Blogi 5.2.2019

Aivokemian oivaltaminen ketterien tiimien merkityksellisessä työssä

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 5 vuotta sitten.

Kun työpaikkailmoitukset vilisevät trendisanoja työpaikan organisaation ketteryydestä, matalasta hierarkiasta, itseohjautuvuudesta, ja arvopohjaisesta kulttuurista, ollaan lähellä sitä kulttuuria, jossa olet parhaimmillasi ja onnistut yhdessä tiimisi kanssa. Mutta mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Kävin ottamassa asiasta syvempää oppia Neuroleadershipin kurssilla ”FLOW – Brain-based coaching for agile teams” ja oppimassa lisää kollegoiden mentoroinnista, johon olen itse Goforella käytettävissä. Goforella kehitetään Gofore Crew:lle tarjottavaa mentorointia ja coachausta tiimin ja henkilön kehittymisen tueksi, ja tätä tehdään toisten goforelaisten toimesta.

”Kohti kulttuuria, jossa toisiaan arvostavat asiantuntijat tekevät yhdessä töitä asiakasarvon luomiseksi? – FLOW: Brain-based coaching for agile teams”

FLOW-ohjelman fokus on yhdessä onnistuminen vaativassa asiantuntijatyössä paineen alla. Nelipäiväisen ohjelman aikana kehitettiin valmiuksia yhä itseohjautuvampaan ja ketterämpään toimintaan ja opittiin käytännön keinoja olla itse parhaimmillaan ja onnistua yhdessä tiimin kanssa.
Ohjelma alkoi tunnin virtuaalisella orientaatiosessiolla ja jatkui kahdella kahden päivän lähijaksolla.

FLOW: Brain-based coaching for agile teams

Neuroleadershipin vetämässä FLOW-ohjelmassa avainsisältöjä olivat:

  • itsensä johtaminen: oman mielen toiminta, stressin hallinta, tunnetaidot, ajattelun työkalut.
  • vuorovaikutus: oivaltava ongelmanratkaisu, oppimista edistävä seuranta, konfliktien ratkaisu.
  • organisaatioymmärrys: mitä jokaisen on hyvä tietää johtamisen isosta kuvasta, jotta ymmärtää paremmin toimintatapojen eroja, niin oman organisaation sisällä, kuin asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa toimiessa.

Paljon tiukkaa asiaa tiiviissä paketissa, kun ohjelma vielä perustuu osallistuvaan keskusteluun ja käytännön harjoituksiin. Mutta se juuri tekee FLOW-ohjelmasta toimivan, ja oman lisänsä aiheen käsittelyyn tuovat näkökulmat eri organisaatioiden käytäntavoista.
FLOW-ohjelmassa käsitellyt aihepiirit voi jakaa pääteemojen ”aivot ja yhdessä onnistuminen”, ”onnistu yhdessä tiimisi kanssa” ja ”avaimia oivaltavaan ja aivoystävälliseen keskusteluun” alle. Tässä lyhyt yhteenveto ohjelmassa käsitellyistä aiheista täydennettynä asiaan liittyvällä lisämateriaalilla. Kuvat ovat FLOW-ohjelman materiaalista (Virpi Oinonen/Businessillustrator.com) ja muistiinpanot niihin kirjoittajan. Suosittelen osallistumaan FLOW-ohjelmaan, sillä se tarjoaa ajattelemisen aihetta ja herättää kysymyksiä ketterämmässäkin organisaatiossa.

Aivot ja yhdessä onnistuminen

Aivot ovat tärkeässä osassa päivittäistä tekemistämme, etenkin tietotyössä. Tämän huomioiminen auttaa sekä ymmärtämään omaa toimintaamme, että onnistumaan yhdessä. FLOW-ohjelmassa asiaa käsiteltiin muun muassa norsu – kuski, U-käyrä ja SCARF-mallin kautta, sekä johtamisen ison kuvan ja Cynefin-mallin avulla.

