Miten voidaan ennakoida tulevaisuutta? Miten suunnitella sujuvampaa arkea samalla kun kaikki on muutoksessa? “Ensin on tärkeää tunnistaa, millaisesta muutoksesta puhutaan ja mitä se eri ihmisille tarkoittaa. Sen jälkeen on helpompi saada muutokseen kaikki mukaan”, sanoo Sitran ennakointi- ja strategiajohtaja Katri Vataja.
Tässä Recoding-podcastin jaksossa pohditaan tulevaisuuden arkea. Millaista se tulee olemaan ja miten me voimme siihen vaikuttaa? Keskustelua vetävät paremman arjen puolesta puhuja ja julkishallinnon liiketoiminnasta vastaava Riikka Vilminko-Heikkinen sekä datan keräämiseen intohimoisesti suhtautuva ja Turun toimistoa vetävä Eero Rostiala Goforelta.
Sitran yksi suurista tehtävistä on ennakoida tulevaisuutta. Tulevaisuusajattelun ja tulevaisuustyön avulla ihmiset, yritykset ja organisaatiot voivat varautua tulevaisuuteen. Mitä ennakointi ja tulevaisuusajattelu voisi olla sujuvamman arjen rakentamisessa?
“Arki on hyvin erilaista eri ihmisille. Koronapandemia on tuonut tämän meille näkyväksi. Arki näyttäytyy hyvin eri tavoin riippuen siitä, missä maassa asut, missä asumismuodossa, millainen lähiyhteisösi on ja millaista työtä teet. Siksi on ensin hyvä tarkentaa, mitä sujuvalla arjella kenellekin tarkoitetaan”, Vataja sanoo.
Jos sujuvampi arki taas edellyttää muutosta, on jälleen hyvä pysähtyä ja miettiä tarkemmin, millaista muutosta tarvitaan sekä keitä muutoksen toteuttamiseen tarvitaan.
Korona kiihdytti digitaalisuuden megatrendiä
Sitra on tuonut esille megatrendejä, joita se on nimennyt viisi. Näitä laajoja ja voimakkaasti tulevaisuuteen vaikuttavia kehityskulkuja ovat ekologisen jälleenrakentamisen kiireellisyys, väestön ikääntyminen ja monimuotoistuminen, verkostomaisen vallan voimistuminen, teknologian sulautuminen kaikkeen ja talouden suunnan etsiminen.
Mutta miten megatrendejä hyödynnetään tulevaisuuden suunnittelussa ja ennakoinnissa? Entä onko koronapandemia keikuttanut megatrendejä sijoiltaan?
“Megatrendit eivät ole muuttuneet mihinkään, ja ne voivat auttaa meitä ennakoimaan myös koronan pitkäaikaisia vaikutuksia. Korona on toisaalta myös kiihdyttänyt joitakin megatrendejä, kuten sitä, miten teknologia sulautuu meillä jo kaikkeen”, Vataja sanoo.
Digitalisaatio on todella ottanut ison loikan koronapandemian aikana. Oikeastaan se on jo läpäissyt kaiken, minkä se voikin läpäistä: koulun, terveydenhuollon, työelämän…
Vataja sanoo, että korona on avannut myös monia kulttuurillisia lukkoja.
“Hyvä esimerkki on etätyö. Se on ollut teknologian puolesta mahdollista aiemminkin, mutta silti monet organisaatiot ovat ennen jopa kieltäneet etätöiden tekemisen.”
Vatajan mukaan koronan jälkeen ei ole paluuta enää vanhaan, ainakaan digitalisaation suhteen. Ihmisten teknologiset taidot ja kyvykkyys ovat kasvaneet niin paljon, että sen myötä myös odotukset ovat jo ihan eri tasolla.
Systeeminen muutos tarvitsee kaikkia
Tulevaisuus edellyttää meiltä lukuisia isoja systeemitason muutoksia. Niihin meitä johdattavat megatrendit ja vaikkapa viheliäiset ongelmat, kuten ilmastokriisi. Katri Vatajan mukaan isot systeemisen tason muutokset tarvitsevat onnistuakseen kaikkia toimijoita.
“Isoissa muutoksissa tarvitaan monenlaisia ratkaisuja ja toimia yhtäaikaisesti. Ei voida katsoa vain yhtä siiloa tai ratkaisua, vaan siihen kuuluu niin poliittinen päätöksenteko, julkinen, yksityinen ja kolmas sektori, ihmisten käyttäytyminen ja kulutusvalinnat”, Vataja luettelee.
Muutoksen moninaisuutta voi havainnollistaa esimerkillä, vaikka sillä, miten olemme siirtymässä bensa-autoista sähkökäyttöisiin. Tämäkään muutos ei onnistu vain sillä, että markkinoille tuodaan sähköautoja ja kehotetaan ihmisiä ostamaan.
“Lisäksi tarvitaan kannustimia, investointeja, politiikkaa, verotusta ja säätelyä. Latauspisteitä ja yrityksiä, jotka rakentavat applikaatioita. Muutos edellyttää myös uudenlaisia arvoja ja ihanteita”, Vataja sanoo.
Voit kuunnella Recoding-podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa ja Applen podcastissa.
