Kun AI-avusteisesta ohjelmistokehityksestä keskustellaan, puhutaan usein koodaamisesta. Sehän on luonteva aihe: tekoäly tuottaa koodia sekunneissa ja kehitystiimien tuottavuus on monessa organisaatiossa kasvanut nopeasti. Mutta kun tekoälyavusteinen kehitys etenee kohti todellista agenttista toimintamallia, tehostumisen pullonkaula siirtyy. Enää ei ole kyse koodista.
Goforen digitaalisista palveluista vastaava johtaja Juhana Harmanen kertoo, että tekoälyn nopea kehitys on muuttanut digitaalisten kehityshankkeiden peruskysymyksiä.
”Enää kyse ei ole siitä, ehtiikö kehitystiimi toteuttaa hankkeita. Kysymys kuuluu, tehdäänkö ylipäätään oikeita asioita. Olennaista on ymmärtää jatkuvasti liiketoiminnan tarve: mitä käyttäjät oikeasti arvostavat.”
Harmanen kiteyttää, että pullonkaula on siirtynyt koodista ja toteutuksesta päätöksentekoon ja priorisointiin.
”Nyt asiakkaat pohtivat pikemmin, miten saadaan kehitysputkeen riittävästi oikeita asioita, kun toteutus etenee niin nopeasti.”
Neljä uutta pullonkaulaa
AI-natiivissa digitaalisessa tuotannossa ratkottaviksi nousevat uudet kysymykset kapasiteetin sijaan. Goforen mukaan keskeisiä kysymyksiä on neljä: miten arvon virtausta johdetaan, miten ongelmat muotoillaan oikein, miten priorisoidaan kiihtyvässä tahdissa ja miten pysytään ajan tasalla siitä, mitä käyttäjät palveluilta oikeasti arvostavat.
“Nämä eivät ole teknisiä kysymyksiä. Ne ovat tuotejohtamisen ja liiketoiminnan kysymyksiä, ja juuri sen vuoksi muutoksessa on kyse isommista asioista kuin pelkkien työkalujen valitsemisesta”, Harmanen painottaa.
Kaksi muutosta etenee rinnakkain
Goforella muutosta katsotaan kahden raiteen kautta. Ensimmäinen on liiketoiminnan siirtymä projekteista jatkuvaan tuotekehitykseen, jossa digipalvelu on liiketoiminnan ytimessä eikä erillinen hanke. Toinen on tekoälyn rooli: AI siirtyy avustajasta kumppaniksi ja lopulta osaksi itse alustaa, jonka päälle digitaaliset palvelut rakentuvat.
Harmasen mukaan pelkistä projekteista halutaan nyt tietoisesti päästä eroon.
”Nykyään puhutaan jatkuvasta tuotekehityksestä ja arvontuotannosta, jonka ansiosta liiketoiminta pysyy kilpailukykyisenä. Projektit ovat vain osa sitä: jotain, mikä alkaa ja päättyy.”
Tekoälyn rooli vahvistuu kolmessa vaiheessa
Tekoälyn rooli kehittyy vaiheittain. Aluksi se tehostaa yksittäisiä työvaiheita ja tuottavuus kasvaa, mutta tuotantomalli pysyy ennallaan.
Toisessa vaiheessa AI-agentit ottavat vastuulleen rajattuja tehtäväkokonaisuuksia ja toimivat osittain itsenäisesti, ja ihmisen rooli siirtyy toteuttamisesta ohjaamiseen ja varmistamiseen.
Kolmannessa vaiheessa koko palvelutuotanto rakentuu tekoälyn ympärille ja ihmisen työ painottuu ajatteluun, luovuuteen sekä kokonaisuuden johtamiseen.
Kun tekoäly toteuttaa, ihmisen rooli muuttuu sekä prosessin alku- että loppupäässä. Määrittelyn pitää olla riittävän laadukasta, koska agentit toteuttavat sen, mitä pyydetään. Lopussa tarvitaan varmennus siitä, että myös tavoiteltu liiketoiminta-arvo toteutui.
”Asiantuntijan pitää nyt olla kokeneempi, oikeastaan konsultatiivisempi. Hänen pitää ymmärtää liiketoimintavaatimukset ja saada ne toteutettaviksi ‘moottorille’. Soft skills become the hard skills”, Harmanen kuvailee.
Agentit eivät ole vain koodaamista varten
Kun puhutaan agenttisesta kehityksestä, syntyy helposti mielikuva pelkästä koodin tuottamisesta. Goforen mukaan agentit voivat kuitenkin ulottua koko digitaalisen palvelun elinkaareen: tarpeen muotoiluun, määrittelyyn, suunnitteluun, toteutukseen, testaukseen, tietoturvaan, julkaisuun, operointiin ja oppimiseen.
