Koronaepidemia loi nopeasti uudenlaisia haasteita niin akuutin tilanteen ratkaisemiselle kuin organisaatioiden ja yritysten toimintamalleille. Erityisesti digitaalisille ratkaisuille ja digitaalisesti kerätylle datalle on ollut nyt poikkeuksellisen suuri kysyntä. Teemme Goforella useamman julkisen organisaation kanssa yhteistyötä asiakasprojekteissa koronaan liittyen.

Tämän lisäksi Gofore lähti keväällä auttamaan pro bono -periaatteella monia hankkeita, jotta koronatilanteesta selvittäisiin mahdollisimman vähin vaurioin – ja toisaalta, jotta monet yhteiskunnallisesti merkittävät asiat eivät jäisi koronan jalkoihin. Tutustuin tarkemmin pro bono -projekteihin ja ilahduin siitä, että osallistuminen on usein lähtenyt yksittäisten goforelaisten innostuksesta vaikuttaa, auttaa tai osallistua useiden toimijoiden yhteisiin yhteiskunnallisiin hankkeisiin.

Maankoodauskurssilla etsittiin dataa koronatilannekuvan kehittämiseen

Koronaepidemia on luonut valtavan tarpeen saada oikeaa ja tutkittua tietoa. Reaaliaikaista tilannekuvaa tarvitaan kaikessa päätöksenteossa, jotta koronakriisiä voidaan hoitaa ja rajoituksia purkaa mahdollisimman hyvin. Gofore on ollut mukana Teknologiateollisuuden ja Digi- ja väestöviraston (DVV) touko-kesäkuussa järjestämällä maankoodauskurssilla. Kurssilla huippuammattilaiset suunnittelivat kampanjan, jossa joukkoistetaan erilaisten reaaliaikaisten datalähteiden löytäminen ja kokoaminen. Goforen lisäksi ammattilaisia osallistui myös IBM:ltä, TietoEVRY:ltä ja DVV:ltä.

Maankoodauskurssilla ratkaistiin tarkkaan valittu haaste. Ratkaisu ja haasteesta saadut opit hyödyttävät julkista sektoria. Samalla annoimme vauhtia suomalaisen yhteiskunnan digitalisaatiolle.

Fast Expert Teams -verkosto tutkii tehokasta etäyhteistyötä

Miten suomalaiset yritykset ja organisaatiot pysyvät tehokkaina ja toimintakykyisinä, vaikka yhteistyö tehtäisiin etäyhteyksin? Miten vuorovaikutus pysyy laadukkaana ja miten etätyö muuttaa johtamista ja asiantuntijatyötä? Näitä kysymyksiä on tutkinut ja ratkonut Fast Expert Teams -verkosto, jossa Gofore on mukana asiantuntijayrityksenä. Verkostossa testataan uutta dynaamisten tiimien toimintamallia ja tuotetaan päätöksentekijöille tietoa ja toimenpide-ehdotuksia toimintamallin kehittämiseksi Suomessa. Digitaalisessa verkostossa on mukana yli 70 asiantuntijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja ministeriöistä ja se on käynnistetty LUT-yliopiston aloitteesta. Verkoston tuottaman raportin tuloksia on tarkoitus hyödyntää valtakunnallisesti.

Lisää Fast Expert Teams -hankkeesta täällä: https://gofore.com/julkaisut/goforelaiset-estamassa-suomen-halvaantumista-koronakriisissa/

Hengityssuojainten puhdistushanke – uusia ratkaisuja innovatiivisin menetelmin

Fast Expert Teams -verkosto tarjosi kanavan Goforen asiantuntijoille osallistua kriisin ratkaisemiseen jakamalla osaamistaan konkreettisissa hankkeissa. Yksi näistä oli laajaa kansallista huomiota saanut hengityksensuojainten puhdistushanke. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin innovatiivinen menetelmä, tuotanto ja logistiikka korkean suojaintehon hengityksensuojainten puhdistusta ja uudelleenkäyttöä varten, mikäli uusia suojaimia ei olisi saatavilla.

