Teollisuuden tuotteet ja tuotanto siirtyvät verkkoon ja pilveen. Kyberturvallisuus ei ole vain IT-osaston tekninen hanke, vaan koko organisaation ja tuotekehityksen strateginen kilpailuetu. Tiukentuva sääntely ja muuttuvat uhat vaativat yrityksiltä kokonaisvaltaista otetta, jossa turvallisuus integroidaan secure by design -periaatteella sekä arjen toimintatapoihin että tuotteiden digitaaliseen elinkaareen.
Moni yritys mieltää tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä ISO 27001 -standardin IT-osaston tekniseksi hankkeeksi. Todellisuudessa se ulottuu organisaation jokaiseen osaan.
ISO 27001:n vaatimukset koskevat muun muassa työsopimusten salassapitolausekkeita, henkilöstöhallintoa, taloutta ja liiketoimintayksiköitä siinä missä laitteiden suojaamistakin. Jopa paperijätteen käsittely kuuluu kokonaisuuteen.
Kokonaisvaltaisessa kyberturvallisuudessa onkin lopulta kyse johdon kyvystä tunnistaa toimintansa kriittisimmät riskit sekä siitä, että liiketoiminta jatkuu
ISO 27001 on koko organisaation riskienhallintastandardi
Tarmo Kellomäki johtaa Goforen kyberturvallisuuden konsultointiyksikköä. Hän kertoo, että ISO 27001 on vakiintunut standardi, jonka asiakkaat tunnistavat ja pitävät uskottavana. Sertifikaatti antaa objektiivisen todisteen organisaation turvallisuuden tasosta. Sertifikaatin merkittävä sisäinen hyöty on se, mitä organisaatio oppii matkan varrella.
Kyberturva-asiantuntija Iiris Joutsi nostaa esille, kuinka tärkeää on jatkuva heikkouksien tunnistaminen: sen kautta yritys pysyy kartalla turvallisuustilanteestaan ja kehittyy samalla. Se vaatii kuitenkin johdon vahvaa sitoutumista.
”ISO 27001:n saavuttamiseen tarvitaan ylimmän johdon vahva tahto: heidän on oltava aidosti sitoutuneita”, Joutsi painottaa.
Kun tuotantolinja menee verkkoon, kyberturva tulee tuotantoympäristöön
Teollisissa ympäristöissä keskeinen viitekehys on standardisarja IEC 62443, joka määrittelee kyberturvavaatimukset nimenomaan teollisuusautomaation järjestelmille.
Siinä missä ISO 27001 koskee koko organisaation toimintaa – sitä, miten ihmiset tekevät työnsä turvallisesti – IEC 62443 pureutuu siihen, millaisia kyvykkyyksiä ja prosesseja vaaditaan, kun teollisuustuotetta kehitetään turvallisesti. Se sisältää vaatimuksia prosesseille, mutta myös teknisiä vaatimuksia itse tuotteille.
Teollisessa ympäristössä kyberturvaa ei voi tarkastella irrallaan tuotannon todellisuudesta. Kun tuotantolaite tai -järjestelmä vaarantuu kyberuhan seurauksena, vaikutukset eivät välttämättä rajoitu tiedon luottamuksellisuuteen tai järjestelmien käytettävyyteen. Ne voivat näkyä myös fyysisessä turvallisuudessa, tuotannon jatkuvuudessa ja koko liiketoiminnan toimintavarmuudessa. Siksi turvallisuutta on arvioitava kokonaisuutena, jossa digitaaliset riskit ja tuotantoympäristön käytännön seuraukset kytkeytyvät toisiinsa.
Resilientti tuotanto on kilpailuetu – kolme syytä investoida kyberturvallisuuteen
Turvallisuus on johdolle myynnin ja skaalautuvuuden mahdollistaja. Kyse on käytännössä kolmesta asiasta.
Ensimmäinen on sääntely. EU-alueella NIS2-direktiivi ja Cyber Resilience Act (CRA) asettavat lakisääteisiä vaatimuksia, jotka ulottuvat myös tuotekehitykseen.
Toinen on markkina. Asiakkaat edellyttävät yhä useammin todennettua kyberturvaa, ja ilman uskottavaa vastausta tuotteita on vaikea myydä tai pärjätä kilpailutuksissa.
Kolmas on liiketoiminnan jatkuvuus. Laiminlyönti turvallisuudessa voi maksaa miljoonia ja viedä asiakkaiden luottamuksen.
Riskit kasvavat edelleen, kun tekoälyn myötä hyökkäysten automatisointi on helpottunut. Tämä tarkoittaa, että uhkien määrä kasvaa ja kohteeksi voi joutua yritys kuin yritys, eivät vain suuret toimijat.
Tunnistatko oman yrityksenne kriittisimmät kyberuhat?
Myös teollisuuden uhkakenttä on muuttunut olennaisesti. Järjestelmät, jotka ovat perinteisesti toimineet eristyksissä omissa verkoissaan, siirtyvät nyt pilveen ja niiden hyökkäyspinta-ala kasvaa.
Kyseessä ei ole vain tekninen muutos, vaan se tarkoittaa, että tuotantoympäristöihin kohdistuvat samat uhat kuin mihin tahansa verkottuneeseen järjestelmään. Varautuminen tähän muutokseen on teollisuuspäättäjille yhä kiireellisempi kysymys.
Kellomäen mukaan Goforen vahvuus on kokemus, joka on kertynyt sadoista projekteista. Hän korostaa, että jokaisen teollisuuspäättäjän kannattaa pysähtyä arvioimaan oman organisaationsa nykytilaa.
Iiris Joutsi tiivistää kysymyksen, joka jokaisen johtajan olisi syytä esittää itselleen:
”Tiedätkö, mitkä uhat kohdistuvat juuri sinun yritykseesi, ja pystyttekö suojautumaan niitä vastaan?”
Haluatko varmistaa, että tietoturva ja resilienssi on rakennettu osaksi koko tuotekehityksen ja tuotannon elinkaarta?
