Ihmiskeskeinen tiedonhallinta mahdollistaa tulevaisuudessa hyvinvoivan yhteiskunnan

Tieto on nykyisin julkisella sektorilla tallennettuna hajanaisesti moneen eri paikkaan ja laaja tiedon yhteiskäyttö on vähäistä. Ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistetään vähemmän kuin olisi mahdollista. Jotta yhteiskunta voisi kehittyä hyvinvointia lisääväksi ekosysteemiksi, tarvitaan oikeanlaisten valintojen tekemistä. Päätöksenteon helpottaminen edellyttää oikeiden tietojen käyttämistä ja mahdollisimman avointa tietoympäristöä.

Nykyinen julkisen hallinnon organisaatiokeskeinen toimintatapa ei auta parhaalla mahdollisella tavalla ihmistä eri elämäntapahtumissa, vaan sitoo hyödynnettävän tiedon organisaation eri rekistereihin ja tietovarantoihin. Päätöksentekoon tarvittava tieto ei ole helposti saatavissa eikä yhteiskäytettävissä eri organisaatioiden välillä. Lainsäädäntö myös asettaa paljon rajoitteita tiedon vapaalle yhteiskäytölle. Tiedon laaja avoimuus ja liikkuvuus sekä ihmisen omien tietojen hallinta on vielä tänä päivänä monen esteen takana.

Organisaatiokohtaisiin siiloihin kätkeytyy paljon yhteiskäyttöisesti hyödynnettävää tietoa. Nykymallissa asiakas on piilossa organisaatiorakenteiden takana ja viranomaisprosesseissa asiakas on toiminnan kohde eikä aktiivinen tekijä. Onneksi tähän on tulossa muutosta muun muassa maakunta- ja sote-uudistuksen muodossa. Uudistuksen tausta-ajatuksena on visio, jossa asukkaan palvelutarve on toiminnan kehittämisen keskiössä.

Maakuntauudistus on yksi itsenäisen Suomen suurimmista hallinnon reformeista. Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu rakenteellisesti, palveluiden järjestäminen ja rahoitus muuttuvat. Uudet maakunnat ottavat vastuulleen paljon tehtäviä kunnilta ja valtion aluehallinnolta. Kun hallintorakenteita muutetaan, voidaan edesauttaa täysin uudenlaisen ajattelun läpivientiä.

Gofore toteutti yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa valtiovarainministeriölle maakuntien viitearkkitehtuurin [1], jossa kuvataan kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä maakuntien tulevaa toimintaa ja tietoympäristöä. Maakuntien viitearkkitehtuuri jäsentää uusien maakuntien toimintarakennetta ja -ympäristöä, jotta perustettavat maakunnat ja niiden kanssa toimivat tahot saisivat yhteiskäyttöisen pohjan tarkempaa suunnitteluaan varten. Viitearkkitehtuuri on muodostettu asiakkaan palvelutarpeen lähtökohdista, ja se toimii apuna siirryttäessä organisaatiolähtöisestä ajattelusta asiakaskeskeiseen toimintatapaan.

Jotta tästä päästään askel pidemmälle ja voidaan tavoitella aidosti ihmiskeskeistä toimintatapaa, tietoa tulee tarkastella laajemmin eri näkökulmista. Valtiovarainministeriön koordinoimassa maakuntatieto-ohjelmassa [2] Gofore on mukana toteuttamassa maakuntatietoarkkitehtuuria.

Maakuntatietoarkkitehtuurissa tietoa, tiedon hallintaa ja tietojohtamista tarkastellaan luonnollisesti maakunnan eli palvelunjärjestäjän näkökulmasta, mutta myös palveluntuottajan, valtionhallinnon ja asiakkaan näkökulmista. Tietoa tarkastellaan näkökulmakohtaisesti seurannan, ohjauksen ja johtamisen tasoilla. Näiden avulla muodostetaan laaja näkemys kansallisesta, alueellisesta ja yksilöllistä toiminnan tietotarpeista maakuntien aloittaessa toimintansa. Tämän lisäksi tuotetaan pidemmän aikavälin toimenpide-ehdotuksia, mitä täytyisi muuttaa, jotta siirtymä ihmiskeskeiseen toimintatapaan olisi mahdollinen. Projektin tulokset julkistetaan ensi vuoden aikana.

Edellä mainituissa projekteissa on keskeistä ymmärtää nykytilan toimintatavat, ja mitä muutoksia tarvitaan, kun tiedon hallinnassa ollaan siirtymässä kohti ihmiskeskeistä ajattelua. Maakuntien viitearkkitehtuuri antaa referenssin, jonka perusteella maakunta voi jäsentää omaa toimintaansa. Maakuntatietoarkkitehtuuri katsoo laajemmin ympäröivää yhteiskuntaa tiedon näkökulmasta ja nostaa ihmisen muutoksen keskiöön.

Gofore on ollut mukana myös toteuttamassa Väestörekisterikeskuksen tuottamaa yhteentoimivuusalustaa, jota hyödynnetään tiedon yhteiskäytön mahdollistamiseksi [3].

Matka organisaatiokeskeisestä toimintatavasta asiakaslähtöisen ajattelun kautta ihmiskeskeiseen on pitkä ja edellyttää laajaa yhteiskunnallista dialogia, jonka suuntaviivoja on jo määritelty muun muassa tietopoliittisessa selonteossa [4]. Nyt muutoksen hetkellä voidaan tehdä oikeat valinnat niin toiminnan kehittämisessä kuin tietoarkkitehtuurissa. Tätä kautta voimme saavuttaa myös parempia palveluita, jotka tulevat ihmisen luo oikeaan aikaan. Ja kuten kollegani Pasi Lehtimäki sen osuvasti blogissaan [5] kuvaa: ”Palvelut muodostavat ketjuja ja ketjut palvelukokonaisuuksia, joiden tavoitteena elämän eri osa-alueiden kokonaisvaltainen hyvinvoinnin lisääminen yksilötasolla.

Arkkitehtuurityö voidaan nähdä sijoituksena, joka mahdollistaa, että voimme tulevaisuudessa päästä eroon siiloutuneista tiedoista. Viranomaisilla ja muualla julkisessa hallinnossa hajallaan oleva tieto olisi yhteiskäytettävissä myös muualla. Tämä mahdollistaa, että palvelut olisivat oikeasti asiakaskeskeisiä. Tämän murroksen jälkeen palvelut olisivat pidemmällä aikavälillä myös aidosti ihmiskeskeisiä.

 

[1] Maakuntien viitearkkitehtuuri,
https://alueuudistus.fi/digitalisaatio/arkkitehtuuri  

[2] Maakuntien tiedolla johtamista ja sitä tukevan tiedonhallinnan kehittämistä koordinoiva ohjelma eli maakuntatieto-ohjelma, https://vm.fi/hanke?tunnus=VM129:00/2017

[3] Yhteentoimivuusalusta, https://yhteentoimiva.suomi.fi/fi/

[4] Tietopoliittinen selonteko,
https://vm.fi/tietopoliittinen-selonteko

[5] Pasi Lehtimäki, blogi 20.3.2018,
https://gofore.com/kunnat-uuden-edessa/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *