Syksyn podcast-sarjan viimeisessä jaksossa sain vieraakseni robotiikan ja tekoälyn asiantuntijan Cristina Anderssonin. Cristinan kanssa keskustelimme tekoälystä meidän jokaisen arjessa sekä sen merkityksestä inhimillisissä, ihmisten välissä kohtaamisissa.

Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Mitä jokaisen pitäisi tietää tekoälystä?
Tekoälyyn liittyy paljon odotuksia, mutta toisaalta myös ennakkoluuloja. Tietoisuuden lisääminen hälventää tekoälyyn liittyvää epäröintiä. Mitä hyötyä tekoälystä voi olla meidän kaikkien arjessa?
”Tälläkin hetkellä tekoäly ohjaa meidän toimintaamme monella tavalla, esimerkiksi toimintaamme monissa intuitiivisesti toimivissa verkkopalveluissa ja suoratoistopalveluissa.”
Myös terveydenhuolto hyötyy tekoälystä, erityisesti ennakoivien terveydenhoitopalveluiden rakentamisessa. Diagnostiikassa tekoäly voi auttaa, kun erilaisia potilastietoja yhdistetään. Tekoäly tekee töitä taustalla, vaikka emme sitä aina näkisikään.

Tarpeet edellä, teknologia perässä
Tekoälystä ja eri alojen disruptiosta esitetään visionäärisiä ennustuksia. Tekoäly ei ole kuitenkaan ”vain yksi”. Miten tehdään ero lennokkaiden visioiden ja arjen työn automatisoinnin välillä?
”Talonpoikaisjärkeä tarvitaan: Yritykset seuraavat kannattavuutta ja kassavirtaa. Siksi on syytä lähteä liikkeellä yrityksen omista prosesseista ja strategisista tavoitteista. Mitä esimerkiksi asiakkaat tarvitsevat ja mitä siitä voitaisiin automatisoida?”
Yksilön kannalta puolestaan tarve voi olla toisaalta hyvin henkilökohtainen: voisiko vaikkapa hoivarobotti auttaa sellaisessa tilanteessa, jossa oma liikuntakyky on rajallinen? Itsenäisyys ja arvokkuus voivat säilyä pidempään vaikeassa elämäntilanteessa, jos apuna on robotti toisen ihmisen sijaan.

Tekoälyä massakursseilla
Tuttu lause ”Pelko estää oppimista” koskee myös tekoälyn käyttöönottoa. Mahdollisia pelkoja ja epäröintiä ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa voidaan hälventää, ja siinä apuna on koulutus. Elements of AI -kurssista on noussut jo suomalaisen tekoälyosaamisen vientituote.
Tekoälyyn liittyvän koulutuksen ehdottomana etuna Christina näkee yleissivistävän otteen ja sen maksuttomuuden. ”Ihminen ei voi varustautua uuteen ja oppimiseen, jos hän ei tiedä mitä on tulossa. Siksi tieto ja koulutukset tekoälyn ja robotiikan aiheista ovat ensisijaisen tärkeitä.”

Mitä tekoälyn ja robotiikan avulla on jo ratkaistu?
Teollisuudessa esimerkkejä tekoälyn hyödyntämisestä on jo paljon. Tuotannon prosessien automatisointia on tehty melko pitkään, jo tehostamisenkin näkökulmasta. ”Uudenkaupungin autotehdas lähti lentoon juuri siksi, että robotit olivat tuotannossa vahvasti mukana.”
Terveydenhuollossa roboteista voisi olla vielä monikertaisesti suurempi hyöty. Suomessa arviolta 14 000 ihmistä kärsii vuosittain jonkinasteisesta aivohalvauksesta. Heidän kuntouttamisessaan ja toimintakyvyn palauttamisessa ennalleen olisi roboteista suuri apu.

Tekoälyn rinnalle bottikuiskaajia ja palvelumuotoilijoita
Minkälaista kyvykkyyttä yrityksissä ja organisaatioissa sitten tarvitaan, jotta tekoälyä voidaan lähteä hyödyntämään? Mitä muuta kuin teknologiaa meidän pitää ymmärtää?
Tällä hetkellä monet keskustelut tekoälyn ympärillä keskittyvät tehostamiseen ja olemassa olevien prosessien automatisointiin. Lisäksi Christina peräänkuuluttaa priorisoimista ja oman toiminnan analyysia. ”Strateginen ajattelu on yrityksissä se mitä tarvitaan. Mihin keskitytään ja mihin toimintaa suunnataan.”
Yrityksissä tulisi pystyä tunnistamaan ne prosessien kohdat, joissa tekoälyä voidaan lähteä hyödyntämään. Tätä varten tarvitaan vahvaa ymmärrystä prosesseista. ”Ensimmäiset kohdat ovat niitä alhaalla roikkuvia hedelmiä, joista ensimmäiset tekoälykokeilut saadaan liikkeelle.”
”Kun ihmisten rooli muuttuu eri funktioissa, tulee tarve uudenlaisille tehtäville kuten bottikuiskaajille ja robotin opettajille.” Palvelumuotoilua ja design-osaamista tarvitaan jatkossa entistä enemmän.

Tekoälyn ja robotiikan positiiviset vaikutukset?
”Oppiminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos”, Christina listaa isoja teemoja ja ongelmia, joiden ratkaisemisessa tekoälyä ja robotiikkaa on jo käytetty onnistuneesti. Tekoälyn avulla me voimme rakentaa inklusiivisuutta ja oikeudenmukaisuutta – ne ovat yksilön kannalta parhaita juttuja.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Haluatko ymmärtää paremmin asiakkaittesi ja markkinoittesi moninaisuutta? Oletko kyllästynyt eri lähteistä tuleviin faktoihin tai pitkiin ja uuvuttaviin keskiarvoistaviin tilastokäppyröihin? Olisiko nyt aika siirtyä erilaiset asiakasryhmät tunnistavaan, mutta kokonaisvaltaiseen ja asiakasdataa älykkäästi hyödyntävän vaikuttavan johtamisen aikaan?

Tämä onnistuu tilannekuvan, eli tiettyä ilmiötä kokonaisvaltaisesti kuvaavan laskennallisen ja tietopohjaisen datamallin avulla. Sen avulla päästään eroon sitkeästi organisaatioihin pesiytyneestä tavasta tehdä toisiinsa vaikuttavia päätöksiä niiden yhteisvaikutuksista tietämättä.
Asiakasdatan uudenlaisella yhdistelyllä tehtävät tilannekuvamallinnukset ovat tekoälyn hyödyntämisen yksi helpoimmin hyödynnettävistä alueista. Yksiulotteisten tai keskiarvoistavien mittareiden sijaan edistyneen analytiikan menetelmät mahdollistavat kohderyhmien tai ilmiöiden sisäisten dynamiikkojen tunnistamisen datan luokittelumenetelmien avulla.
Tilannekuva-analyysi on energisoivaa kaikille, sillä se tarjoaa jokaiselle tilannekuvakeskustelun osallistujalle datapohjaisen tarkastelun lähtökohdan, jota osallistujat täydentävät omilla näkemyksillään ja synnyttävät yhdessä ymmärrystä asiakaskunnan tilanteesta. Perinteinen analytiikka tarjoaa kylmiä lopputuloksia, mutta edistyneen analytiikan avulla tilannekuvan tuottamisen prosessissa tekoäly toimii tukiälynä. Tämän lisäksi se mahdollistaa asiantuntijaryhmän muodostamaan merkitystä heillä olevan hiljaisen tiedon avulla dialogin kautta.
Laskennalliset tulokset on mahdollista toteuttaa kevyesti ilman raskaita tietojärjestelmävaatimuksia ja tutkimusresursseja, joten se sopii hyvin myös pienille organisaatioille. Tilannekuvamalleja on helppo luoda toistuvasti kerran kehitetyn algoritmin avulla.
Asiakaskuntaan tai kohderyhmään liittyvät tilannekuvat mahdollistavat asiakaslähtöisen toimintakulttuurin synnyttämisen. Asiakasnäkymä voidaan tuoda nopeasti ja vähällä vaivalla kaikkien nähtäville. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä tilannekuvan hallinta on organisaatioille jatkuva elinehto. Kysynnän määrää, laatua ja kehittymistä on voitava seurata ja ennakoida päivä- tai viikkotasolla.
Useimmille organisaatioille jo ensimmäisen tilannekuvan näkeminen on pysäyttävä kokemus. Utuisesti hahmotettu asiakaskunta saa yhtäkkiä selkeitä piirteitä ja hahmoja, ja erilaiset kohderyhmät tunnistetaan uudella tavalla sekä heidän tarpeitaan pystytään arvioimaan jo hyvinkin alustavienkin tulosten pohjalta.

Mitkä ovat todennäköiset tulevaisuudet?

Moni olisi varmasti halukas tietämään, mitä tapahtuu tulevaisuudessa. Kristallipallo tilannekuva ei ole, mutta yhdistämällä siihen edistynyttä analytiikkaa ja systeemidynamiikkaa voidaan kyllä tehdä ennusteita siitä, mitkä ovat todennäköisiä tulevaisuuksia.
Tällöin esimerkiksi resurssien käytön suunnitteluun tai investointeihin saadaan aivan uudenlainen twisti.
Kun tuodaan markkinalle tuotteita tai pohditaan julkisten palveluiden tuottamisen palvelukapasiteettia ja -mitoitusta, päätöksiä ei tarvitse enää tehdä näppituntumalla tai peräpeiliin vilkuilemalla. Ne voidaan tehdä ennakoivien tilannekuvien avulla.
Tilannekuvia voidaan alkaa synnyttää matalalla kynnyksellä, esimerkiksi mallintamalla ilmiöitä tai tekemällä monipuolisia kyselyitä. Näitä voidaan asteittain rikastaa tiedolla ja näkemyksillä.
Olennaista on yhteistyö ja liikkeelle lähteminen. Yhteiseen tavoiteasetantaan, agendaan ja yhteisjohtamiseen opitaan vain sen tarjoamat hyödyt kokemalla – luomalla yhdessä ensimmäinen malli ja ensimmäinen kuva. Kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää. Tuntemattomat haasteet ratkaistaan kokeilemalla ja oppimalla.



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Petri Takala

Petri Takala

Petri toimii Goforella johtavana konsulttina. Hänellä on laaja-alainen kokemus organisaatiosysteemien mallintamisesta ja tiedolla johtamisesta. Petrin erityisosaamista on kompleksisten systeemien johtamisjärjestelmien rakentaminen ja organisaatioiden ohjattavuutta tukevien kvantitatiivisten menetelmien kehittäminen. Petrin asiantuntemusta on hyödynnetty laajasti suomalaisen yhteiskunnan kehittämisessä, muun muassa tekoälyohjelma Aurorassa. Ennen Goforea Petri on tehnyt pitkän uran kehitysjohtajana Nokialla ja Efectessä.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Käsi ylös, jos matkalaskujen tekeminen on työpäiväsi kohokohta. Tai jos nautit työtuntien kirjaamisesta ja matkalippujen varaamisesta työmatkalle. Näistäkin pakkopullista voi saada miellyttävän ja jopa houkuttelevan kokemuksen – tarvitaan vain ennakkoluulottomuutta ja ripaus uutta teknologiaa. Goforen ”bottiaddikti” Aapo Tanskanen kertoo, miten tekoälykkäät botit ovat tehneet työarjesta miellyttävämpää ja hauskempaa.

Tekoäly auttaa myös toimistotyöntekijää. Aapo Tanskanen on ollut mukana kehittämässä botteja, jotka automatisoivat monia rutiineja.

Tekoäly auttaa Netflixiä suosittelemaan meille sopivaa katsottavaa ja Facebookia merkitsemään kaverit valokuvissa. Robottiautokaan ei ajaisi itse ilman koneoppimista. Mutta voiko tekoälystä olla apua myös tavalliselle toimistotyöläiselle? Kyllä voi. Olemme kehittäneet kolme fiksua chatbottia, joiden avulla moni pakollinen arkiaskare hoituu vaivattomasti.

Seppo auttaa mm. työtuntien kirjaamisessa

Seppo, Granny ja Gene ovat tekstipohjaisia keskustelevia chatbotteja, jotka toimivat goforelaisten ahkerasti käyttämässä Slack-pikaviestiympäristössä. Seppo-chatbot on joukon konkari, joka kehitettiin jo vuonna 2016. Kuten moni muu menestyksekäs projekti, se sai alkunsa todellisesta tarpeesta. Meillä ei ole varsinaista keskijohtoa lainkaan, mikä ei kuitenkaan poista monia niistä tehtävistä, joita tämä porras perinteisemmässä organisaatiossa suorittaa.

Seppo toimii esimerkiksi apuna työtuntien hallinnassa. Se huomauttaa, jos työntekijä on ahertanut liiallisesti tunteja tai jos kirjaamisessa on korjattavaa. Seposta saatujen hyvien kokemusten pohjalta aloimme kehittää uusia chatbotteja auttamaan arjen rutiinitehtävissä. Gene esimerkiksi hoitaa junalippujen hankkimisen, mistä on suuri apu usealla paikkakunnalla työskenteleville työntekijöille. Granny taasen on leppoisa yleistietäjä, jolta voi kysellä yleisiä asioita yrityksestä.

”Botit ovat meillä muuttaneet todella paljon arjen työtä”, kertoo bottiaddiktiksi tunnustautuva data-analyytikko Aapo Tanskanen, joka on ollut vahvasti mukana Genen kehittämisessä. ”Niiden käyttö on esimerkiksi tuntikirjauksissa huomattavasti helpompaa ja mukavampaa kuin valikkojen napsauttelu perinteisessä käyttöliittymässä.”

Työelämän paranemisen lyhyt historia

Bottimme ovat mainio esimerkki siitä, miten teknologian avulla voidaan parantaa työelämän laatua. Tuntikirjaukset, lippuvaraukset ja matkalaskut ovat pakollinen osa työtä, mutta harva niistä tykkää – varsinkin kun ne ryöstävät suhteettoman paljon aikaa itse työltä.

Kun rutiinitehtävistä tulee sujuvia ja miellyttäviä, sillä on myönteinen vaikutus myös työssä viihtyvyyteen. ”Koska viestintämme on muutenkin vahvasti Slack-pohjaista, on hyvin pieni kynnys tehdä siellä päivän pakollisia kirjausrutiineja. Ei tarvitse availla erillisiä sovelluksia, vaan asiat voi hoitaa nopeasti saman tien. Sen lisäksi, että botit helpottavat elämää, ne tekevät rutiinitoimista tehokkaampia ja jopa hauskempia.”

Gene hoitaa junaliput

Botit ovatkin nousseet goforelaisten suosikeiksi. Esimerkiksi Genen avulla on varattu jo yli 200 junalippua, vaikka se tuli käyttöön vasta pari kuukautta sitten lomakauden alla. Ihmisiä ei kuitenkaan pakoteta bottien pariin, vaan vanhat tavat ovat edelleen rinnalla käytössä.
”Bottimme on tehty niin helposti lähestyttäviksi, että kynnys niiden käyttöön on todella matala. Ne ymmärtävät myös jo varsin hyvin luonnollista kieltä ja kehittyvät tässäkin käytön myötä jatkuvasti. Luonnollisen kielen käyttäminen tekee bottien kanssa toimimisesta jotenkin inhimillisempää”, Aapo kertoo.

Botit eivät ole kasvottomia työjuhtia, vaan kullakin niistä on omanlaisensa persoonallisuus. Varsinkin perheen tuoreinta jäsentä, Grannya, on kehitetty persoonana pisimmälle. Nimensä mukaisesti ”Mummon” luonne on lempeän mutkaton, ja se osaa kertoa vitsejä. Seppo taas on enemmän managerityyppi ja Gene napakka assistentti, joka hoitaa tehokkaasti sille annetut hommat.

”Botin persoonalliset piirteet voivat madaltaa kynnystä niiden käyttöön edelleen. Käyttäjäkokemus on erittäin suuressa osassa siinä, aletaanko botteja ylipäätään käyttää. Siksi niiden hyvä muotoilu on aivan keskeistä.”

