Suomen julkisen talouden paine tekee julkishallinnon uudistamisesta välttämätöntä. Tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia parantaa tuottavuutta ja vaikuttavuutta, mutta pelkkä teknologian käyttöönotto ei riitä. Valtiovarainministeriön ICT-johtaja Jarkko Levasman mukaan ratkaisevaa on, uskalletaanko uudistus tehdä riittävän kunnianhimoisesti, kestävästi ja ihmisten luottamusta vahvistaen.
Julkisen hallinnon uudistaminen ei voi tarkoittaa vain nykyisten prosessien viemistä digitaaliseen muotoon. Jos toimintamallit säilyvät ennallaan, digitalisaatio voi pahimmillaan lisätä kerroksia vanhan byrokratian päälle sen sijaan, että se vapauttaisi aikaa vaikuttavampaan työhön.
Levasman viesti Goforen Digital Society 26 -tapahtumassa oli selvä:
“Tekoäly voi nopeuttaa läpimenoaikoja, tuoda palveluja lähemmäs reaaliaikaa ja vahvistaa ennakoivaa päätöksentekoa. Samalla se pakottaa kysymään, millainen julkinen hallinto voi ja saa olla tekoälyn aikakaudella.”
Siksi uudistuksen onnistuminen ei ratkea pelkällä teknologialla.
“Uudistus edellyttää avointa keskustelua hyödyistä ja riskeistä, rohkeutta edetä epävarmuudesta huolimatta sekä rakenteita, joiden avulla data, osaaminen ja päätöksenteko voivat ylittää organisaatiorajat”, Levasma kiteyttää
Luottamus ratkaisee, kuinka pitkälle uudistuksessa voidaan päästä
Levasma nosti puheenvuorossaan yhteiskunnallisen luottamuksen yhdeksi onnistuneen tekoälymuutoksen keskeisistä edellytyksistä.
“Luottamus ei tässä yhteydessä tarkoita riskien sivuuttamista, vaan päinvastoin. Muutos vaatii avointa ja realistista keskustelua sekä tekoälyn mahdollisuuksista, että sen riskeistä. Samalla tarvitaan rohkeutta edetä tilanteessa, jossa kaikkia vastauksia ei vielä ole”, Levasma kertoo.
Tämä havainto kytkeytyy suoraan Goforen keväällä 2026 julkaisemaan yhteiskunnallisen luottamuksen tilannekuvaan.
“Korkea luottamus on suomalaisessa yhteiskunnassa kuin näkymättömän käyttöjärjestelmä. Se ei kuitenkaan ole pysyvä tai itsestään uusiutuva asia, johon voi suhtautua itsestäänselvyytenä. On keskeistä tehdä töitä sen eteen, että tunnistamme ja onnistumme rakentamaan yhteiskuntaan enemmän meitä kaikkia yhdistäviä asioita kuin erottavia. Nämä havaintomme saivat vahvistusta tutkimuksen haastatteluista”, kertoo Goforen julkishallinnon palveluiden liiketoiminnasta vastaava johtaja Ewa Tawaststjerna.
Datan arvo syntyy yli organisaatiorajojen
Jos luottamus on suomalaisen yhteiskunnan näkymätön käyttöjärjestelmä, data on yksi tulevaisuuden julkishallinnon vaikuttavuuden keskeisistä rakennusaineista. Tekoälyn hyödyntäminen nostaa siksi esiin kysymyksen siitä, missä data syntyy, kuka sitä voi käyttää ja millä ehdoilla sitä voidaan yhdistää.
“Laadukas data on tekoälyn edellytys, mutta yksittäisten organisaatioiden operatiivinen data ei vielä riitä. Suurempi yhteiskunnallinen arvo syntyy, kun tietoa voidaan yhdistää poikkihallinnollisesti tavalla, joka on sekä teknisesti toimiva että kansalaisten näkökulmasta hyväksyttävä”, toteaa Levasma.
“Silloin hallinto voi siirtyä yksittäisten tapahtumien käsittelystä kohti ilmiöiden ymmärtämistä ja ennakoivaa päätöksentekoa. Tämä edellyttää yhteisiä rakenteita, alustoja ja standardeja, joiden avulla tieto liikkuu turvallisesti yli hallinnon rajojen.”
Samalla tarvitaan luottamusta siihen, että dataa käytetään läpinäkyvästi, vastuullisesti ja kansalaisen hyväksi. Datan arvo syntyy vasta, kun sen hyödyntämiseen on sekä käytännön kyvykkyys että yhteinen hyväksyntä.
