Blogi • 13.02.2020

Ketterän kehityksen opit parantavat myös elämänhallintaa

Ketterän kehityksen opit parantavat myös elämänhallintaa

THL:n mukaan joka neljäs suomalainen työikäinen on kokenut työuupumusta. Tilastokeskuksen mukaan työ ajaa entistä useampia loppuun. Burn out -blogisarjassa Goforen asiantuntijat paitsi pohtivat jaksamista, itseohjautuvuutta ja elämänhallintaa myös taklaavat uupumiseen liittyviä käsityksiä. 

Kaamos painaa päälle. Kiire. Väsy. Ahdistus. Nämä ovat kaikki asioita, jotka ovat ihan sinun itse ratkaistavissa, ellet ole vielä täysin uupunut.

THL:n Terveys-tutkimuksen (2011) mukaan joka neljäs suomalainen työikäinen on kokenut työuupumusta. Tilastokeskuksen tuoreen julkaisun Digiajan työelämä mukaan työt ajavat entistä useampia loppuun.

Mikä määrittää elämänlaadun?

Onko se kova palkka, iso titteli, iso talo, reissupäivät vuodessa, kallis kello, käsilaukku, vai se että lentää bisneksessä?

Elämänlaadun edistämiseen ja mittarointiin löytyy paljon mittaristoja. Stephen Covey jakaa elämän neljän älykkyyden osa-alueen mukaan: Fyysinen hyvinvointi, tietotyötaidot, sosiaaliset suhteet ja henkinen hyvinvointi. Aki Hintsa puhuu Core-kirjassa edellä mainittujen lisäksi myös biomekaniikasta, ravinnosta ja palautumisesta eli pureutuu hieman syvemmälle fyysiseen puoleen. Terveydenhuollon EuroHIS-8 kysely kartoittaa näitä ominaisuuksia 8 kysymyksellä ottaen mukaan myös elinympäristön.

Onkin hyvä ymmärtää, että laadukas elämä koostuu useista osa-alueista, joista kaikkia pitää huomioida riittävissä määrin, jotta elämä pyörii pehmeästi. Osa-alueet vaikuttavat toisiinsa. Kun on hyvä fiilis, liikkuu enemmän. Kun liikkuu enemmän, syö ja nukkuu paremmin. Kun lepää paremmin, niin ajattelee paremmin. Ajatteluvoima auttaa oppimaan, ja oppiessa tekee työnsä paremmin. Kun on hyvä työssä, niin antaa enemmän ympäröivälle yhteisölle. Kun antaa enemmän, saa enemmän. Itsestä huolehtiminen on positiivinen kierre.

Uupumus taas on negatiivinen kierre, jota on usein vaikea tunnistaa ajoissa. Työn määrällinen tai laadullinen stressi väsyttää. Väsymys vie energian tiedollisten ja tunneprosessien säätelyltä, mikä johtaa henkiseen etääntymiseen työstä. Lopulta ollaan sekä fyysisesti että henkisesti kyvyttömiä ja haluttomia.

Elämänhallinnassa voi ottaa oppia projektinhallinnasta

Elämänhallinnassa ja projektinhallinnassa on ylätasolla paljon samaa. Onnistuneessa projektissa on vaatimukset, suunnittelu, toteutus ja käyttöönotto. Onnistuneessa elämässä on lapsuus, opinnot, työ ja eläke. Teoriassa hyvin suoraviivaista. Todellisuudessa, molemmat vaativat jatkuvaa ohjausta, säätöä ja hallintaa. Kummassakaan ei ole etukäteen selvää onnistuuko projekti, tai kuinka onnistuminen saavutetaan. James Hewitt toteaa Exponential-kirjassa osuvasti keskimääräisen tietotyöläisen muistuttavan amatöörikestävyysurheilijaa:

  • Ei lyhyen tai pitkän aikavälin suunnitelmaa
  • Kalenteri rakentuvat satunnaisesti ja fiilispohjalta
  • Ei ajatusta, milloin mennään kovaa, milloin hiljaa tai koska levätään
  • Ei suorituskyvyn, tehon tai fiiliksen mittarointia
  • Lopputulos on satunnainen, eikä siitä opita

Niin tietotyössä kuin kestävyysurheilussa saavuttaa parempia tuloksia sekä ajankäytön, tulosten kuin vammojen välttämisen suhteen, jos vähänkin vaivautuu suunnittelemaan touhua. Osa toimii elämässä(kin) insinöörin lailla, ja intuitiivisesti tekee pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua sekä reflektointia, mutta muilla tämä vaatii ylimääräistä harjoittelua. On fiksua pysähtyä, ajatella ja hienosäätää säännöllisesti. Puhuttiin sitten projektista tai elämästä. Aseta tavoitteita ja hallitse elämääsi kuten mitä tahansa muuta ketterää projektia.

