Goforella tehtiin taas alkuvuodesta perinteinen “cloud project radar” -kysely, eli pilviprojektitutka. Katsotaan tässä blogissa mielenkiintoisimmat tulokset ja muutokset edelliseen vuoteen.
Lataa pilviprojektitutkan 2025 tulokset (PDF).
Pilviprojektitutkan tulokset
Kyselyyn vastasi 51 goforelaista. Suurin osa vastaajista oli pilvitiimiläisiä, eli joko pilviasiantuntijoita (Cloud Specialist) tai pilviarkkitehtejä (Cloud Architect). Mukana oli ilahduttavasti kuitenkin myös ohjelmistokehittäjiä, teknisiä projektipäälliköitä sekä Data & AI -tiimin jäseniä.
Suurin osa vastaajista oli ollut nykyisessä projektissa verrattain pitkään, 43% yli kaksi vuotta. Edellisenä vuonna vastaava osuus oli 30%, joten voidaan päätellä projektien olevan keskimäärin melko vakaita ja osittain samat tekijät ovat jatkaneet kokemuksen kerryttämistä.
Suurimmalla osalla vastaajista (69%) on yksi projekti meneillään, mikä mahdollistaa hyvän keskittymisen yhteen asiaan ilman kontekstin vaihtoja. Ainoastaan yhdellä kymmenestä (12%) on kolme projektia tai enemmän menossa.
Vain neljännes vastaajista (24%) on projektinsa ainoa pilviasiantuntija. Tässä on hieman parannusta viime vuoteen ja on todella hyvä asia, että suuressa osassa projekteja pilven hoito ei ole yhden tekijän varassa. Myös ideoiden pallottelu ja vertaistuki toimii paremmin, kun on saman alan asiantuntijoita yhteistyössä. Goforella tähän pyritään aktiivisesti vaikuttamaan jo uusien projektien myyntivaiheessa.
Jos katsotaan vastaajien vuosien määrää pilven parissa, niin nähdään että kyseessä on hyvin kokenut ryhmä: reilulla enemmistöllä (65%) on yli viiden vuoden kokemus pilviteknologioista. Tässä on viidentoista prosenttiyksikön muutos edelliseen vuoteen, eli kokemusta on kertynyt vastaajille lisää.
Goforella on myös kouluttauduttu: neljänneksellä (23%) vastaajista on neljä sertifikaattia tai enemmän pilviteknologioihin liittyen. Tässä on viisi prosenttiyksikköä parannusta edelliseen vuoteen. Tulos ei yllätä, kun sertifikaattiopintoihin kannustetaan ja läpäistyistä kokeista myös palkitaan. Julkisen puolen tarjouskilpailuissa toisaalta usein listataan sertifikaatteja jopa pakollisina vaatimuksina.
Työn tekeminen on muuttunut entistä enemmän etätyöksi, ja nyt valtaosa vastaajista (84%) ilmoitti tekevänsä pääasiassa etätyötä (tässä noin kymmenen prosenttiyksikön lisäys etätyön suuntaan). Muut vastaajat olivat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta Goforen toimistolla. Tässä on mielenkiintoista nähdä sitten ensi vuoden tulos nyt kun Helsingin uusi hieno Siltasaaren toimisto on käytössä.
Asiantuntijoiden tekemä työ on tämän vuoden kyselyn perusteella useimmiten joko infrastruktuurin kehitystä tai DevOps-työtä (molemmat 73%). Vastaajissa oli myös sovelluskehitystä tekeviä (41%) sekä 37% tasaosuuksilla migraatio- ja ylläpitotyötä tekeviä. Tässä osiossa näkyy hyvin läpileikkaus tyypillisiin Goforella tehtäviin pilvitöihin. Suurin ja oikeastaan ainoa ero viime vuoteen on migraatiotyön kasvu (13% → 37%).