Käytännössä tämä tarkoittaa erikoistuneita agentteja, jotka tekevät yhteistyötä. Yksi esimerkiksi luo ja tarkistaa testitapauksia, toinen etsii tietoturvaongelmia, kolmas hallinnoi julkaisuputkea.
Ihmiset puolestaan keskittyvät niihin prosessin kohtiin, joissa heidän panoksellaan on suurin merkitys: strategiaan, tavoitteisiin, kriittisiin päätöksiin, hyväksymiseen ja poikkeustilanteiden ratkaisemiseen.
Tekoäly muuttaa kaikkien rooleja tiimissä
Elinkaariajattelu muuttaa myös sitä, kenen pöydälle tekoäly kuuluu. Tekoälyn vaikutus ei rajoitu enää vain kehittäjiin.
Myös muotoilijat, tekniset tuoteomistajat ja tekniset projektipäälliköt nousevat kehittäjien rinnalle keskeiseen rooliin, ja heidänkin pitää osata toimia agenttien kanssa.
Harmanen kertoo, että tämä viesti on tullut myös asiakaskunnasta.
”Ensimmäiset asiakkaat ovat jo tunnistaneet, että jos teknisellä projektipäälliköllä tai designereilla ei ole tekoälyä työkalupakissaan, voi rooli jäädä sivuun. Kaikkien pitää pystyä toimimaan uuden normaalin mukaisissa prosesseissa.”
Harmanen painottaa, että kyse on toimintamallin muutoksesta, joka koskettaa koko organisaatiota. Sitä pitää johtaa muutosjohtamisen keinoin.
Helsingin AI-natiivi ratkaisutoimisto: 80 palvelua, vain 20 tekijää
Konkreettinen esimerkki uudesta toimintamallista on Goforen toteuttama Helsingin kaupungin ratkaisutoimisto. Gofore on toiminut kaupungin digipalveluiden ylläpidossa ja kehityksessä jo vuosia, mutta kahden viimeisen vuoden aikana ratkaisutoimisto on muutettu AI-natiiviksi.
Lähtötilanne oli tuttu monelle suurelle organisaatiolle: sovelluskenttä oli hajautunut, käytössä oli useita järjestelmiä ja dokumentaatio vaihteli. Järjestelmien haltuunottoa piti nopeuttaa ja kustannustehokkuutta parantaa.
Ratkaisuna Gofore vei tiimiin mukaan kaksi tekoälyavusteista asiantuntijaa, teknisen projektipäällikön ja arkkitehdin. He kävivät läpi tiimin työn, tunnistivat tehostettavat käyttötapaukset sekä kouluttivat muut tiimiläiset käyttämään tekoälyä omassa työssään. Vähitellen ja vaiheittain toimintamalli laajeni kaikkiin rooleihin ja tehtäviin.
Vähemmän tekijöitä, enemmän palveluita
Ratkaisutoimiston tulokset puhuvat puolestaan. Helsingin kaupungilla on nykyään noin 80 digipalvelua, joista 30 toimii ratkaisutoimiston piirissä. Palveluita pyörittää noin 20 hengen tiimi. Aiemmin vastaavan kokoiseen palvelusalkkuun olisi tarvittu yli kolminkertainen määrä tekijöitä.
Harmasen mukaan asiantuntijoiden kokemus työstä on muuttunut myös laadullisesti. Tekoäly madaltaa kynnystä tarttua tuntemattomiin järjestelmiin ja kieliin.
”Tiimissä on noussut uudenlainen uteliaisuus. Tekoälyn kanssa tuntemattomankin järjestelmän selvittäminen muuttuu mielekkääksi, koska silloin pääsee oppimaan ja toimimaan ympäristössä, josta ei aiemmin tiennyt mitään.”
Mistä lähteä liikkeelle
Harmasella on selvä viesti digipalveluiden kehityksestä vastaaville: nopeaa kehitystä ei tarvitse miettiä yksin eikä huomiota kannata kiinnittää teknologiavalintaan.
”Fokus ei ole siinä, mikä teknologia on, vaan siinä, että kyseessä on toimintamallin muutos. Tarvitaan uskallusta ottaa tekoäly osaksi prosessia. Ei niin, että se on pistemäinen tehostaja, vaan oikeasti kumppani, johon voi luottaa.”
Harmanen muistuttaa, että Suomen kilpailukyky on aina syntynyt tuottavuuden kasvusta, ei työmäärän lisäämisestä. Tekoäly tuo tuottavuuskehitykseen seuraavan murroksen, ja ne organisaatiot, jotka hyödyntävät tekoälyä, saavat muita suuremman kilpailuedun.
Goforen AI Value Engine on toimintamalli, jossa tekoäly on osa digitaalisen palvelun koko elinkaarta. Lue lisää tarjoomasivultamme ja ilmoittaudu 27.8. järjestettävään webinaariin: