Digiarkkitehtuuria sote-uudistuksen tarpeisiin

Sote-tietojärjestelmien evoluutio on elintärkeää sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiselle. Asiakkaiden tarpeet, odotukset ja käyttäytymistavat muuttuvat. Organisaatioiden vastuut ja toimintatavat vaihtuvat. Digitalisaatio mahdollistaa täysin uudenlaiset ja tehokkaammat toimintatavat. Nämä muutosvoimat haastavat perinteiset tavat hankkia ja hallita tietojärjestelmiä. Etukäteissuunnittelulla on yhä paikkansa, mutta suunnittelu kohdistuu eri asioihin ja eri aikajänteellä. Parhaat suunnitelmat, arkkitehtuurit ja toteutukset on tehty jatkuvaa muutosta tukeviksi.
Sote-uudistuksen tavoitteena on toiminnan muutos, jonka avulla parannetaan palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaisuutta. Sote-palveluntuottajien ja -järjestäjien toimintaa tullaan kehittämään kokeilemalla ja viemällä parhaita käytäntöjä laajempaan käyttöön. Tämä toimintatapa edellyttää tietojärjestelmiltä kyvykkyyttä tukea kokeiluja sekä mukautumiskykyä uusiin toimintatapoihin. Jatkuva evoluutio asettaa kovia vaatimuksia tietojärjestelmien arkkitehtuurille.
Arkkitehtuurin kyvykkyys jatkuvaan evoolutioon rakentuu teknisistä päätöksistä ja arkkitehtuurin hallintaan liittyvistä toiminnan tavoista. Arkkitehtuurimallit kuten mikropalveluarkkitehtuuri ja modulaarinen rakenne auttavat evoluutiokyvykkyyden rakentamisessa. Jatkuvaan oppimiseen panostavat toimintatavat auttavat ohjaamaan evoluutiota oikeaan suuntaan. Kuvassa (alla) on kuvattuna tietojärjestelmien kehityksen trendimuutoksia kohti paremmin evoluutiota tukevaa arkkitehtuurimallia ja toimintatapoja. Tässä kirjoituksessa ja sen jatko-osioissa käsitellään tapoja arkkitehtuurin vision kirkastamiseen, arkkitehtuurisuunnittelun tekemiseen, toteutuksen hallintaan ja ennen kaikkea jatkuvan evoluution edellytyksiin.

Arkkitehtuurin vision pohjaksi otetaan sote-uudistuksen tavoitteet ja strategia, tuodaan mukaan ymmärrys nykytilasta ja tarkastellaan näitä tavoitteita arkkitehtuurin kannalta. Tavoitteiksi voi nousta asioita liittyen esimerkiksi tietojen siirrettävyyteen, teknologiariippumattomuuteen, muokattavuuteen, laajennettavuuteen, standardien noudattamiseen ja valittujen kansallisten palveluiden käyttöön. Tavoitteet kirjoitetaan ylös siten, että niistä käy ilmi perustelut (esim. sote-uudistuksen tavoitteista esille noussut arkkitehtuurivaatimus) ja myös se miten ne voidaan todentaa suunnitelmista ja toteutuksista (esim. tietty rajapinta tai toiminnallisuuksien partitionti).
Arkkitehtuuriin evoluutio pitää huomioida jo uusien tietojärjestelmien hankintavaiheessa – tarjouspyynnöissä, tarjouksissa ja sopimusmalleissa. Tarjouspyynnöissä kuvataan nykyinen ymmärrys tarpeesta sekä pyydetään toimittajaa kuvaamaan arkkitehtuuritavoitteet täyttävä ratkaisu. Osana toimittajan ehdottamaa ratkaisua pitää siis löytyä tuki arkkitehtuurin evoluutiolle. Evoluutiota tuetaan teknisillä päätöksillä, mutta ennen kaikkea toimittajan ja tilaajan toimintatavoilla. Sopimusteknisesti tämä edellyttää mallia, jossa työoletuksena on vaatimusten muuttuminen. Tätä tukemaan tarvitaan kyvykkyys jatkuvaan uusien versioiden toimittamiseen, koska kokeiluja tehdään useita ja tietojärjestelmien pitää tukea niitä. Näillä toimintatavoilla mahdollistetaan myös ratkaisun tarkentaminen kohti parantunutta käsitystä asiakastarpeesta.
Arkkitehtuurin visio määrittelee tavoitteen abstraktilla tasolla antaen suuntaviivoja 3-5 vuoden päähän tulevaisuuteen. Askelmerkit kohti tavoitetta luodaan arkkitehtuurisuunnitelman avulla, joka kuvaa muutokset konkreettisemmin ja sijoittaa ne aikajanalle. Suunnitelmien osalta tarkistetaan niiden yhteensopivuus arkkitehtuurin tavoitteiden kanssa. Mahdolliset poikkeamat tavoitteiden suhteen käsitellään samalla operatiivisella ryhmällä kuin missä arkkitehtuuritavoitteista sovittiin aiemmin.
Arkkitehtuuritavoitteiden toteutumista seurataan myös tietojärjestelmien kehitys- ja ylläpitovaiheissa. Jatkuva evoluutio edellyttää jatkuvaa kehitystyötä ja kaikki arkkitehtuuriset muutokset pitää tarkistaa suhteessa arkkitehtuuritavoitteisiin. Mahdolliset poikkeamat tavoitteista pitää nostaa esille samalle operatiiviselle tasolle kuin missä tavoitteista sovittin aiemmin. Tämä vaatii toimitusprojektien sisällä tietoisuutta aiemmin päätetyistä arkkitehtuuritavoitteista.
Sote-uudistuksen tavoitteet vaativat uudenlaista tapaa visioida, suunnitella ja toteuttaa tietojärjestelmien arkkitehtuuria. Miten hyvin tässä onnistutaan riippuu monesta asiasta. Seuraavassa kirjoituksessa on tarkoitus paneutua tarkemmin vision muodostamiseen ja sen arkkitehtuuriseen kuvaamiseen. Mitä haluaisit sen osalta käsiteltävän?