Norsu – kuski

Voidaan kuvitella, että korviemme välissä asustaa erottamaton parivaljakko, norsu ja kuski. Kuski edustaa tietoista, harkitsevaa mieltä: suunnitelmallisuutta, empaattisuutta ja joustavuutta sekä kykyä havainnoida itseään. Norsu on tiedostamaton puoli, jossa tapahtuu automaattisesti huikea määrä asioita. Muutosta saadaan aikaan, kun sekä norsu että kuski kulkevat samaan suuntaan. Tarvitaan norsun energiaa ja tarmoa, sekä kuskin ohjastamista.
”Kun rutiinit saavat kyytiä ja tunnemme olomme uhatuksi, nakkaa norsu kuskin pöpelikköön ja lähtee rymistelemään karkuun äärimmäisen energisesti. Ilman kuskia norsu voi toimia tehokkaasti, suoraviivaisesti ja refleksiivisesti, aiemmin opitun varassa ja energiaa säästäen. Järkipuhetta on turha yrittää, koska logiikka on kuskin kanssa puskassa”, Arto Miekkavaara sanoo.
Norsun ja kuskin suhde näkyy myös impulsikontrollissa. Kuski asustaa aivojen etuotsalohkon kuorikerroksella, ja vastaa impulssikontrollista – siinä määrin kuin kykenee, jaksaa tai viitsii. Norsu on perusolemukseltaan impulsiivinen ja kuskin impulssikontrollin alla, sikäli kun kuski on tehtäviensä tasalla: 0,5 sekuntin reakointiajasta norsu käyttää 0,3 sekunttia ja kuskille jää 0,2 sekunttia tehdä päätöksiä. Ettei norsu mene mihin mieleen juolahtaa, pitää homman hallussa toivoaksemme levollisen valpas kuski. Kolhut päähän vielä heikentävät impulssikontrollia ja norsu pääsee rymistelemään herkemmin. Eli kriittisessä tilanteessa etuotsalohkosta sammuu valot. Impulssikontrollia voi harjoitella käyttämällä ”jos…, niin…” testiä (implementation intention -strategia). Esimerkiksi ”jos Repe soittaa bisselle ja koitan päästä eroon röökistä, niin en lähde.”

(Impulssikontrolli: kuskilla 0,2 sekunttia aikaa ohjastaa norsua)
Norsu – kuski -jaottelu kuvaa hyvin myös parivaljakon energiankulutusta: tietoisen mielen käyttäminen ja rutiinien ravistelu on energiaa kuluttavaa, ja kuski vie yli puolet parivaljakon energiasta. Voidaan sanoa kuskin olevan käytössä noin 1,5 tuntia vuorokaudessa, ja jokainen tietoinen päätös kuluttaa energiaa. Kannattaa siis organisoida arki niin, ettei tarvitse käyttää tahdonvoimaa. Opitut rutiinit ja tavat menevät norsun voimilla. Norsun kulkeminen autopilotilla näkyy hyvin esimerkiksi silloin, jos muutat uuteen asuntoon ja ajatkin kotimatkalla vanhaan osoitteeseen.

(Norsu ja kuski, FLOW-materiaali ja muistiinpanot)
Uusia tapoja ja rutiineita kannattaa opetella, mutta se vie aikaa: vähintään 2-3 kuukautta. Tapojen vahvistaminen vaatii neljää asiaa:

  1. Aika
  2. Huomio
  3. Toisto
  4. Positiivinen palaute

Yksi hyvä keino on hyödyntää 20 sekunnin sääntöä. Jos haluat eroon esimerkiksi Facebookin käytöstä, poista appi puhelimesta, jolloin sovelluksen avaaminen selaimessa kestää liian kauan ja kiusausta on helpompi vastustaa. Tai jos haluat aloittaa aamulenkit, laita illalla juoksuvarusteet valmiiksi. Uusien tapojen oppimisen työläyteen liittyen on hyvä esimerkki hieman viritetty polkupyörä, jonka ajamisen hankaluutta video hauskasti kuvaa.

