Erään tutkimuksen mukaan jo se, että työpaikalla on aloitettu käyttäytymään huomaavaisesti toisia kohtaan, on lisännyt työn imua. Työn imun lisääntyminen puolestaan lisää ystävällisyyttä toisia kohtaan, joten voidaan syystäkin puhua hyvän kierteestä.
Recoding-podcastissa oli tällä kertaa vieraana työn imua tutkiva tutkimusprofessori Jari Hakanen puhumassa oman työn “tuunaamisesta” ja työn imusta. Kun kerroin vieraastani etukäteen sosiaalisessa mediassa, hyviä kysymyksiä tuli tulvaksi asti, joten päädyin tekemään “suuren yleisöjakson”, jossa kaikki kysymykset ovat kuuntelijoiden esittämiä. Iso kiitos hyvistä kysymyksistä! Jakson löydät SoundCloudista ja Spotifysta.
Tässä jaksossa pohditaan muun muassa:
- Mikä on aikoinaan saanut Jari Hakasen tutkimaan työn imua?
- Miten teknologia auttaa työn imua?
- Ovatko työn imua kokevat myös resilienttejä?
- Ennustaako työn imu parempaa palkkaa?
Työn imuun vaikuttaa huomaavainen käytös työpaikalla
Erään tutkimuksen mukaan jo se, että työpaikalla on aloitettu käyttäytymään huomaavaisesti toisia kohtaan, on lisännyt työn imua. Työn imun lisääntyminen puolestaan lisää ystävällisyyttä toisia kohtaan, joten syystäkin voi puhua hyvän kierteestä. Tästä on myös hyvä lähteä rakentamaan entistä parempaa tukea ja työyhteisön turvallisempaa ilmapiiriä.
Työn imun ytimestä löytyy myös jonkinlainen kokemus, että työssä pystyy käyttämään omia vahvuuksiaan ja pystyy jollain tapaa näkemään “kättensä jäljen”. Jos tätä vasten miettii esimerkiksi laajamittaisia muutosprojekteja, on näissä tärkeää huomioida, miten seurataan etenemistä ja onnistumisia. Se, että tavoitteita pilkotaan pienemmiksi ja niiden saavuttamista nostetaan esille, muodostaa tärkeän kohdan saada näkyväksi omaa tekemistä.
Myös kokemus oman itsensä kehittämisestä ja kehittymisestä työssä lisää työn imua. Tätä on mahdollista parantaa miettimällä työntekijän kanssa yhdessä, että millaista tukea ja kehittymistä hän kaipaa työssään.
Tarvitaanko työn imua?
Kulttuurisen normin ei pitäisi pakottaa onnellisuuteen, hehkumiseen ja työn imuun – varsinkaan jos työssä ei sellaista koe. Pohdittiin kuitenkin, jos tietyt edellytykset (esim. työ koetaan mielekkäänä ja sitä saa tehdä hyvässä porukassa) ovat kunnossa, tällöin työn imu syntyy kuin itsestään. Työtä on mukavampi tehdä ja tämän puolestaan on koettu myös “läikkyvän yli” joten positiivinen vaikutus alkaa heijastelemaan myös muuhun elämään ja yleisesti onnellisuus lisääntyy.
Aiemmassa jaksossa Anni Hallilan kanssa pohdittiin, että onnellinen työntekijä on parempi työntekijä, mutta toisaalta kuvion voi kääntää myös, että mitä mielekkäämpää on töissä, sen onnellisempaa pitäisi olla muutenkin.
Tule kasvattamaan onnellisuutta meidän kanssamme
ja tutustu, mitä meillä olisi sinulle tarjota!