Mukana ollut Kaija Puranen kertoo projektista näin: “Sain yllättävän ja ilahduttavan mahdollisuuden työskennellä LUT-yliopiston akatemiatutkija Katri Laatikaisen koordinoimassa hengityksensuojainten puhdistushankkeessa. Ensimmäisestä puhelusta Katrin kanssa ei kulunut montaa päivää, kun työ lähti liikkeelle suurella rytinällä. Siinä ei tullut katsottua päivittäistä työmäärää eikä kellonaikaa. Johtotähtenä minulla oli alusta alkaen auttaa muuta ryhmää, ja erityisesti Katria hankkeen vetäjänä, pitämään kaikki pallot hallussa. Nyt voin taustapeiliin katsoen todeta, että noin parissa kuukaudessa kävimme läpi parin vuoden hankkeen vaiheet, niin onnistumiset kuin vastoinkäymisetkin. Toimeksianto oli intensiivinen oppimiskokemus ja todisti verkoston sekä erilaisuuden voimaa. Koordinoinnin kokousta kuunnellessa ei ikinä olisi voinut uskoa, että suuri osa osallistuneista ei ollut koskaan tavannut toisiaan, fyysisesti siis.”

Virtuaalisen asiakastyön johtaminen

Eeva Kiiskinen ja Mari Wuoti pitivät Turun kauppakamarin pyynnöstä näiden jäsenille koulutuksen siitä, miten asiakastyötä tehdään etänä ja virtuaalisin menetelmin. Teemana oli myös se, miten kriisi on mahdollisuus kokeilla ja tehdä toisin. Koulutuksessa puhuttiin siitä minkälainen kulttuuri tukee nopeita ja ketteriä muutoksia ja miten resilienssin ja muutoskyvykkyyden mahdollistavan työkulttuurin rakentaminen on kaikkien vastuulla. Lisäksi kerrottiin käytännön esimerkkejä onnistumisista ja toimivista työkaluista, sekä siitä miten ryhmähengen luominen onnistuu myös virtuaalisesti.

Miten onnistua etätyöpajassa?

Digi- ja Väestötietoviraston tuoteomistajat pyysivät Goforelta apua, koska he halusivat oppia fasilitoimaan etätyöpajoja aiempaa tehokkaammin. Jonna Iljin piti virastolle 1,5 h tiiviin koulutuksen aiheesta. Koulutuksessa käytiin läpi tehokkaat etätyöpajakäytännöt ja etätyöpajan valmistelun prosessi valmistautumisesta työskentelyyn ja jälkitöihin. Etätyöpajojen haasteena on usein se miten osallistujille luodaan fyysistä työpajakokemusta vastaava aktiivinen ja vuorovaikutteinen työskentelyilmapiiri. Tästä syystä koulutuksessa annettiin myös käytännön vinkkejä ihmisten aktivoivimeksi ja tunnelman energisoimiseksi.

Koulutus sai erittäin positiivista palautetta osallistujilta. Sekä tunnelmaa että laadukasta faktasisältöä kehuttiin. ”Oikein hyödyllistä asiaa tiiviissä ja helpossa paketissa”, kommentoi yksi osallistuja. Toinen taas totesi lyhyesti: ”Hyvä meininki.”

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä 600 henkilön työyhteisöön. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Koronakriisi alleviivasi konkreettisesti ja kipeästi työelämän ja työn tekemisen tapojen kehittämistarpeita. Nyt jos koskaan erilaiset yritykset ja organisaatiot tarvitsevat myös apua ja tukea kehittämiseen.

Sisäinen viestintäkanavamme, Slack, täyttyi erilaisista ideoista mitä voisimme tehdä asiakkaidemme tai yhteiskunnan auttamiseksi, tai oman toimintamme kehittämiseksi.

Kun koronakriisin myötä kaikkien elämä yhtäkkiä muuttui perustavanlaatuisella tavalla, suomalaisia tuntui yhdistävän auttamisen tarve ja yhteisöllisyys. Se näkyi myös Goforella. Monille goforelaisille oli tullut asiakkailta avunpyyntöjä ja kysymyksiä, jotka koskivat etätöiden käytännön järjestämista ja tietoturva-asioita sekä erilaisia ratkaisuja, joilla voitaisiin tukea suomalaisten yhtäkkiä rajusti muuttunutta arkea.

Sisäinen viestintäkanavamme, Slack, täyttyi erilaisista ideoista mitä voisimme tehdä asiakkaidemme tai yhteiskunnan auttamiseksi, tai oman toimintamme kehittämiseksi. Ehdotettiin työryhmää kartoittamaan ja testaamaan paitsi parhaita etätyön keinoja, blogisarjaa etäpalavereiden fasilitointiin, erilaisia podcasteja myös webinaareja ja etätyökoulutusta.

Oli hienoa huomata, miten kriisitilanteessa Goforen yhteisö yhtäkkiä näytti voimansa. Toisaalta ideoita oli rajattava. Projektitilanteemme vaikutti vielä yllättävänkin hyvältä, mutta siitä huolimatta, tai itse asiassa ehkä juuri tästä syystä, ajatuksia oli pakko suitsia. Emme tienneet mihin suuntaan tilanteemme tulevaisuudessa etenisi. Siksi kriisin keskellä, enemmän kuin koskaan muulloin, tuntui ainoalta oikealta vaihtoehdolta koettaa pitää fokus tiiviisti laskutettavassa asiakastyössä.

Kun huomasimme, että Business Finland tarjosi haettavaksi kehitystukea liiketoiminnan häiriötilanteessa, tämä tuntui sopivalta mahdollisuudelta. Business Finland on vuosien varrella mahdollistanut meille, kuten monille muillekin kaltaisillemme yrityksille, monenlaista kehittämistyötä, joka ilman tukea olisi usein jäänyt tekemättä.

Meillä Goforella on kyky ja mahdollisuudet sitoutua juuri sellaiseen kehittämiseen, jota tuella halutaan aikaansaada ja jota kriisin keskellä kipeästi tarvitaan. Kehittämiseen, joka hyödyttää meidän itsemme lisäksi sidosryhmiämme ja koko yhteiskuntaa.

Katsoin läpi Business Finlandin tukiehdot ja niiden mukaan olimme sopiva kandidaatti tuen saajaksi. Meillä Goforella on kyky ja mahdollisuudet sitoutua juuri sellaiseen kehittämiseen, jota tuella halutaan aikaansaada ja jota kriisin keskellä kipeästi tarvitaan. Kehittämiseen, joka hyödyttää meidän itsemme lisäksi sidosryhmiämme ja koko yhteiskuntaa. Kokosin etäpalaveriin henkilöt, joiden tiesin esittäneen hyviä ideoita aiemmissa keskusteluissa. Yhdessä keräsimme listan tärkeistä toimenpiteistä, jotka kehittämistuki tekisi mahdolliseksi. Keskustelumme oli innostunutta ja positiivista. Meillä kaikilla oli vahva usko siihen, että tämä kriisi tulee muuttamaan paitsi yritystoimintaa – niin omaamme kuin asiakkaidemme – myös koko maailmaa merkittävästi. Muutoksessa on aina myös isoja mahdollisuuksia. Tässäkin kriisissä, kuten monessa muussakin globaalissa haasteessa, teknologisilla ja digitaalisilla keinoilla on merkittävä ratkaisijan rooli.

Tavoitteena oli kehittää kykyämme tarttua mahdollisuuksiin ja kaikin keinoin auttaa tässä myös asiakkaitamme.

Listasimme ehdotuksiamme kriisitilanteen kehitystoimenpiteiksi otsikkotasolla ja sitouduimme näiden viiden asian kehittämiseen:

  1. Hajautettujen tiimien virtuaalinen viestintä, projektinhallinta ja yrityskulttuurin kehittäminen
  2. Konkreettiset digitaaliset työkalut ja käytännöt etätyöhön ja hajautettuun työskentelyyn, sekä kansalaisten selviytymisen tukemiseen
  3. Kriisitilanteen kyberturvallisuus ja kriittisen infrastruktuurin kestävyys poikkeusoloissa
  4. Kriisijohtaminen ja muutosjohtaminen yhteiskunnallisessa murroksessa
  5. Asiakkaiden kohtaaminen, myynti ja asiakasymmärryksen saavuttaminen poikkeusoloissa

Ajatuksenamme on, että kaikkia näitä viedään eteenpäin yhdessä asiakkaidemme kanssa. Mitä paremmin yrityskenttä kollektiivisesti tästä kriisistä selviää, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on myös eniten tukea tarvitsevien yritysten auttamiseen.

Erityisen tärkeänä tavoitteena pidän sitä, että tekemämme työn tulee auttaa asiakkaitamme selviytymään ja jatkamaan omaa toimintaansa myös poikkeusolojen yli.

Myönteisen tukipäätöksen jälkeen käyty keskustelu vahvisti päätöstäni siitä, että meidän on näytettävä olevamme meitä kohtaan osoitetun luottamuksen arvoisia. Haluamme löytää tuelle käyttökohteita ja toteuttaa projekteja, jotka tuottavat mahdollisimman laajasti hyötyä eri sidosryhmille. Erityisen tärkeänä tavoitteena pidän sitä, että tekemämme työn tulee auttaa asiakkaitamme selviytymään ja jatkamaan omaa toimintaansa myös poikkeusolojen yli. Gofore elää asiakkaiden onnistumisesta. Lisäksi uskon, että työllämme pystytään parhaassa tapauksessa tukemaan myös Suomen yhteiskuntaa laajemmin.

Tavoitteemme on olla tuen käytön osalta myös täysin läpinäkyviä. Kirjoitan säännöllisesti hankkeemme edetessä blogikirjoituksia, joissa kuvaan mitä hankkeen eri projekteissa olemme tehneet ja millaista vaikuttavuutta olemme
saaneet aikaiseksi.

Kristiina Härkönen
Kestävän kehityksen johtaja

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä 600 henkilön työyhteisöön. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Some ten years ago I took part in training about agile software production methods. There were about two dozen information technology professionals present and again I was the only woman – a situation I’ve become very accustomed to, working in a male-dominated field. Along the years, I’ve called my experience the Smurfette feeling.

You remember the Smurfs? They are the small, blue, apparently male creatures, all dressed in a white hat and trousers. They live in Smurf village and they all seem to lack a personal identity and personality. And then there’s Smurfette. Smurfette has long blond hair and a white dress, and she’s the only female Smurf.

Our trainer gave us a group assignment that required innovation. We were divided into four groups, and each group was given a number. Then the trainer wrote a number on a piece of paper and put it aside, saying that this was the group that would win.

Our group, the one with the only woman (me, Smurfette) was by far the fastest and most efficient. And in the end, we found out that the trainer was right about the winning team, explaining that having been training people around the world it had become clear that if a male-dominated group has a team with at least one woman, that’s the team that will almost always win. The trainer had understood a key lesson: diversity feeds creativity. Being a woman was not the magic word. Similarly, in a female-dominated group, a team with a man in it is probably going to be the most efficient. The winning team may be diverse also ethnically or in terms of the age distribution. The team that represents the most different viewpoints and approaches regarding the problem will be the most innovative and efficient.

Later I have noticed that international studies have confirmed this phenomenon over and over again. Diversity feeds creativity and increases productivity and the number of innovations. Different people find different angles and new approaches to problems. And it’s not just about diversity helping to find new angles, it also forces you to be better prepared, explain your own point of view better and in all ways take your team members better into account. What’s more, the experience of equality that is the requirement of genuine diversity makes people enjoy their work better and also feel safer. It also makes people more committed.

Hearing out all viewpoints is important not only in order to increase productivity and innovation, but also for the sake of being just and equal. In terms of social fairness, it is not insignificant which challenges we begin to solve, whose problems are considered such that mental capacity and resources are invested to solve them and what is the direction we should be taking our world.

The society of the future will be digital. It is based on solutions provided by information technology. This is why we, experts in digitalisation, have a large role to play and also shoulder much of the responsibility of what kind of society and services will be built. And it’s not insignificant who the people are that are involved in this building work.

In order for diversity to work, we not only offer everyone the same opportunities, but also take into account any special needs people may have. The needs of a young single person in a wheelchair are probably different from those of a sole parent with three children. A person recently moved to Finland for work probably needs different kind of attention than a Finnish, semi-retired person with lots of experience. Each individual will also bring their own, unique strengths into the equation. A good employer will spot these strengths and provide the best conditions for their development. And this palette also changes during each person’s life cycle, sometimes quite abruptly.

Neither must we be blind to the fact how our old structures and operating culture may feed the success of certain people at the expense of other groups. We are often so accustomed to these structures that we need a proper shake-up to step into the shoes of another person to realise that things could also be done differently.
I would also challenge Smurf village totalitarianism in which the blue Smurf with a white hat is the norm and anyone deviating from it is only seen as a representative of their own special group, as a person that doesn’t fit in with the rest. In reality, almost every individual represents, seen from a specific viewpoint, at least one minority, and more often several. So the blue and white uniformity of the Smurf village may actually be a mirage, hiding many different colours, personalities and individual opinions. Recognising them and expressing your viewpoint clearly and respectfully of others will open the door to enriching interaction.

