Ukrainan julkishallinnon digitaalinen kehitys nousi muutamassa vuodessa kriisin keskellä maailman kärkisijoille. Venäjän hyökkäyssodan alkaessa maa ei turvautunut hätäisiin ratkaisuihin, vaan rakenteisiin, jotka oli rakennettu määrätietoisesti jo ennen kriisiä. Goforen vuotuisen Digital Society 26 ‑tapahtuman keynote‑puheenvuorossaan Ukrainan puolustusministerin ja digitaalisen transformaation ministeriön neuvonantaja Valeriya Ionan avasi, mitä Suomi ja Eurooppa voivat oppia Ukrainalta kriisinkestävän digitaalisen yhteiskunnan turvaamiseksi.
Ukraina on noussut muutamassa vuodessa digitaalisen julkishallinnon kansainväliseksi esikuvaksi. Ionanin viesti Euroopan digitalisaation kehityslinjoja pohtiville johtajille on selvä: digitaalinen yhteiskunta tulee rakentaa ennen kuin sitä tarvitaan.
Ukrainan julkishallinnon palveluiden peruspilareita ovat olleet pitkäjänteinen visio, määrätietoinen johtaminen ja kansalaislähtöinen teknologia. Yhdessä nämä elementit ovat luoneet edellytykset poikkeukselliselle resilienssille maataan puolustavalle Ukrainalle.
Strateginen käänne loi pohjan muutokselle
Ukrainan julkishallinnon digitalisaation aste on ottanut lyhyessä ajassa järkälemäisen loikan. Kun vuonna 2018 Ukraina sijoittui sijalle 102 kansainvälisissä digitaalisen kehityksen vertailuissa, vuonna 2024 maa oli sijalla viisi. Ionan kutsuu kehitystä poikkeukselliseksi strategiseksi suunnanmuutokseksi.
“Käänne tapahtui vuonna 2019, kun Ukrainaan perustettiin digitaalisesta transformaatiosta vastaava ministeriö. Samalla ministeriöön luotiin uusi johtajarooli, CDTO, jonka vastuulla oli johtaa muutosta sekä kansallisella että alueellisella tasolla”, Ionan kertoo.
Ionanin mukaan kyse ei ole yksittäisistä projekteista, vaan rakenteellisesta muutoksesta.
”Tavoitteenamme oli murtaa siilot ja johtaa transformaatiota systemaattisesti koko valtion tasolla. Muutosta ohjasi selkeä ja jaettu pitkän aikavälin visio: halusimme rakentaa maailman digitaalisimman valtion.”
Digitaalinen resilienssi rakennetaan ennen sotaa
Venäjän hyökkäys vuonna 2022 muutti Ukrainan toimintaympäristön hetkessä. Digitaalisen strategian painopisteet muuttuivat, mutta suunta ei. Ionanin mukaan Ukrainan kyky reagoida poikkeusolosuhteissa perustui yhteen ratkaisevaan tekijään:
”Emme rakentaneet digitaalista resilienssiä sodan aikana. Se oli rakennettu jo ennen sotaa.”
Toimintaympäristön muuttuessa silmänräpäyksessä myös digitaalisen strategian painopiste mukautui yhtä nopeasti, mutta suunta säilyi ennallaan.
Kokonainen valtio digitaalisen alustan muodossa
Ukrainan digitaalisen valtion tunnetuin ilmentymä on Diia. Kyse on kokonaisesta palveluekosysteemistä, joka kokoaa viranomaispalvelut, viralliset dokumentit ja luotettavan tiedon yhteen kansalaisille. Diia tarjoaa Ukrainan valtion kaikki julkishallinnon palvelut yhden digitaalisen alustan kautta.
24 miljoonan ukrainalaisen käyttämään Diia-sovellukseen voitiin esimerkiksi integroida nopeasti TV- ja radiolähetykset, jotta luotettava viranomaistieto pysyi kansalaisten saatavilla. Lisäksi sodan aiheuttaman laajamittaisen sisäisen muuttoliikkeen seurauksena rakennettiin muutamassa päivässä uusi palvelu, joka mahdollisti avustusten, julkisten palveluiden ja tiedon nopean saamisen ihmisille, jotka olivat joutuneet jättämään kotinsa.