Goforen projekteissa infrastruktuuri on lähes tasajaolla joko Azuressa tai AWS:ssä. On-premises -ratkaisut ovat pyöristysvirheen tasolla ja tällä kertaa ei vastauksissa näkynyt Googlen pilven (GCP) käyttöä ollenkaan. Tähän voidaan kyllä ennustaa ensi vuodelle muutosta, koska Googlen pilven kanssakin tehdään töitä lisääntyvässä määrin.
Työkuormien osalta ei ole yllättävää, että konttipohjaiset ratkaisut ovat enemmistössä (65%), mutta sen sijaan yllätyksenä voidaan pitää, että virtuaalikoneet ovat kadonneet lähes kokonaan. Tämä johtunee toisaalta konttiratkaisujen eduista sekä ainakin teoreettisesta mahdollisuudesta vaihtaa “helposti” pilvestä toiseen. Myös lähes kaikissa projekteissa varmasti on virtuaalikoneita käytössä, ne eivät vain enää ole pääasiallinen ratkaisu työkuormien ajamiseen. Serverless-ratkaisujen isoa (31%) osuutta voidaan pitää yllättävänkin isona ja tässä on noin kymmenen prosenttiyksikköä lisäystä viime vuoteen.
Kun katsotaan kontitettuja työkuormia tarkemmin niin nähdään, että Kubernetes on melko odotetusti suosituin ratkaisu (31%). AWS ECS on myös paljon käytössä (29%), samoin kuin Azuren eri ratkaisut (18% yhteensä). OpenShift:in pientä osuutta (2%, eli vain yksi vastaus) voidaan pitää pienenä yllätyksenä. Näissä tuloksissa ei ole edelliseen vuoteen merkittäviä muutoksia.
Infrastruktuurin automaatioon käytettiin jotain IaC-ratkaisua (Infrastructure as Code) 94%:ssa projekteja. Suosituin ratkaisu oli Terraform (40%), ja sen perässä AWS CDK sekä Azure Bicep molemmat 21% osuuksilla. Menneisyyden teknologiat CloudFormation ja Ansible jäivät molemmat marginaaliin. Tämän osion tulokset ovat melkein identtiset viime vuoden kanssa.
Lopuksi vielä katsaus DevOps-työkaluihin. Azure DevOps (ADO) -pipelinet olivat yleisin ratkaisu 40% osuudella. Kun tätä verrataan pilvien “markkinaosuuksiin” niin voidaan arvata, että käytännössä kaikki Goforen Azure-projektien koodit ovat ADO:ssa. GitHub Actions ja GitLab CI ovat sitten 22% tasaosuuksilla. CI-maailman veteraanityökalu Jenkins pyörittää enää yhden projektin CI:tä ja toisaalta löytyy eksoottisempia työkaluja, kuten CircleCI ja DroneCI.
Goforelle töihin?
Jos edellä oleva herätti mielenkiintosi ja koet että sinulla olisi asiaan sopivaa osaamista sekä ennen kaikkea motivaatiota, niin ota rohkeasti yhteyttä! Tällä hetkellä on avoinna sekä pilviasiantuntijan (Cloud Specialist) sekä pilviarkkitehdin (Cloud Architect) paikkoja.
Kertauksena pilviasiantuntija on ennen kaikkea pilven infrastruktuurin hands-on tekijä, joka elää ja hengittää IaC-koodia sekä pystyy vastaamaan pilven rakentamisesta, hallinnasta ja ylläpidosta laaja-alaisesti asiakkaan projekteissa.
Pilviarkkitehti tekee samoja asioita, mutta vastuualue on laajempi ulottuen järjestelmäarkkitehtuurin puolelle. Pilviarkkitehdin työssä on myös paljon kommunikaatiota ja yhteistyötä asiakkaiden sekä goforelaisten kanssa, yhtenä esimerkkinä myynnin tukityö silloin kuin asiantuntijan panosta tarvitaan.