Ketterän ajattelun ja projektihallinnan opiskelu voi avata paremman ymmärryksen ”elämänhallinnasta”. Aika, voimavarat ja jaksaminen tulee ajatella rajallisina resursseina, joita käyttää suunnitelmallisesti ja hillitysti. Käänteisesti kiire, paha olo ja uupumus ovat riskejä, siinä missä aikataulun tai budjetin ylittyminen. Suunnitelmallisuus avautuu kolmeen askeleeseen.

  • Pitää tietää mitä haluaa (projektivisio),
  • miten sen saa (projektisuunnitelma) ja
  • miten sen tekee niin, että ei hajota itseään (rajallinen työaika ja selkeä raja yhtä aikaa käynnissä oleville tehtäville)

Sitten väliajoin pitää ketterälle projektille ominaisia retrospektejä, joissa arvioidaan tehtyä ja pohditaan fiksumpia tapoja tehdä työtä jatkossa. Myös vision ajantasaisuutta katsastellaan säännöllisesti visiotyöpajassa. Ja kuten missä tahansa projektissa, niin elämässäkään ei saa unohtaa työkykypäiviä tai saununailtoja. Elämää helpottaa myös se, kun hyväksyy että aina ei hommat etene. Joskus siihen löytyy syy, joskus ei. Seuraavana päivänä jatketaan hommia.

Photo by Helena Lopes on Unsplash

Vastuu on itsellä, mutta apuakin löytyy

Siinä missä projektinhallinnassa on mukana useampi sidosryhmä säätämässä kuvioita joko parempaan tai huonompaan ja mahdollisesti myös päättämässä koko projektin jatkamisesta, omassa elämässä saa kantaa vastuun päätöksistä useimmiten ihan itse. Tällöin on erityisen tärkeää osata kuunnella ja ymmärtää itseään. Mitä minä haluan ja miten minä toimin? Tässä kohtaa onkin hyvä kerrata mitä alussa puhuttiin elämänlaadusta. Oliko se titteli, bisnesluokan lennot ja kova palkka syy sykkiä päivästä toiseen? Vai onko arvona perheen kanssa toimiminen? Vai kenties joku ajatus itsensä toteuttamisesta? Toiminko paremmin yhteistyössä, yksin, paineen alla? Kaipaanko päivän päätteeksi vielä rankkaa liikuntaa vai kumppanin arvostusta ja halausta?

Jos joskus tämä kaikki tuntuu välillä vähän raskaalta, niin ei ihme. Elämä on kyllä yksinkertaista, mutta ei välttämättä helppoa. Tällöin on hyvä pallotella ajatuksia sparraajan kanssa. Projekteissa agile coach haastaa ja opastaa tiimin toimintaa ja projektin tavoitteita. Elämän, arjen ja työn kohdalla life coach tekee samaa. Osaava valmentaja auttaa kysellen ja kannustavasti, jotta mahdolliset solmut aukeavat ja itselle löytyy just sopivasti tärkeää elämänlaatua.

Ps. Tiesitkö muuten, että Goforella on mahdollisuus saada työsuhde-etuna muun muassa coachausta työhön ja arkeen rajattomasti? Jos paremman työn ja elämän tekeminen kiinnostaa, niin katso löytyykö meiltä kiinnostavaa tekemistä sinulle.

Antti Niemi
Agile coach, capaility owner

Goforen tavoitteena on olla tunnustettu työkulttuurin uudistaja ja paras mahdollinen työyhteisö. Missiomme on muuttaa maailmaa entistä paremmaksi. Voimme parantaa työelämää kehittämällä muun muassa työskentelyn tapoja, työkaluja ja työn yhteisöllisyyttä. Blogisarjassa pohdimme käytännön keinoja tietotyöläisen jaksamisen tukemiseen.

anttiniemi

Antti Niemi

Antti on leikkisästi joogaava life coach ja ketterä valmentaja, joka kasaa yöpöydälle kirjavuorta ja jolla on selaimessa vähintään 30 välilehteä auki kerrallaan.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.