Kaksoiskäyttö on perinteisesti liitetty fyysisiin tuotteisiin: laitteisiin ja materiaaleihin, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että sotilaskäytössä. Määritelmä on liian suppea. Kun yhteiskunnan kriittiset toiminnot nojautuvat yhä enemmän digitaalisiin ratkaisuihin, merkittävä potentiaali jää hyödyntämättä.
Suomessa tuotetaan jatkuvasti dataa, joka poikkeusoloissa voisi tukea maanpuolustusta. Jopa kansalaisten omat digilaitteet ja digitaalisissa ympäristöissä toimiminen on syytä ajatella osaksi tulevaisuuden kansallisen turvallisuutemme kokonaisuutta.
”Digitaalinen kaksoiskäyttö tarkoittaa sitä, että siviilimarkkinoilla tai viranomaiskäytössä olevat digitaaliset palvelut voidaan valjastaa tarvittaessa tukemaan myös maanpuolustusta. Keskeistä on pystyä vastaamaan kysymykseen, miten voisimme hyödyntää siviiliyhteiskunnan käyttöön suunniteltuja palveluita poikkeusoloissa.”, Goforen puolustus- ja turvallisuussektorin johtaja Markus Asikainen kiteyttää.
Suomessa on valtavasti kriittistä infrastruktuuria, aina energiatuotannosta teollisuuteen ja liikenteeseen, joka tuottaa sensoridataa. Jo tavallinen henkilöauto on nykyään kuin renkailla kulkeva tietokone.
”Tositilanteessa kaikki sellainen tieto on kiinnostavaa, mikä tukee Puolustusvoimien logistiikkaa tai liittyy ihmisten liikkumiseen, hyvinvointiin tai osaamiseen. Nämä ovat tietoja, joita moni yritys nykyisin kerää osana normaalia liiketoimintaansa”, Asikainen kuvaa.
Nykytila: Kaksoiskäytön kehitystä ei johda kukaan
Asikaisen mukaan kaksoiskäytössä on edelleen liian usein kyse onnekkaista sattumista, joissa viranomainen ja yritys kohtaavat oikeissa olosuhteissa ja tunnistavat yhteisen polun kehitykselle. Nykytilajohtuu siitä, että mikään taho ei koordinoi kaksoiskäytön kehittämistä, vaan toiminta perustuu monen toimijan kuten Ulkoministeriön, Puolustusministeriön ja Tullin yhteispeliin.
Vaikka pääosin akateeminen maailma ja erinäiset verkostot vastaavat kaksoiskäytön kehitys- ja innovaatiopuolesta, suurin kehityksen moottori ovat kuitenkin yritykset. Samaan aikaan kaksoiskäytölle ei ole kansallista strategiaa. Ehkäpä sellaisesta olisi kuitenkin hyötyä.
”Digitaalisella kaksoiskäytöllä ei ole selkeää omistajaa, vaan pallo on jäänyt yrityksille, joiden pitäisi ’sokkona’ kehittää ja kustantaa tuotteitaan tai palveluitaan toimimaan kaksoiskäytössä. Tämä on kestämätön tilanne, jossa hyviä innovaatioita saattaa jäädä hyödyntämättä.”
Haasteena ovat myös kaksoiskäyttöön liittyvät vientirajoitukset. Niiden vuoksi vientiyritys voi suorastaan pelätä, että sen tuote nähdään kaksoiskäyttötuotteena.
”Yritysten pitäisi innovoida, mutta yhtä aikaa on uhka, että bisnes joutuu vaaraan, jos päädytään kaksoiskäyttötuotteen valmistajaksi. Tässä on arvovalinta, josta tulisi keskustella nykyistä laajemmin.”
Tietomalli on digitaalisen kaksoiskäytön ytimessä
Asikaisen mukaan digitaalinen kaksoiskäyttö pitäisi rakentaa jo rauhan ajan järjestelmiin osaksi niiden perusarkkitehtuuria eikä jälkikäteen lisättävänä ominaisuutena. Tämä edellyttää tietomallien ja varautumisarkkitehtuurin kehittämistä ennen poikkeus- tai kriisitilanteita.
”Ihannetilassa yrityksille pystyttäisiin kertomaan, millainen on kansallinen tietomalli: jos kehität järjestelmääsi tällaisia rajapintoja, silloin olette yhteensopivia ja pääsette mukaan ekosysteemiin”, Asikainen selittää.
