Suomi on maailman kärkimaita uusiutuvan- ja bioenergian käytössä ja kehittämisessä. Tällä hetkellä uusiutuvan energian osuus on 40 % energiankulutuksesta. Koronapandemia laski ilmastopäästöjen määrää merkittävästi, mutta samaa tahtia energiankulutus nousi. Emme siis oikeastaan päässeet puusta pidemmälle.
Uusiutuvan energian käyttöön vaikuttaa myös politiikka ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen tähtäävät EU-direktiivit, joihin Suomi on onneksi vahvasti sitoutunut. Olemme jopa ylittäneet tavoitteemme, millä näytämme malliesimerkkiä muille maille. Taloudellisesti uusiutuva energia on myös esimerkiksi hiilivoimaa halvempaa. Sähkön hinta on nousussa ja esimerkiksi nyt vallitseva sotatila Euroopassa aiheuttaa paitsi epävakautta myös väistämättömiä energiapoliittisia uudistuksia myös meille Suomeen.
Suomessa tärkeimmät uusiutuvat energiamuodot ovat bioenergia, kuten metsäteollisuudesta saatavat puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima sekä maalämpö. Kasvuvoimaa nähdään etenkin tuulivoimassa ja aurinkosähkössä. Isoa potentiaalia ja myös valtiollista tukea annetaan merituulivoimalle, jota on Suomessa kehitetty vaativiin jääolosuhteisiin soveltuvaksi. Fossiilisten polttoaineiden korvaamisen lisäksi merituulipuistot myös hyödyttävät aluetaloutta ja elinkeinotoimintaa.
Lapsena rakennettiin koulussa oma sähköä tuottava polkupyörä, jonka polkemisesta sitten tapeltiin. Pyörä pyöri tunnista toiseen ja samalla opeteltiin verbityyppejä. Kavereiden kanssa rakennettiin lähistön puroon oma vesimylly. Ei sillä oikein mitään virkaa ollut, mutta se into oli käsinkosketeltavaa. Innon lisäksi tarvitaan nyt myös vahvaa kehitystyötä – niin maailman muuttuvan tilanteen kuin ympäristöseikkojen vuoksi.
Teknologian kärkimaa tarvitsee varmaa teknologiaa
Ekologisuus, kestävä kehitys ja taloudellisuus ovat avainasemassa uusiutuvien energialähteiden teknologian käytössä ja kehittämisessä. Suomi on kärkimaa myös teknologisessa puolessa. Tulevaisuudessa voidaan yhdistää vanhaa ja uutta teknologiaa, jolla pystytään varastoimaan energiaa, joka on sidonnainen esimerkiksi säähän. Yksinkertaisimmillaan siihen voidaan käyttää akkuja tai se voidaan toteuttaa biologisilla menetelmillä, kuten mikrobien avulla.
Digitalisaation avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä mm. palvelun tai järjestelmän suunnitteluvaiheessa tehtävillä pienilläkin muutoksilla. Esimerkiksi datan keruun ja mallinnuksien sekä jatkuvan järjestelmäkehityksen avulla voidaan ennakoida ja kehittää palveluita tehokkaasti. Toki täytyy huomioida myös digitalisaation itsensä luoma energiankulutus. Tähän ratkaisuna on kehitetty esim. datakeskusten hukkalämmön keruu hyötykäyttöön ja tämä voi tulevaisuudessa olla tärkeä hiilineutraalin energian lähde kaupungeille.
Meillä Goforella on myös toteutettu esimerkiksi data-analytiikan projekti, jossa mallinnettiin energiankulutuksen vaihteluita. Sitran raportin mukaan digitalisaation avulla päästövähennyksiä saavutettaisiin erityisesti energia-alalla, teollisuudessa, maataloudessa ja maankäytössä, rakennus- ja logistiikka-alalla.
Kotitaloudet voivat myös itse tuottaa sähköä yleiseen verkkoon. Voimaloiden tuottaman energian rinnalla tuotetaan lähienergiaa aurinko- ja tuulivoimalla. Kuluttajat voisivat myydä sähköä esimerkiksi sähköauton akuista yleiseen verkkoon. Energian internet, pilvipalvelut ja automaatio mahdollistaisivat kaupankäynnin helposti. Tästä hyötyvät myös yritykset, jotka voivat yksinkertaisella tavalla hankkia tarvittavaa energiaa.
Oli kyse sitten uusista tietojärjestelmistä, pilvipalveluista, tekoälystä, datan keruusta ja mallintamisesta, järjestelmien infrastruktuurista, laadunvarmistuksesta… Uuden teknologian luomisessa tai yhdistämisessä vanhaan tarvitaan vahvaa ammattitaitoa, ja näitä ammattilaisia meillä kyllä Suomessa löytyy.
Testiautomaation näkökulmasta kehittyvän tekniikan laadunvarmistus voitaisiin toteuttaa taloudellisesti kannattavasti ja sujuvasti. Automaatio säästää aikaa, rahaa ja resursseja, kun kehitystyöhön voidaan keskittyä nopealla syklillä. Automaation avulla saadaan heti tietoon mikä toimii, missä on parantamisen varaa ja mikä vaatii vielä paljon kehitystyötä. Toistuvien rutiinien automatisointi säästää valtavasti aikaa, kun tuntien työ voidaan supistaa minuutteihin. Teknologian ja järjestelmien luotettavuus on avainasemassa, siksi testaukseen täytyy panostaa. Se panostus kannattaa – ketterillä menetelmillä järjestelmät saadaan käyttöön nopeammin ja luotettavasti.
Olemme osa kehitystä
Eettisyyden on oltava myös IT-alan perusarvoja ja uutta teknologiaa on rakennettava kestävästi. Teknologia kehittyy jatkuvasti maailman mukana, ja myös ilmastonmuutoksen, päästöjen ja maapallon kuormittumisen estämiseksi tarvitsemme uutta tekniikkaa. Se on tulevaisuutta ja myös markkinarako. Ideoista konkreettisiin ratkaisuihin. Erilaisten ratkaisujen ja vaihtoehtojen innovointia. Järjestelmien kehittämistä. Uusien teknologioiden kokeilua ja olemassa olevien tuotteiden jatkokehittelyä. Laadunvarmistuksen ja testiautomaation avulla voidaan varmistaa, että kehitetyt järjestelmät ja prosessit toimivat kuten niiden pitää.
Testiautomaatioasiantuntijana päivittäinen tehtäväni on ratkaista ongelmia. Kunpa osaisin ratkaista ilmastonmuutoksen. Teknologia on siinä avainasemassa ja voin olla ainakin osana tätä kehitystä. Toivottavasti myös yritykset lähtevät tähän vielä isommin mukaan ja voimme jatkossa toimia entistäkin suuremmin suunnannäyttäjänä.