U-käyrä

Käänteisen U-käyrän laki (Yerkes-Dodson laki, 1908) näyttää stressin tai luovan jännitteen riippuvuuden suorituskykyyn. Kiire ja stressi laskevat vireystilaa, jolloin kuski karkaa unille ja norsun rutiinit ja tavat ottavat vallan. Fokus hajaantuu, työt ei etene, ja koneelliset ja rutiininomaiset työt onnistuvat. Flow-tila löytyy käyrän keskivaiheilta, jolloin stressi ja luovan jännite ovat balansissa. Kun on riittävästi aikaa miettiä, mutta pieni jännite, syntyy myös oivalluksia.
Töissä ja arjessa on hyödyllistä kiinnittää huomio omaan U-käyrään, harjoitella taitoa pysähtyä ja ajatella niissä tilanteissa, joissa huomaat luisuvasi alas U-käyrän oikeaa puolta. Eli havaita kun “norsu hermostuu”.

(U-käyrä, FLOW-materiaali)

SCARF-malli

David Rockin neurotieteellisistä tutkimuksista yhteen kokoama SCARF-malli kuvaa toimintaamme ohjaavia tunne- tai kokemusreaktioita. Se perustuu tutkimustuloksiin, joissa on huomattu yksilön asemaa muuttavat muutokset keskeisiksi reagoinnin syiksi. Yksilö kokee nämä muutokset joko uhkina tai palkintoina. Uhkia paetaan ja palkintoja kohti pyritään. SCARF-malli pyrkii tekemään näkyväksi sellaiset sosiaaliset ilmiöt, joita koemme joka päivä työpaikalla ja vapaa-ajalla, ja se on väline, jolla voi paremmin ymmärtää omia sekä muiden reaktioita.
SCARF-mallin sosiaaliset ulottuvuudet ovat: status, ennustettavuus, autonomia, yhteenkuuluvuus ja oikeudenmukaisuus. ”Managing with the Brain in Mind”-artikkeli avaa hyvin mallin merkitystä käytännössä.

(SCARF-malli, FLOW-materiaali)

Johtamisen iso kuva

Johtamisen iso kuva oli yksi iso teema FLOW-ohjelmassa. Frederick Laloux kuvaa kirjassaan ”Reinventing Organizations”, miten maailmankuvamme on kehittynyt. Vanhan maailmankuvan mukainen ajattelutapa ei ole enää toiminut, mikä on johtanut kehittyneempien ajattelumallien syntyyn ja jokaisella uudella tasolla olemme kehittäneet uuden, radikaalisti toimivamman tavan organisoitua. Organisaation kypsyyttä on käsitellyt myös Jari Hietaniemi Scrum is Dead -kirjoituksessaan ja hän antaa suuntaviivoja kohti sinivihreää.
Laloux kuvaa organisaatioiden tasoja värein, ja jokainen taso on tuonut mukanaan merkittäviä läpimurtoja. Tiiviisti asian voi katsoa 9 minuutin videosta ”Lean and agile adoption with the Laloux culture model” ja kattavamman otoksen saa ”Reinventing organizations” luennosta. Kuulemma äärimmäisen hyvin käytetty 1h 40min.
Organisaatioissa syntyy yleensä kitkaa, kun esimerkiksi ”oranssi” organisaatio pyrkii ottamaan käyttöön ”vihreitä” menettelyjä pelkästään pintatasolla, tai kun joku menettely tuottaa ”telttoja jalkapallokentälle”. Yhtenä välitehtävänä oli havainnoida ympäröivää maailmaa ”värien” ja ”jalkapallokenttien” kannalta ja olemaan tuomitsematta itseäsi ja muita. Organisaatioiden eri värit ovat kyllä helposti havaittavissa työelämässä, kun työskentelee asiakasprojektissa monitoimittajaympäristössä.
Useimmat ketterät sovelluskehitysfirmat toimivat vihreällä tasolla, joissa avainsanoina ovat perhe, arvopohjainen kulttuuri, työntekijöiden voimauttaminen ja sidosryhmien huomioiminen. Siitä pitäisi nousta seuraavalle tasolle turkoosiin (teal), jossa sanat ovat organismi, itseorganisoituminen, kokonaisvaltaisuus ja evolutiivinen tarkoitus.
Kehittyneimmälle ajattelumallille turkoosille on Suomessa myös oma itseohjautuvasti toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on auttaa Suomea ja suomalaisia siirtymään kohti merkityksellistä työtä, sekä kokonaisvaltaista ihmisyyttä.

