Ekosysteemin kartoitus tulisi tehdä, kun tarvitaan yhteistä systeemistä ymmärrystä ympäristöstä, jossa toimitaan.
Ekosysteemikarttaan kuvataan eri toimijat ja järjestelmät sekä toimijoiden väliset erilaiset arvovirrat. Tämä tehdään yhdessä verkoston kanssa yhteiskehittämällä. Näin saadaan kaikki samalle kartalle ja voidaan tunnistaa systeemissä olevia haasteita ja toisaalta hyötyjä. Nämä molemmat voidaan nähdä mahdollisuuksina.
Esimerkki virtuaalisesta ekosysteemikartasta, jota työstetään digitaalisella yhteistyöalustalla.
(asiakascase M. Rantala, K. Virtanen)
Organisaation tarkoitus tulisi kiteytyä siihen, miten se pystyy auttamaan verkoston toimijoita heidän omissa arvonluontiprosesseissaan. Jos organisaatio ei ole hyödyksi verkostolleen, tulee se nopeasti disruptoiduksi. Siksi organisaatioiden pitäisikin kääntää ajattelutapansa omista tuotteistaan ja palveluistaan ensin verkostoon ja ymmärtää mitä he pyrkivät omassa maailmassaan ja vaihtuvissa konteksteissaan saavuttamaan. Mihin toimintoihin he ottavat osaa, mitä he arvostavat, mikä heille on merkityksellistä.
Mitä hyötyä ekosysteemin nykytilan kartoituksesta esimerkiksi saa?
- Sen avulla luodaan yhteinen ymmärrys ja saadaan “kaikki samalle kartalle” yhteiskehittämisessä. Koska toimimme kiireessä, ei meillä ole aina käsitystä muista toimijoista ja siitä mitä kukin tarvitsee, ja toisaalta siitä mitä kukin on kyvykäs tuomaan verkostoon tai yhdessä kehittää. Ekosysteemin kartoittaminen tuo läpinäkyvyyttä arvoverkkoon ja -virtoihin eri toimijoiden välillä.
- Se luo erilaisille verkoston toimijoille saman kielen ja murtaa muurit eri toimijoiden välillä. Sen avulla nähdään eri osapuolten roolit, kyvykkyydet, yhteydet toisiinsa ja riippuvuudet.
- Se auttaa luomaan yhtenäisen asiakas- ja työntekijäkokemuksen yli organisaatiorajojen. Se auttaa myös tunnistamaan palveluissa olevat aukot ja eri toimijoiden hyödyt ja haasteet ekosysteemissä.
- Se auttaa uusien liiketoimintamallien innovoinnissa ja testauksessa.
- Se auttaa tunnistamaan uusia, potentiaalisia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.
- Se toimii järjestelmähankkeiden esiselvityksessä mm. hankkeen laajuuden ja fokuksen löytämisessä, sekä mahdollisen tahtotilan eli tulevaisuuden ekosysteemin luomisessa iteratiivisesti.
- Sitä voidaan hyödyntää arvioitaessa miten ekologisesti, taloudellisesti, ekonomisesti ja kulttuurillisesti kestävä ekosysteemi on.
Ei riitä, että ymmärrämme mitä ekosysteemissä on, vaan meidän tulee ymmärtää myös miksi näin on, ja mitä se tarkoittaa yksittäisille ihmisille ja heidän kokemukselleen heidän maailmassaan. Siksi tarvitaan myös laadullista tutkimusta, kuten oikeassa ympäristössä havainnointia, ihmisten osallistamista heidän ympäristössään ja testausta heidän kanssaan. Tässä korostuu tarve etnografiselle tutkimukselle. Näistä syntyy kokemuksellinen tilannekuva ympäristöstä, johon innovoimme.
Virtuaalisesssa näkemyssessiossa hyödynnetty ekosysteemikarttaa. Näkymää vaihdetaan sen mukaan, kenen kanssa ekosysteemiä työstetään, ja kenelle siitä viestitään. (asiakascase M. Rantala, K. Virtanen)
Ekosysteemin mallinnus onkin ratkaisevan tärkeää heti palvelukehityksen alussa, kun laajuus ja suunta ovat vielä avoinna, antaen näin eväitä ekosysteemin eri toimijoille osallistua tasavertaisina, ja tuoda oman näkemyksensä esimerkiksi yhdessä rakennettavalle palvelulle tai alustalle, hyödyttäen kaikkia ekosysteemin osapuolia win-win-periaatteella.
Kartoittamalla ekosysteemiä organisaatio voi olla aidosti hyödyksi muille ja näin pysyä relevanttina, merkityksellisenä toimijana verkostossa jatkossakin.
Marjukka Rantala
Senior Business Designer
Lue blogistamme, miten ekosysteemin kartoitus tehdään.
Haluatko kuulla, miten ekosysteemin kartoitus liittyy organisaation innovaatiokyvykkyyden kasvattamiseen? Osallistu maksuttomaan Innovaatiokyvykkyys ja -kulttuuri organisaation voimavarana -webinaariimme 27.11.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu nyt!
