotettavuuden tunnetta. Hakijan jännitystä voidaan vähentää viestimällä millä aikataululla rekrytointi suunnilleen etenee, mitä siihen sisältyy ja mitä eri vaiheissa arvioidaan.
Selkeiden heikkouksien ja puutteiden sijaan olisi olennaista kyetä arvioimaan isompaa kokonaisuutta sekä hakijan potentiaalia roolia ajatellen. Tämä onnistuu parhaiten oikeiden kysymysten avulla. Kaikkien rekrytoitavien kohdalla ei välttämättä kannata pysyä samassa haastattelusapluunassa, vaan huomioida jokaisen hakijan tarpeet yksilöllisesti. Rekrytointiprosessiin voi olla tarvetta käyttää hieman totuttua enemmän aikaa, jotta hakijan todelliset vahvuudet pääsevät esiin. Positiivinen palaute ja rohkaisu tekevät kokemuksesta välittömämmän ja turvallisemman, jolloin myös vuorovaikutus on luontevampaa.
Rekrytoijan muistilista
- Kerro rekrytointiprosessin vaiheista ja aikataulusta selkeästi jo hakuilmoituksessa.
- Tee rekrytointikokemuksesta yksilöllinen, mahdollista useampia tapoja hakea avointa työtehtävää.
- Kysy avoimia kysymyksiä ja pyydä konkreettisia esimerkkejä.
- Anna positiivista palautetta läpi prosessin.
- Ole avoin ja anna hakijalle mahdollisuus loistaa.
Seuraavat askelmerkit
Elämme hyvin neurotyypillisessä maailmassa, etenkin työelämässä. Mikäli haluamme luoda aidosti moninaisempaa työelämää, on meidän jokaisen tärkeää kouluttautua, mutta myös normalisoida ihmisten neurologisia eroavaisuuksia.
Tärkeää on pitää opit mukana päivittäisessä tekemisessä. Seuraavaksi pääsemme tiimimme kanssa kehittämään rekrytointiprosessiamme käytännön tasolla entistä paremmin yksilölliset eroavaisuudet ja tarpeet huomioon ottavaksi.
Tämä on mielenkiintoinen matka kohti moninaisempaa työelämää ja kuljemme sitä yhdessä oppien.
Neurodiversiteetin määrittely
”Neurodiversiteetti viittaa kaikkien ihmisten monimuotoisuuteen, mutta sitä käytetään usein autisminkirjon häiriön (ASD) yhteydessä sekä muissa neurologisissa tai kehityksellisissä häiriöissä, kuten ADHD tai oppimisvaikeudet.”
“Neurodiversiteetin ymmärtäminen ja hyväksyminen yhteisöissä, kouluissa, terveydenhuollossa ja työpaikoilla voi parantaa kaikkien ihmisten kokemusta osallisuudesta. Meidän kaikkien on tärkeää edistää neurodiversiteettiä tukevaa ympäristöä sekä tunnistaa ja korostaa jokaisen yksilöllisiä vahvuuksia ja kykyjä tukien heidän erojaan ja tarpeitaan.”
Alkuperäinen lähde: Harvard Health Publishing: What is neurodiversity?