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä 600 henkilön työyhteisöön. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Joulu on isojen odotusten aikaa. Erityisesti lapsilla. Meillä aikuisilla tuntuu olevan suoranainen tarve ruokkia lapsissa jouluun liittyvää odotusta ja vaatimuksia, jopa ahneutta. Lapsille puhutaan joulupukista, joka ilmestyy ja täyttää kaikki toiveet. Heitä houkutellaan kirjoittamaan toivelistoja ja selaamaan lahjakuvastoja, aukomaan tavarakalenterin luukkuja. Ja sitten katsomme järkyttyneenä miten pienet kirkassilmät, silkohapset raatelevat pakettinsa auki, yksi toisensa jälkeen. Huolella ja rakkaudella valitut lahjat päätyvät yhteen röykkiöön, paperi- ja nauhasilppu toiseen. Ja siinä se joulu sitten oli. Ihan liian materialistinen tälläkin kertaa, me aikuiset mietimme huokaisten.

Meillähän odotukset eivät ehkä niinkään kohdistu paketteihin ja materiaan. Mutta sama äidinmaidosta imetty jouluinen ahneus meitäkin riivaa. Joulu on usein outo sekoitus toteutumatonta toivetta, levottomia vaatimuksia, unelmaa rauhasta ja rakkaudesta. Haaveilemme pitkän syksyn jälkeen ansaitusta hengähdystauosta, ajan viettämisestä läheisten kanssa, ilosta, ylellisyydestä ja hemmottelusta. Asiat saavat ihan liian suuria merkityksiä. Kun Kauppahallin siianmäti ehti tänä vuonna loppumaan, kuusen koristeet ovat väärän väriset ja joulunpyhiin aikataulutetun, tiukan sukulaisvierailukierroksen ajatteleminenkin aiheuttaa lievää pahoinvointia, on ehkä aika hakea kaikkeen tähän vähän perspektiiviä ja koittaa kiitollisuudella muistaa asioita, jotka ovat hyvin.

Työpaikoilla joulu on usein vuoden kiireisintä aikaa. Sekä omassa yrityksessä, että asiakkailla on kova kiire saada maailma valmiiksi ennen vuoden päättymistä. Vielä ehtii hoitaa maaliin tälle vuodelle sovitut tavoitteet, käyttää budjetit, hoitaa asiat siihen pisteeseen, että joululomalle lähtiessä voisi ihan oikeasti tyhjentää mielestään työasiat edes hetkeksi. Tähän päälle vielä joululounaat, glögitilaisuudet ja pikkujoulut. Ja ihan kuin tässä kaikessa ei olisi tarpeeksi, lisänä on usein vielä asiakkaiden ja kumppanien sekä oman työyhteisön muistamiseen liittyvä joululahjarumba.

Tänä vuonna me päätimme tehdä toisin. Kuinka monta salaattiotinta ja kirjailtua laudeliinaa tämä maailma enää tarvitsee? Onko oikein, että osa työtovereistamme viettää aikansa alkusyksystä lähtien vertailemalla erilaisia tavaroita, tilaamalla, paketoimalla ja kortteja kiinnittämällä? Meidän mielestämme ei. Siksi tänä vuonna me päätimme keskittyä olennaiseen ja ottaa perspektiiviä kaiken tämän lahjahuuman ulkopuolelta. Haluamme ajatella, että osoitamme arvostustamme asiakkaita ja työkavereita kohtaan muilla ja merkittävämmillä tavoilla, läpi vuoden.

Muistamme tänä vuonna sekä goforelaisia että asiakkaitamme yksinkertaisemmalla ja vaatimattomammalla tavalla. Säästyneet rahat voimme lahjoittaa heille, joilla on huonommin, paljon, paljon huonommin, sekä heille, jotka tekevät työtä sen puolesta, että meillä ja läheisillämme olisi jouluja vielä tulevaisuudessakin.

Päätimme, että lahjoitamme nyt joulukuun aikana 15 000 euroa hyvään tarkoitukseen. Määrittelimme, että osa rahasta tullaan käyttämään maailman kaikkein hädänalaisimpien auttamiseen ja osa ympäristönsuojelutyöhön. Halusimme myös, että tuettavat projektit ovat sellaisia, että ne auttavat monilla erilaisilla tavoilla ja mahdollisimman laajasti.