Hyvä esimerkki kansallisen tietomallin toimivuudesta on Suomi.fi, joka yhdistää eri viranomaisten tietojärjestelmiä. Sen tekninen alusta, X-Road, mahdollistaa turvallisen tiedonvaihdon viranomaisten järjestelmien välillä.
”Digitaalinen kaksoiskäyttö laajentaisi vastaavan mallin kattamaan myös yksityisen sektorin ratkaisut. Kun kansallinen tietomalli on määritelty, yritykset voivat kehittää järjestelmiään niin, että niiden tuottama data on Puolustusvoimien hyödynnettävissä poikkeusoloissa.”
”Kun kansallinen tietomalli on määritelty, yritykset voivat kehittää järjestelmiään niin, että niiden tuottama data on Puolustusvoimien hyödynnettävissä poikkeusoloissa.”
Asikainen korostaa, että tarvitaan myös rinnakkaisjärjestelmiä. Puolustusvoimat ei voi luottaa siihen, että kriittiset toiminnanohjausjärjestelmät toimivat vain yhdestä suojatusta sijainnista käsin.
”Kriittisillä järjestelmillä tulee olla varalla vaihtoehtoisia toimintaympäristöjä, joihin toiminnot voidaan tarvittaessa siirtää. Sama koskee digitaalisen kaksoiskäytön ratkaisuja. Myös niiden on toimittava kaikissa olosuhteissa.”
Digitaalisen kaksoiskäytön kehittäminen on strateginen valinta
Asikaisen mukaan on selvää, mistä muutoksen pitäisi lähteä liikkeelle; keskiössä on tavoitteiden valinta ja ymmärrys siitä, mihin suuntaa toimintaa tulisi kehittää.
”Tässä geopoliittisessa tilanteessa Puolustusvoimilla on nyt erinomainen mahdollisuus määritellä tavoitetila, koska herkkyys kehitykselle on olemassa. Tällöin yritykset voivat kohdentaa kehitystyönsä oikeisiin asioihin sen sijaan, että yrittävät arvata, mistä kaikesta voisi olla hyötyä. Eli siirtymä onnekkaiden sattumien maailmasta systemaattiseen dialogiin sekä osaamisen ja tarpeiden tunnistamiseen”, Asikainen perustelee.
Aiheesta kannattaisi keskustella nykyistä enemmän.
”Olisi hyvä, että keskustelua käytäisiin Puolustusvoimissa yli puolustushaarojen ja suorituskykyjen omistajien kesken. Silloin ymmärrettäisiin paremmin, mitä digitaalinen kaksoiskäyttö tarkoittaa nykyisessä toimintaympäristössä, ja mitä se tarkoittaa puolustushaarojen omien ja yhteisten suorituskykyjen kannalta.”
Nyt on aika toimia
Fiksut digitaaliset ratkaisut edistävät yhteiskunnan turvallisuutta, vakautta, kriisinkestävyyttä ja turvallisuutta. Gofore haluaa olla mukana rakentamassa ratkaisua ja toimia yhdistävänä tekijänä.
Markus Asikainen summaa:
”Nyt on aika aloittaa keskustelu kaksoiskäytön digitaalisista ulottuvuuksista. Määritellään yhdessä, millaista dataa tarvitaan, mistä se löytyy ja miten se saadaan turvallisesti hyödynnettyä. Tämä on viime kädessä koko suomalaisen yhteiskunnan pitkälle katsova etu.”
Digitaalinen kaksoiskäyttö ei synny sattumalta, vaan se pitää suunnitella viisaasti etukäteen.
”Meillä on kokemusta sekä yksityisen sektorin järjestelmistä että puolustus- ja turvallisuussektorin vaatimuksista ja ratkaisuista. Voimme toimia siltana, joka yhdistää nämä kaksi maailmaa: auttaa tunnistamaan, mitkä yritykset ja ratkaisut voivat parhaiten palvella kansallista turvallisuutta”, Asikainen toteaa.
Gofore tarjoaa turvallisuus-, puolustus- ja avaruussektorin asiakkailleen modernit ja korkean turvallisuuden vaatimusten mukaiset toteutukset ja palvelut. Avaruuspohjaisuus ja satelliittipohjainen tilannekuva tukevat puolustuksen ja turvallisuuden ratkaisuja.