Botti auttaa kehittymään työssä

Joskus käy niin onnellisesti, että yhdestä hyvästä asiasta seuraa toinen. Boteista on huomattu olevan iloa myös uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Niiltä on helppo kysyä perusasioita firmasta ja sen toimintatavoista ilman, että tarvitsee vaivata kaikissa asioissa kollegaa.
”Botti ei tietenkään korvaa henkilökohtaista perehdytystä, mutta se tukee sitä erinomaisesti ja mahdollistaa myös asioiden kertaamisen itselle sopivana aikana”, Aapo sanoo.

Granny osaa myös vitsailla

Myös pitempään talossa olleille työntekijöille on tullut uusia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. ”Bottimme osaavat esimerkiksi antaa suosituksia siitä, mitä taitoja työntekijän kannattaa kehittää. Tämän taustalla on henkilökunnasta kerätyt osaamisprofiilit, joiden avulla algoritmi osaa tehdä kyseisen työntekijän profiiliin sopivat suositukset.”

Toimiston tekoälyn läpimurto lähellä

Toimivan keskustelubotin rakentamisessa tarvitaan monenlaisia taitoja. Palvelumuotoilun ja UX-kehittämisen lisäksi välttämätöntä osaamista ovat muun muassa pilven hyödyntäminen ja API-rajapintojen ymmärtäminen. Itse botin kehittämiseen tarvitaan myös luonnollisen kielen prosessointi (NLP)- ja chatbot-teknologioiden osaamista.

Aapon mukaan monet asiakkaat ovat olleet hyvin kiinnostuneita, kun ovat nähneet Goforen botit tositoimissa. ”En ole Sepon, Genen ja Grannyn kaltaisiin yrityksen sisäisessä käytössä oleviin työntekijäkokemusta parantaviin botteihin muualla törmännyt. Tässä mielessä ne ovat toistaiseksi varsin ainutlaatuisia.”

”Alalla on ollut paljon hypeä, mutta nyt on selvästi päästy tilanteeseen, jossa niistä voidaan osoittaa saatavan aivan selkeitä hyötyjä. Vahva veikkaukseni on, että syksystä 2019 tulee varsinainen bottisyksy.”

Katso videolta, kuinka Gene varaa junapaikan. Jos haluat kuulla boteista lisää, ota Aapoon yhteyttä sähköpostilla (etunimi.sukunimi@gofore.com) tai LinkedInin kautta.

Gofore Oyj

Gofore Oyj

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Recoding-podcastin uusimpaan jaksoon sain vieraakseni suomalaisen tekoälymaailman matkaoppaan Antti Merilehdon, joka julkaisi viime vuonna aiheesta kirjan Tekoäly: Matkaopas johtajille. Viime vuoden myydyimmän bisneskirjan kirjoittajaa on kutsuttu mm. tekoälyn supermieheksi, ja hän on kiertänyt ympäri Suomea puhumassa tekoälystä ja sen käyttöönotosta. Keskustelimme Antin kanssa siitä, miten tekoäly tulee muuttamaan liike-elämää ja yhteiskuntaa, ja missä tällä hetkellä Suomessa mennään tekoälyn hyödyntämisessä. Kuuntele jakso SoundCloudista, Spotifysta tai lue artikkeli alta:

Kokeiluista tuotantoon
Tällä hetkellä tekoälyä hyödyntävien organisaatioiden keskuudessa puhutaan paljon asiakaskokemuksesta ja siitä, miten dataa voidaan hyödyntää asiakaskokemuksen parantamiseen. Esimerkiksi asiakaspalautteiden analysointiin on kehitetty tekoälyä hyödyntäviä työkaluja. Tällaisten työkalujen avulla työntekijöiltä voidaan ottaa toistuvaa työtä pois, jonka seurauksena näiden roolit muuttuvat. Antin mukaan nyt suuri haaste on työntekijöiden kyvykkyyden kehittämisessä. Hän painottaa erityisesti tiiminvetäjien kouluttamista tiimiläisten tukemisessa, kun nämä siirtyvät tekemään erilaista työtä ja ratkomaan haastavampia ongelmia.
Myös julkisella puolella on kokeiltu tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi valtion Aurora AI -tekoälyohjelmassa, ja tässä myös Goforen asiantuntijat ovat olleet mukana. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että jos uusi hallitus uskoo tekoälyn vaikuttavuuteen, julkisella puolella on mahdollista rakentaa uudenlaisia palveluita seuraavan hallituskauden aikana. Tämä kuitenkin edellyttää siirtymistä pienistä tekoälykokeiluista tuotantoon sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.
”Ei me järjestetä enää kokeiluja siitä, toimiiko sakset. Me tiedetään, että ne toimii, meidän pitää vaan oppia käyttämään niitä.”
Antin mukaan kokeiluista ei tule kokonaan luopua, mutta kokeilujen tulee olla riittävän kokoisia, jotta niiden vaikutus todella tulee esiin.

Johdon asenne tekoälyn hyödyntämisen mahdollistajana tai jarruttajana

Antin mukaan yritysten välillä on runsaasti eroja siinä, miten tekoälyä hyödynnetään. Suurimpana syynä tähän hän näkee johdon asenteen. Tekoälystä ja sen hyödyntämisestä ei ole olemassa kahden sivun yhteenvetoa, vaan sen käyttöönotto edellyttää aiheeseen tutustumista ja perehtymistä. Tiivistelmän tai yhteenvedon puuttuessa saatetaan ajatella, että annetaan jonkun muun hoitaa, ja tällaisen ulkoistamisen Antti sanoo olevan historiaa.
”Jokaisen johtajatittelillä olevan pitää ymmärtää dataa. Ei niin, että tekee itse data-arkkitehtuuria, vaan ymmärrystä datan hyödyntämisestä. Yritykselle, joka on ulkoistamassa datan käsittelyn ja hyödyntämisen, suosittelen ehdotusta seuraavan yhtiökokoukseen: myydään assetit ja ajetaan firma alas. Koska viiden vuoden päästä sellaista yritystä, joka ei hyödynnä dataa, ja jonka johto ei ymmärrä tätä, sitä ei ole olemassa.”
Tekoälyn käyttöönotossa johdolta vaaditaan koko organisaatiolle viestittävissä olevaa visiota siitä, miten tekoäly vaikuttaa organisaatioon. Antin mukaan tekoälyn soveltaminen vaatii samoja asioita kuin muutoksen johtaminen: läpinäkyvää, rohkeaa ja visionääristä johtajuutta sekä avointa viestintää. Hän peräänkuuluttaa myös myötätuntoa:
”Myötätuntoa itselle, eli kun en ymmärrä, kysyn apua. Mutta myös myötätuntoa niitä kohtaan, jotka jarruttelevat muutosta. Ei kuitenkaan niin, että mennään jarruttajien tahdilla, siihen ei ole varaa.”
Positiivista on kuitenkin se, että Antin kokemuksen mukaan johtoryhmät alkavat jo tuntemaan perusteet melko hyvin. Hallitusten kanssa tekemistä vielä kuitenkin riittää.

Vie työpaikat vai parantaa maailman?

Tekoälystä maalaillaan usein kauhukuvia, joissa robotit vievät ihmisiltä työt. Tekoälyn käyttöönotto ei ole puhtaasti teknologiakysymys ja kaikki näkökulmat täytyvät olla mukana keskustelussa. Antti kuitenkin huomauttaa, että harva enää kyntää peltoakaan käsin, vaan maataloudessakin on otettu koneita ja automaatiota avuksi. Samalla lailla tekoäly on yksi muutoksen suunta, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia. Antti korostaa myös, että tekoälyn tuomista muutoksista puhuttaessa on tärkeää ymmärtää mistä puhutaan. Hän kannustaakin tekoälyn opiskelua ja siihen tutustumista jokaiselle, joka pelkää tekoälyn tuomaa muutosta. Myös esimerkiksi eduskuntatasolle tarvitaan ihmisiä, joilla on riittävä ymmärrys asiasta. Sillä Antin mukaan tekoäly on keino kohti parempaa elämää ja parempaa maailmaa.
Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Mikael Nylund

Mikael Nylund

Mikael on Goforen toimitusjohtaja. Hän on työskennellyt Goforessa vuodesta 2010 lähtien ja auttanut sinä aikana lukuisia organisaatioita polulla kohti digitaalista liiketoimintaa. Mikael ajattelee, että parempi tulevaisuus tehdään teknologian avulla ihmisten ehdoilla.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.