Lahjoitamme 7500 euroa Suomen Lähetysseuran kautta Angolan slummien lapsille.

Angolassa on maailman korkein lapsikuolleisuus. Monet tapauksista pystyttäisiin estämään ennaltaehkäisemällä aliravitsemusta ja ripulia.
Maan yleinen koulutustaso on matala. Yksi este kouluun pääsemisessä on paperittomuus. Arviolta 95 prosentilla alle 5-vuotiaista lapsista ei ole virallista henkilötodistusta.

Suomen Lähetysseura auttaa Angolassa äärimmäisen köyhyyden aiheuttaman syrjäytymisvaaran, väkivallan ja hyväksikäytön uhan alla eläviä lapsia. Mahdollistamalla lapsille hyvän terveyden ja valmiudet koulunkäyntiin, pystytään vähentämään lapsikuolleisuutta, parantamaan perheiden elämänlaatua ja katkaisemaan köyhyyden kierre.

Lahjoitamme 7500 euroa Baltic Sea Action Groupin 
kautta Itämeren suojeluun ja ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön.

Baltic Sea Action Group tekee töitä Itämeren rehevöitymisen hillitsemiseksi, ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Työtä tehdään mm. edistämällä kestävää, regeneratiivista maataloutta, joka vähentää myös ravinnevalumia, sekä edesauttamalla arvokkaiden, vedenalaisten merialueiden suojelua.

Ilmastonmuutosta vastaan BSAG taistelee Carbon Action -hankkeella. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ei riitä enää pelkkä päästöjen vähentäminen, vaan samanaikaisesti tarvitaan keinoja poistaa hiilidioksidia ilmakehästä. Hiilen varastoiminen ilmakehästä luonnon prosessien kautta maatalousmaahan on yksi tehokkaimmista ilmastoratkaisuista – ja samalla monihyötyinen.

Hiiliviljely lisää hiilen määrää maaperässä, mikä parantaa maan rakennetta ja pellon tuottavuutta. Samalla luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemin sietokyky lisääntyvät, ja maaperän kyky pidättää vettä ja ravinteita paranee. Itämeri hyötyy vähentyneistä ravinnepäästöistä ensimmäisenä, sillä Carbon Action toteutetaan Suomessa, Itämeren valuma-alueella.

Joulustressiin auttaa parhaiten kiitollisuus ja avokätinen antaminen.

Maailmassa, joka hukkuu tavaraan, parasta antamista on antaa omaa aikaansa, työtään ja vaivannäköään muiden ihmisten ja ympäristön hyväksi. Toiseksi parasta antamista on mahdollistaa välillisesti muiden arvokas työ näiden asioiden puolesta. Olen kiitollinen ja onnellinen, että meidän goforelaisten ahkera uurastus vuonna 2019 on tehnyt mahdolliseksi nämä lahjoitukset.

Lopuksi toivotan oikein hyvää, rauhallista, stressitöntä ja onnellista joulua kaikille Goforen yhteistyökumppaneille ja asiakkaille, sekä kaikille ihanille, rakkaille ja loistaville goforelaisille kollegoilleni. Toivotan myös hyvää uutta vuotta ja vielä monta, monta hyvää tulevaa vuotta sen jälkeen sekä meille että koko planeetalle.

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä 600 henkilön työyhteisöön. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.

Syksyn podcast-sarjan ensimmäisessä jaksossa tapasin Kotipizza Groupin toimitusjohtajan Tommi Tervasen. Tommi kertoi, miksi vastuullisuus on Kotipizzan strategisessa ytimessä, ja minkälaisia vaikutuksia tällä valinnalla on ollut.
Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Kaikki kannattava liiketoiminta on tulevaisuudessa vastuullista

Raflaava väite, mutta Tommin mukaan se on totta jo nyt. Elämme jo nyt sellaisessa ajassa, jossa henkilöstön ja asiakkaiden odotukset ohjaavat yritysten valintoja.
”Vastuullisuudesta on tullut jo License to operate, eräänlainen hygieniatekijä”, Tommi arvioi.