(Organisaatiomallien evoluutiotasot, Laloux: Reinventing Organizations)

Cynefin

Yksi johtajan tärkeä ominaisuus on ymmärtää kompleksisuutta ja osaltaan hallita sitä. Aihepiiriä käsiteltiin Dave Snowdenin Cynefin-mallin mukaan (Simple-Complicated-Complex-Chaos). Tiivistettynä kompleksisuusteoriasta voi katsoa 3 minuutin videosta, miten järjestää lastenjuhlat.
Cynefin-mallia on käsitelty myös aikaisemmin Goforen blogissa liittyen projektin onnistumiseen, osa yksi kertoo Cynefin-mallista ja toinen osa jatkaa aiheesta ketteränä menetelmänä.

(Cynefin-malli, Onnistu projektissa ketterästi)

Lisämateriaaleja aiheesta kiinnostuneille

FLOW-kurssin vetäjä Arto Miekkavaara tarjosi oivaltavan kurssin lisäksi myös viitteitä lisäopiskeluun aiheeseen liittyen. Tässä muutamia aihepiirejä, joita Miekkavaara lähetti kurssin jälkeen luettavaksi.
Teresa Amabile puhe Progress principlestä on hieman kryptinen, mutta hyödyllinen 18 minuutin video, jos “ihmisasiat” kiinnostavat. Tärkein asia, joka edistää aikaanaamista ja motivaatiota on “progress in meaningful work”, eli edistymisen kokemus merkityksellisessä työssä.
Mentäessä vielä syvemmälle psykologiaan, on sosiaalinen ”pehmeä” asia ihan yhtä ”kovaa” ellei kovempaa kuin fyysinen puoli. Lieberman-Eisenbergerin labra on kirjoittanut asiasta ja niitä löytyy aihepiirettäin jaoteltuna labran sivustolta. Artikkeleista poimittakoon ”Pains and Pleasures of Social Life” ja ”Why Rejection Hurts: What Social Neuroscience Has Revealed About the Brain’s Response to Social Rejection”. Kiinnostavaa luettavaa on myös ”viraalisen” viestin leviämisen neurotiede (Persuasion, Attitude Change, & Message Propagation). Erittäin arvostettu labra, valovoimaiset ja pidetyt vetäjät, ja silmiini ei ole osunut merkittävää vastustusta heidän työlleen.
Altaan syvästä päästä: Peter Senge Otaniemessä Systeemiälyn laboratorion 30v-juhlassa pitämä tunnin puhe: “Systems Thinking for a Better World”. Senge on maailmanluokan ajattelija, jonka 1990 julkaistu “Fifth Discipline” pitää edelleen pintansa. Youtubesta löytyy myös kaikenlaista em. hakusanoilla.
Edelliseen liittyen, jos aihe puhuttelee, niin sitä voi käydä läpi pitkän kaavan mukaan u.labin kurssilla “Leading From the Emerging Future”, joka johdattelee Theory U -metodiin. “Tämän pitemmälle ei oikein tällä hetkellä taida päästä.”, kirjoittaa Miekkavaara.

Suomi

Marko Wallin

Marko works as a full stack software engineer and creates better world through digitalization. He writes technology and software development related blog and developes open source applications e.g. for mobile phones. He also likes mountain biking.

Takaisin ylös