Kun fyysiset palvelut romahtavat, digitaaliset palvelut kannattelevat yhteiskuntaa.
”Diia-ekosysteemi auttoi säilyttämään kansalaisten luottamuksen tilanteessa, jossa epävarmuus on jatkuvaa. Sota pakotti hallinnon toimimaan uudella tavalla nopeammin, avoimemmin ja tiiviimmässä yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa”, Ionan summaa.
Sota kiihdyttää innovointia
Poikkeustilanne on muokannut tapaa, jolla Ukraina kehittää julkisia palveluitaan. Ionanin mukaan päätöksenteko on nopeutunut merkittävästi ja innovaatiot etenevät erittäin tiiviissä sykleissä: ongelma tunnistetaan, ratkaisu kehitetään, testataan ja otetaan käyttöön lähes välittömästi. Sota ei ole pysäyttänyt innovointia, vaan pikemminkin kiihdyttänyt sitä ja pakottanut hallinnon toimimaan uudella tavalla.
”Diia‑ekosysteemin avulla uusia valtion tukipalveluja pystyttiin ottamaan käyttöön päivissä tai viikoissa – ei kuukausissa tai vuosissa. Samalla yhteistyö hallinnon, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan välillä on tiivistynyt merkittävästi. Julkinen sektori ei enää toimi yksin, vaan ratkaisuja rakennetaan yhdessä eri toimijoiden kanssa”, Ionan kertoo.
Kaikki Diia‑palvelut rahoitetaan valtion budjetista, ja niiden käyttöönottoa tuetaan tietoisella kulttuurimuutoksella. Sekä viranomaisten että kansalaisten on täytynyt omaksua uusia, avoimempia toimintatapoja ja digipalvelujen käyttöä. Ionan korostaa, että ratkaisevaa onnistumisessa on ollut helppokäyttöisyys ja konkreettinen hyöty arjessa:
Luottamus syntyy siitä, että ihmiset kokevat saavansa digitaalisesta yhteiskunnasta todellista arvoa omaan arkeen.
Kohti agenttista valtiota
Ionanin mukaan Ukrainan katse digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa on jo seuraavassa vaiheessa. Digitaalinen valtio kehittyy kohti agenttista valtiota, jossa tekoäly tukee kansalaisten arkea ja julkista päätöksentekoa ennakoivasti.
Ukraina rakentaa jo omaa AI Factory -infrastruktuuriaan ja kehittää Siaivoa, kansallista suurta kielimalliaan, osana tavoitettaan nousta globaaliksi edelläkävijäksi tekoälyn hyödyntämisessä julkisella sektorilla. Diia-sovelluksessa on jo käytössä tekoälyagentti, ja seuraava askel on Diia AI – sovelluksen versio, jossa tekoäly tuottaa julkisia palveluja suoraan, ennakoi kansalaisten tarpeita ja ehdottaa seuraavia toimenpiteitä. Laajempi visio on proaktiivisesti toimiva valtio, jossa tekoälyagentit hoitavat rutiininomaisia asiointeja, jotta kansalaiset saavat ratkaisut jo ennen kuin heidän tarvitsee edes pyytää niitä.
”Tavoitteena ei ole vain tehokkuus, vaan parempi arki ihmisille ja valtion kyky toimia ennen kuin ongelmat eskaloituvat”, Ionan kiteyttää.
Selkeä viesti Euroopalle
Puheenvuoronsa lopuksi Ionan kokosi Ukrainan opit Euroopalle. Kaiken pohjana on selkeä ja jaettu pitkän aikavälin visio, joka ohjaa päätöksentekoa arjessa. Suuret tavoitteet pilkotaan konkreettisiksi aliprojekteiksi, ja luottamus rakennetaan todellisen hyödyn kautta.
“Julkinen sektori ei menesty yksin, vaan tarvitsee tiivistä yhteistyötä yritysten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Teknologiaa ei tule nähdä itseisarvona, vaan välineenä, joka tukee kansalaisia ja vahvistaa yhteiskunnan toimintakykyä – myös silloin, kun mikään ei mene suunnitelmien mukaan”, Ionan tiivistää.
Mitä Suomen tulee tehdä kiihdyttääkseen digitalisaatiota?