Vastuullisuudessa on kyse ihmisestä

Jätteen mittaamisen tai kulutusenergian määrien sijaan Kotipizzassa halutaan puhua ihmisestä. Siksi pelkästä ympäristövaikutusten mittaamisesta ollaan siirtymässä yksilön valintojen ohjaamiseen.
”Asiakkaita ei todennäköisesti kiinnosta numerot siitä, kuinka monta kilowattituntia energiaa pizzan paistamisessa kuluu. Tavoitteena on vaikuttavuus yksilötasolla.” Kotipizza haluaakin siirtyä ympäristötietouden jakamisesta kuluttajan valintojen oppaaksi. Tässä apuna on teknologiaa, joka tekee jokaisen omat valinnat läpinäkyviksi.

’Kunnon liiketoiminta’ ulottuu koko toimitusketjuun

Kotipizza haluaa vastuullisuus-sanan sijaan puhua sellaisilla termeillä, jotka sopivat sekä asiakkaiden että henkilöstön suuhun. Oikein tekeminen, kunnon liiketoiminta ja hyvien puolella oleminen kuvaavat tapaa, jolla myös tavarantoimittajien odotetaan toimivan. Oikein tekemiseen tarjotaan myös sparrausta ja apua ketjun puolesta.

Ei viherpesua, vaan sitä mikä on olennaista

Tommi suosittelee yhtiöille ja brändeille käyttöön olennaisuusarviointia. Siinä tärkeää on tunnistaa, mitkä valinnat ovat olennaisia yhtiölle ja brändille. Vasta tällaisen arvioinnin jälkeen päästään tekemään aitoja vastuullisuustekoja, pelkän viherpesun sijaan. Kotipizzan kohdalla olennaista on toimitusketju ja kotimaiset raaka-aineet. Kotipizzan kohdalla tämä tiivistyy lauseeseen ”Parannetaan maailmaa pizza kerrallaan”.  Se on helppo muistaa, se kuulostaa hyvältä – ja on totta.
”Sen pohjalta on helppo ymmärtää eri yksiköissä, miten maailman parantaminen liittyy hankintaan, tuotantoon, markkinointiin, henkilöstön hyvinvointiin tai viestintään.”

Kampaviinerihautaa välttäen ja uskaliaasti kokeillen

Kun 32-vuotias franchising-ketju määritteli olemassaolonsa tarkoituksen uudestaan, tuli myös yrityskulttuurin arviointi ajankohtaiseksi. Kotipizzan kulttuurista tehtiin Due Dilligence -selvitys, jonka tulokset olivat rohkaisevia. Henkilöstö totesi, että ”Meillä saa olla sellainen kuin on”.
Vastuullisuusstrategiasta Kotipizzassa ei puhuta, vaan keskitytään ymmärrettävän mission ja yhteisen merkityksen viestimiseen. Kulttuuri tukee tätä olemassaolon merkitystä.
”Meillä on tehty kulttuurin mukaisesti rohkeita ja nopeita kokeiluita ja vältetään joutumista kampaviinerihautaan. Se on paikka, jossa vain kampaviinerit vaihtuvat, mutta mikään muu ei muutu.” 

Kustomoitava elämä ohjaa vastuullisuuteen

Kuluttajien toiveet ja odotukset ohjaavat Kotipizza Groupin tuotekehitystä. Tommi näkee, että yritys on onnistunut uudistumaan, sillä 32 vuotta vanha brändi on tuonut monikanavaisesti uuden kulman ja kustomoivaa elämää kuluttajien ulottuville.
Ravintolaan tulevilla sekasyöjillä saattaa olla ilmastopäivä, ja silloin he valitsevat lihattoman vaihtoehdon listalta. Kustomoinnin tarve näkyy myös verkkokaupassa: Perfetta-pizza on verkkokaupan ylivoimaisesti myydyin tuote, josta asiakkaat ovat koostaneet tähän mennessä jo 28 000 erilaista reseptiä.
”On näkyvissä selvä trendi, jossa kuluttajat haluavat personoida oman makunsa mukaisen ruokaelämyksen”.

Vastuullisuuden positiiviset vaikutukset koko elintarvikealalle?

”Vastuulliset yhtiöt ovat tutkimustenkin mukaan kannattavampia, ja ne tuovat hyviä johtamiskäytäntöjä toimintaansa. Suunnittelun aikajänne on vastuullisilla yrityksillä myös pidempi.
Silloin ei olla nopeiden voittojen perässä. Toisaalta voi olla tuotteita, jotka disruptoituvat ja loppuvat kokonaan.”
 



Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change
 

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.