Onko tekoäly ihmistä parempi johtaja? Tehokkaampi? Loogisempi? Tasapuolisempi? Entä mikä on ihmisjohtajan rooli tulevaisuuden työelämässä?
Haaga-Helia järjesti Porin SuomiAreenassa mielenkiintoisen paneelikeskustelun otsikolla Tekoäly johtajana, johon osallistuin. Tähän tekstiin on koottu paneelin keskeisiä kysymyksiä ja keskustelun kautta kysymyksiin jalostuneita ajatuksia.
Paneelikeskustelu oli osa Haaga-Helian Kone johtajana -tutkimushanketta, joka selvittää miten tekoäly muuttaa suomalaista työelämää ja kuka määrittää sen eettiset pelisäännöt.
Paneelikeskusteluun osallistuivat lisäkseni Jens Wiklund (Danske Bank), Ulla Broms, (Foibekartano), Atte Jääskeläinen (Sitra), Kaius Niemi (Miltton Group) ja Anna Lahtinen (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu). Paneelin juonsi Terveysteknologian Saara Hassinen.
Haaga-Helialle vielä lämmin kiitos kutsusta osallistua tähän paneeliin ja kanssapanelisteille kiitos laadukkaasta ja ajatuksia herättäneestä keskustelusta! Keskustelun tallenne on katsottavissa täällä.
1. Voiko tekoäly olla parempi johtaja kuin ihminen?
Tekoälyn johtamiseen liittyvät vahvuudet eivät ole mielipidekysymys – ne ovat fakta.
Tekoäly pystyy manageroimaan asioita ihmistä tehokkaammin. Se ei unohtele, ei kuormitu, ei väsy, ei hermoile. Sen paineensietokyky on loputon. Tekoäly on johdonmukainen, sillä sen toimintaa ei liity satunnaista epäloogisuutta tai fiilispohjaisia päätöksiä.
Tekoäly vie myös tiedolla johtamisen arjessa seuraavalle tasolle. Se käsittelee, jäsentää ja vertailee valtavia datamassoja silmänräpäyksessä. Tekoälyn päätökset perustuvat tietoon ja analyysiin, ei intuitioon ja siksi se pystyy tekemään datapohjaisia päätösehdotuksia nopeammin ja napakammin kuin ihminen.
Joissakin organisaatioissa – kuten alustatalouden toimijoissa – monet järjestelmät käytännössä jo johtavat toimintaa. Oikein hyödynnettynä tekoälyn voi nähdä tekevän ihmisestä paremman päätöksentekijän.
Tekoäly ei siten ainoastaan haasta nykymallista johtamista, vaan pakottaa meidät käsitteellistämään uudelleen, mitä johtaminen ylipäätään on. Tämä paljastaa samalla isomman kysymyksen: Onko johtaminen vain faktoihin ja dataan perustuvaa päätöksentekoa?
Tuskin on.
2. Tekoälyn heikkoudet ja meidän ihmisten huolet
Tekoäly voi näyttäytyä paremmalta johtajalta ympäristöissä, joissa tehokkuus ja optimointi dominoivat. Mutta tehokkuus ei ole sama asia kuin hyvä johtaminen.
Paneelissa nousi esiin kolme keskeistä huolta:
- Osallistamisen kaventuminen – ihmiset kokevat vaikutusmahdollisuutensa kapeiksi, kun vastassa on tekoälyn ehdottamia päätöksiä.
- Valvonnan pelko – tekoälyteknologia yhdistetään usein tiukkaan kontrolliin.
- Luottamuksen väärinymmärtäminen – luottamus voi syntyä nopeasti, mutta pinnallisesti.
Johtamisen näkökulmasta tekoälyn suurin ongelma ei ole teknologinen, vaan inhimillinen. Vaikka tekoäly ei epäröi, pehmennä tai selittele, siltä puuttuu samalla jotain vastuullisen johtamisen kannalta ratkaisevaa: se ei tunne vastuuta. Ei häpeää. Ei syyllisyyttä tekemistään hallusinoinneista. Ei tarvetta korjata virheitään. Ilman näitä johtaminen muuttuu helposti kliiniseksi optimoinniksi.
3. Ihmiset johtavat ihmisiä – myös jatkossa
Kun tekoäly vie analyysin ja optimoinnin, jäljelle jää se, mikä on aina ollut johtamisen ydin: uniikkien ihmisominaisuuksien kuten tunneäly, intuitio, strateginen ajattelu ja empatia, yhdistäminen organisaation eteenpäin viemiseen ja kohdattujen vaikeuksien selättämiseen.
Keskeisiä työkaluja ovat ainakin:
Etiikka: Moraalisesti oikeiden valintojen teko ja vastuu niistä jää ihmiselle. Tämä vaatii ihmisten välisten dynamiikkojen, kulttuurien, arvojen ja normien ymmärtämistä – sekä usein sitä rivien välin tulkintaa.
Kulttuuri: Johtaminen on kulttuurin ja yhdistävien asioiden tunnistamista ja rakentamista. Näitä ei voi ulkoistaa algoritmille ja koneoppimiselle. Asiaa voi tarkastella miettimällä, kuka meistä haluaisi työskennellä organisaatiossa, jossa kulttuurin on paitsi luonut, ja myös valvoo, tekoäly.
Luottamus: Ei synny vain oikeista päätöksistä, vaan kokemuksesta, että johtaja on kanssasi samalla puolella ja ajaa yhteistä hyvää.
Inhimillisyys: Tekoäly voi simuloida tunteita – mutta ei kokea niitä. Tämä ero on ratkaiseva tekoälypohjaisen ja ihmisjohtajan välillä.
Johtaminen ei katoa, mutta se polarisoituu
Keskeisenä antina paneelista jäi mieleen tämä: tekoäly ei tule korvaamaan ihmisen tekemää johtamista. Mutta se tekee johtamiselle jotain paljon merkittävämpää: se auttaa erottamaan huonon johtamisen hyvästä. Kun analyysi ja päätöksenteko automatisoituvat, keskinkertainen johtaminen paljastuu nopeasti. Pelkkä tehokkuus ei enää riitä. Johtamisen keskiöön nousevat inhimilliset taidot, jota ei voi ulkoistaa eikä feikata.
Tekoälyn osuus johtamisesta tuntuu olevan kahdenlainen: yhtäältä johtajien on otettava haltuun uusia toimintamalleja johtaakseen organisaatioista, joissa on sekä ihmisiä, että tekoälyä. Toisaalta mielenkiintoinen ja monitasoinen on myös tulevaisuuden visio, jossa tekoäly voisi toimia johtajan roolissa.
Johtaminen on ennen kaikkea suunnan näyttämistä ja vastuunkantoa. Se on merkityksellisten ja laajakatseisten päätösten tekemistä, jotka rakentavat tietä kohti tulevaa. Johtaminen on siksi merkitysten luomista ja ihmisten mukaan ottamista.
Tekoäly voi siis olla parempi jäsentämään ja optimoimaan. Ihminen on edelleen parempi sitouttamaan ja siltaamaan asioita toisiinsa.
Johtamisen tulevaisuus ei typisty kysymykseen, kumpi johtaa paremmin – ihminen vai tekoäly. Kyse on siis, onnistuuko johtaja yhdistämään työssään tekoälyn vahvuudet omiin uniikkeihin ihmistaitoihinsa sekä uskaltaa olla aito, lähestyttävä ja silti näkemyksellinen suunnannäyttäjä omilleen. Tämä on johtamista, jota tehdään arjessa, ei prompteissa.
Katso koko paneelikeskustelu tallenteena alla olevasta linkistä.
