Suussa maistuu veri. Taivas on väärällä paikalla. Takki on täynnä lunta. Raajat tuntuvat edelleen toimivan. Näkiköhän kukaan…? Tuttuja ajatuksia, jos olet maannut pää alaspäin keskellä viimeistä jyrkkää ennen La Chaux’n hissiasemaa. Nyt on ainakin yritetty tarpeeksi! Omat suorituskyvyn rajat löytyivät, ja laskun pikakelaus mielessä tuottaa ensimmäisen arvion epäonnistumisen syistä.
Virhe on yksilötasolla hyvä opettaja. Minusta ei tullut kallepalanderia, mutta hyvä laskija kumminkin. Yritystasolla virheet ratkaisevat menestyksen. Maailma on nykyisin niin monimutkainen paikka, että todennäköisyys osua ensimmäisellä kerralla oikeaan esimerkiksi tuote- ja palvelukehityksessä on lähes mahdottomuus – kun edes maali ei pysy paikoillaan.
Virheiden ja epäonnistumisten taustalla ei aina ole inhimillinen erehdys, välinpitämättömyys tai huolimattomuus eikä tekninen vika. Virheisiin johtaa myös tietoinen, eteenpäin pyrkivä toiminta: kokeileminen, jatkuva parantaminen ja riskinotto.
Esimerkiksi James Dyson teki 5 126 epäonnistunutta prototyyppiä – siis virhettä – ennen kuin onnistui luomaan menestykseksi osoittautuneen imurin. Kuinkahan monta lentokonetta putosi mereen ennen kuin Atlantti ylitettiin ensimmäistä kertaa lentämällä? Amerikkalaisen kollegani mielestä jokaisella vakavasti otettavalla yritysjohtajalla on takanaan vähintään yksi konkurssi.
Saako sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita?
Virheistä oppiminen ei ole helppoa. Aivan kuten laskettelurinteessä, ensimmäisenä mieleen nousee häpeä epäonnistumisesta. Valitettavan usein tuo häpeä estää virheen myöntämisen ja virheestä oppimisen.
Kehitystyössä tämä johtaa siihen, että virheitä joko piilotellaan älyttömyyksiin asti tai sitten omasta näkökannasta pidetään kiinni härkäpäisesti vielä silloinkin, kun järkevämpää olisi jo arvioida tilanne uudelleen ja muuttaa suuntaa. Oppiminen voi käynnistää onnistumisen kierteen, kuten kollegani Stefan kirjoitti omassa blogissaan.
Oleellinen tekijä virheiden kääntämisessä voitoiksi on luottamus. Yksilötasolla jo pelko nuhteista tai paikkansa menettämisestä johtaa tiedon salaamiseen tai kaunisteluun. Yritystasolla kyse on yhteisön avoimuudesta ja muuntautumiskyvystä. Valtiotasolla puhutaan laista, ilmapiiristä ja kulttuurista. Satu keisarin uusista vaatteista kuvaa ongelman hyvin: jopa keisari itse tiesi olevansa alasti, mutta kenelläkään ei ollut rohkeutta sanoa sitä ääneen.
Kolme askelta virheiden hyödyntämiseen
Virheiden hyödyntämiseen annan kolme yksinkertaista ohjetta.
1. Etsi syytä, älä syyllistä
Syyllisten hakeminen ei auta asian korjaamisessa. Lynkkauspartiot saavat aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä, ja avoin tiedonsaanti vaarantuu. Katso esimerkiksi Onnettomuustutkintakeskuksen raportteja. Niissä selostetaan seikkaperäisesti onnettomuuteen johtaneet syyt ja olosuhteet, mutta ei oteta kantaa syyllisyyskysymykseen.
2. Tee näkyväksi, älä näkymättömäksi
Sellaista, mitä ei näe, on vaikea hallita, saati korjata. Luottamuksen ilmapiirissä tietoa uskalletaan jakaa avoimesti. Samsung on ollut otsikoissa älypuhelinten räjähtävien akkujen vuoksi. Syitä on haettu niin omasta sertifioinnista kuin akkujen valmistajan prosesseista. Jos yhteistyö viranomaisten kanssa olisi ollut avointa alusta alkaen, juurisyyn ja ratkaisun selvittämisessä oltaisiin varmasti paljon pidemmällä kuin nyt.
3. Ota pieniä askelia, älä suunnittele loikkaa
Korjaa tilannetta vähän kerrallaan, jatkuvasti kehittämällä. Pienet muutokset ovat monella tavalla helpompia hallita kuin suuri korjausliike. Muuta kehitystyön suuntaa jatkuvasti oletusten osoittautuessa vääriksi tai tarpeiden muuttuessa, näin voit tarvittaessa helposti palata myös takaisinpäin. Jokainen otettu askel on lähempänä maalia kuin suunnittelun asteelle jäänyt loikka.
Minulle asiakkaiden onnistumiset ovat paras innostuksen polttoaine. Kollegoiden kanssa jaamme myös epäonnistumiset keskenämme. Pelkkä itsetutkiskelu ei riitä, vaan koko organisaation tuki – ja koko organisaation tasolla tapahtuva oppiminen – vie eteenpäin. Virheet tekevät maailmasta paremman paikan, kunhan niitä ei haudata maton alle.
Ja muista, että voittaja ei ole se, joka ei tee virheitä vaan se, joka oppii virheistään.
Gofore muotoilee -blogisarja. Digitalisaatio, asiakaslähtöisyys ja ketteryys ovat päivän sanoja. Puhujia ja tekijöitä on moneen lähtöön. Me Goforessa tiedämme mistä puhumme, sillä hallitsemme digitaalisen muutoksen koko ketjua asiakkaan liiketoimintamallin kehittämisestä suunnitteluun ja palveluiden toteuttamiseen. Vahvuutemme on muotoilun osaaminen ja kokemus asiakkaalta asiakkaalle. Gofore muotoilee -blogisarja kertoo osaamisestamme, ajatuksistamme ja kokemuksistamme modernin työkulttuurin, palveluiden sekä toiminnan kehittämisessä.
Blogisarjan aikaisemmat kirjoitukset:
- Prinsessamekkoja ja Lego-palikoita – palvelumuotoilua parhaimmillaan
- Parisuhteita ja palvelumuotoilua
- Oppiminen kielletty
- Tietoarkkitehtuuri rakentaa asiakastyytyväisyyttä pinnan alla
- Rakkautta ensi silmäyksellä
- Onko käyttäjillä varaa palveluusi? Enkä puhu nyt rahasta!
- Gurut katosivat – valloitetaan vuori yhdessä!
- Kokonaisvaltainen onnistuminen – yhdistelmä leania, palvelumuotoilua ja kokonaisarkkitehtuuria
