“Tulevaisuuden kunnissa kaiken tekemisen keskiössä pitäisi olla kuntalainen. Palveluiden ja arjen tulisi sujua hänen kannaltaan mahdollisimman helposti ja hyvin”, sanoo Toni Auvinen, kuntien visioija ja ihmislähtöisyyden asiantuntija Recoding-podcastissa. Jakson löydät myös SoundCloudista ja Spotifysta.
Keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.
Millainen on tulevaisuuden kunta vuonna 2035? Tätä on pohtinut yrittäjä, konsultti ja kuntien tulevaisuuden asiantuntija Toni Auvinen. Aiemmin kunnanjohtajana ja digijohtajana työskennellyt Auvinen on kirjoittanut aiheesta myös kirjan. Häneen mukaansa tulevaisuuden kunta rakentuu ihmisläheisesti ja digitaalisesti.
Mutta millaisista palasista sujuva arki kunnassa koostuu? Kyse on ennen kaikkea helppoudesta ja siitä, ettei arjen tekemisiä tarvitse sen kummemmin miettiä. Oman energian voi käyttää tärkeisiin ja merkityksellisiin asioihin, eikä vaikkapa byrokratian keskellä selviämiseen. Auvinen sanoo, että kunnat ovat suuren muutoksen kynnyksellä.
“Sähköisten palvelujen tarve on noussut koronapandemian myötä selvästi, mutta tarvetta on ollut aiemminkin. Väestömme vanhenee, ja sen myötä resurssit pienentyvät. Myös asiakkaiden odotukset muuttuvat.”
Suurin muutos Auvisen mukaan on siinä, mistä lähtökohdista kuntien toimintaa tehdään ja palveluja rakennetaan. Kaiken keskiössä tulisi olla kuntalainen itse.
“Ihmislähtöinen tarkoittaa kuntalaisten tuntemista, vuorovaikutusta ja kohdennettua informaatiota sekä yhteydenpitoa. Digitalisaation myötä kunnan tulee tarjota myös suoria vaikuttamisen mahdollisuuksia ihmistä itseään ja hänen läheisiään koskevissa asioissa. Nyt kun eletään kuntavaalivuotta, voidaan valitettavasti todeta, että edustuksellinen demokratia on valunut jo aika kauaksi tavallisen kuntalaisen arjesta”, Toni Auvinen sanoo.
Digitaalisuus apuna ihmislähtöisessä palvelusuunnittelussa
Digitalisaation avulla kuntia voidaan kehittää entistä ihmislähtöisemmiksi. Toni Auvinen sanoo, että digitaalisuus on ennakointia, reagointia, seurantaa, tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä. Vuosien saatossa kertyvää tietoa voidaan hyödyntää yhä paremmin kuntalaisten hyväksi.
Digitaalisuus on ennakointia, reagointia, seurantaa, tietojen keräämistä, analysointia ja hyödyntämistä. Vuosien saatossa kertyvää tietoa voidaan hyödyntää yhä paremmin kuntalaisten hyväksi.
“Digitaalisesti kerätyn tiedon ja myös kuntalaisten omien kertomusten avulla voimme ymmärtää, millaisia elämäntapahtumia arkeen liittyy. Kun tietoa on tarpeeksi, voimme paremmin luoda kuntalaisten todellisiin tarpeisiin sopivia elin- ja asuinympäristöjä”, Toni Auvinen sanoo.
Hän myös kannustaa siihen, että kaikkia uusia digitaalisia palveluita ja ideoita testattaisiin mahdollisimman paljon kuntalaisten kanssa vuorovaikutuksessa. “Mieluummin niin kuin vain siellä valtuustosalin sisällä!”
Yhteistyö on avainsana
Tulevaisuuden kunnassa rajat hälvenevät, ja hyvä niin. Jotta kuntalaisten palveluista saadaan toimivia ja ketteriä, tarvitaan niihin Auvisen mukaan yhteistyötä yli sektorirajojen.
“Julkisella puolella on edelleen vallalla, että parempi syntyy kun tehdään itse ja yksin. Yhteistoimintaa ja avoimuutta tarvittaisiin kuitenkin lisää, niin julkisen ja yksityisen välille kuin myös eri kuntien välille.”
Yhteistyössä on hyvä olla mukana myös kolmas sektori. Auvinen toteaa Recoding-podcastissa, että hyviä rajoja ylittäneitä digitaalisia palveluita on jo onnistuttu rakentamaan. Yksi on ihmisten terveystietoja kokoava Omakanta.
“Sinne on tullut mukaan myös yksityisiä toimijoita. Jos se saadaan vielä sellaiseksi, että se kokoaa tiedot kaikista mahdollisista asiakkaan käynneistä, ollaan erittäin hyvässä tilanteessa.”
Auvinen näkee tulevaisuuden ylipäätään rakentuvan erilaisten alustojen päälle: palveluverkkoja, palvelupisteitä, tiloja ja henkilöstöä tulisi tarkastella rajattomasti parhaita yhteistoimintamalleja etsien ja asiakkaiden parhaaksi. Tästä voisivat hyötyä pienemmät kunnat, jotka muuten jäävät isojen kaupunkikeskusten kehityksen jalkoihin. Alustojen avulla alueellisia eroja voisi tasata.
Työn muutos muuttaa myös kuntia
Monimuotoinen ja monipaikkainen työ on tullut jäädäkseen. Auvisen mukaan muutokset ruokkivat toinen toisiaan. Työn muutos tukee myös palvelurakenteiden muutosta – ja sama toisin päin: kun palvelut toimivat ketterästi, voivat ihmiset liikkua vapaammin myös asuinympäristönsä suhteen.
“Työtä pitää voida tehdä siellä, missä se parhaiten sujuu ja tuottaa tuloksia. Aluekehityksen lähtökohdista tämä vähentää fyysisen etäisyyden ja keskittyneisyyden merkitystä.”
Työn muutos tarjoaa kunnille lisää mahdollisuuksia kilpailla asukkaista. Jos työ ei ole enää sidottu fyysiseen sijaintiin, nousevat asumisen ja elämisen ympäristöt merkityksellisemmiksi. Samoin kunnan tunnelma ylipäätään.
“Kuntalaisen hyvinvointiin heijastuu myös se, millainen ilmapiiri kunnassa on. Onko se positiivinen, eteenpäin menevä ja kehittyvä vai onko siellä passivoiduttu ja murehditaan menneitä tai tämän hetken ongelmia?” Auvinen kysyy.
Eteenpäin menevä ja ihmislähtöinen asenne ratkaisevat sen, miten unelmien kuntaa päästään oikeasti rakentamaan.
Voit kuunnella Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcastissa.
