Keskustelemme ensimmäisessä Recoding podcastin sote-jaksossa siitä, mitä sote-uudistus tarkoittaa yksilön, yrityksen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Millaista Suomea olemme rakentamassa? Mukana keskustelemassa ovat vaikuttamisen monitoimimies Mikael Jungner ja Kuntaliiton sote-asiantuntija Karri Vainio.
Teemme töitä sen eteen, että digitaalinen tulevaisuus olisi inhimillinen ja kestävällä pohjalla. Tervetuloa mukaan! Kuuntele tämä ja muut jaksot SoundCloudista, Spotifysta tai YouTubesta!
Soteuudistus vaikuttaa suoraan satojen tuhansien ihmisten arkeen ja hyvinvointiin. Samalla se avaa myös kutkuttavan vaihtoehtojen horisontin; rakenteet, organisoituminen, kulttuuri ja tapa tuottaa palveluita voidaan rakentaa uudelleen. Uudet hyvinvointialueet ovat merkittävän kokoisia työnantajia, jotka pienimmilläänkin painivat suuryritysten kokoluokassa. Kyseessä on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, YT-neuvottelut ja organisaatiomuutos. Palkkojen lisäksi pitää yhtenäistää kulttuuri ja käytännöt tukemaan raikasta ja tuottavaa tekemistä. Parempi uusi edellyttää kognitiivista empatiaa, armojohtamista ja ketteriä loikkia kohti ketteryyttä.
Kognitiivinen empatia mahdollistaa rohkeat ratkaisut
Empatiaguru David Goleman on nimennyt empatian sosiaaliseksi tutkaksi ja nuottikorvaksi, joka auttaa muodostamaan nopeasti käsityksen tilanteista ja niissä esiintyvistä inhimillisistä muuttujista. Kognitiivinen empatia on tietoista rationaalista yritystä asettua toisen asemaan. Tätä taitoa tarvitaan, kun organisaatio, strategia, rakenteet ja palvelutuotanto rakennetaan hyvinvointialueilla uudelleen. Kognitiivinen empatia kertoo kyvystä määritellä järjellä, miten toista ihmistä voi parhaiten auttaa. Palomies ei voi ryhtyä rämpimään pelastettavan paniikissa eikä aluevaltuutettu olosuhteiden ahdingossa. Erilaisten näkökulmien huomioiminen mahdollistaa paremmat päätökset ja laadukkaan prosessin. Näkökulmien runsautta ja rohkeita ratkaisuja tulee ruokkia, jotta historiallisen muutoksen tuoma mahdollisuus ei jää käyttämättä.
Kognitiivisesta empatiasta innostunut toimittaja-kirjailija Robert Wright on jopa jalostanut lähestymistavasta itselleen harrastuksen. Seikkaillessaan sosiaalisessa mediassa hän jahtaa “vääriä” mielipiteitä. Kun tällainen helmi osuu kohdalle, hän koittaa ymmärtää mielipiteen perusteet ja polun, joka siihen on johtanut. Haasteeseen kuuluu myös se, että matkaa jatketaan tuohtumatta ja tuomitsematta. Poliittisin perustein valituille päättäjille voisi vastaavaa “opinion curious” -lähestymistapaa suositella lämpimästi. Argumentointi jalostaa tehdyt ratkaisut, mutta sote-päätöksentekoon tarvitaan järjen lisäksi myös sydäntä.
Armojohtaminen osaksi sote-arkea
Aluevaltuutetut määrittelevät hallintorakenteet, valitsevat päättäjät ja strategian, joilla hyvinvointialueilla sote-palveluja tuotetaan. Mikään rakenne tai tapa tuottaa ei ole väistämätön, mahdollisia tapoja ja kehityskulkuja on useita. Nykyinen tilanne tai tulevaisuus ei ole seuraus sarjasta välttämättömyyksiä vaan sarjasta valintoja. Organisaatiokulttuurin vaikutusta strategiaan tutkineen Erica Schoenbergerin mukaan suurin kulttuurin tuoma vaikutus tulee siitä, miten organisaatio määrittelee ympärillä olevan todellisuuden ja oman roolinsa siinä. Millaista tietoa organisaatio päätöksenteon tueksi kerää ja miten se tietoa tulkitsee. Organisaation tapa ymmärtää maailmaa ei ole päätös, vaan tapa rajata ne asiat, joita se strategiassaan käsittelee ja päättää. Kulttuuri määrittelee sen, mihin huomio strategiassa kohdistetaan ja mikä jää ulkopuolelle.
Kun uusilla hyvinvointialueilla asioita tehdään ensimmäistä kertaa, uusien ihmisten kanssa ja isosti, pitää olla armollinen ja hyväksyä kompuroinnit matkalla maaliin. Arvojohtamisen lisäksi kaivataan myös armojohtamista, lupaa yrittää, erehtyä ja yrittää uudelleen. Kukoistava kokeilemisen kulttuuri edellyttää, että suhtaudumme uusiin ihmisiin, olosuhteisiin ja näkökulmiin järjellisen empaattisesti ja uteliaan armollisesti.
Hoitopäätös tunnissa?
Sote-uudistuksen aikataulu on tiukka ja lyhyessä ajassa pitäisi tulla riittävän valmista, jotta palvelutuotannon siirto sujuu kitkatta. Nopea aikataulu mahdollistaa myös innovatiiviset ratkaisut ja ketterät kehitysloikat. Sampo-pankki lanseerasi 90-luvun puolivälissä kampanjan “Asuntolainapäätös tunnissa”. Lupaus pisti vipinää organisaation rakenteisiin ja pölyttyneisiin uskomuksiin. Pienen harjoittelujakson jälkeen asiakaslupaus piti ja toimialan palvelustandardit oli kirjoitettu asiakkaan tarpeista käsin uudelleen.
Nopea aikataulu ja riittämättömät resurssit voivat johtaa asioiden tekemiseen täysin uudella tavalla ja silti paremmin. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että samaa palvelua ei tarvitse tuottaa samalla tavalla kaikille kohderyhmille. Tarvetta hoitoon pystytään ennakoimaan ja ennaltaehkäisemään. Hyvinvointi lisääntyy kokonaisvaltaisen lähestymistavan ja pitkän tähtäimen kautta. Ensimmäiset aluevaltuutetut paaluttavat pohjat sille, kuinka vahvalle perustalle tulevat päättäjät ja toimijat pääsevät sotepalveluita rakentamaan. Jokainen meistä voi omalla aktiivisuudella vaikuttaa siihen, millaisia edellytyksiä hyvinvoinnille luomme ja millaista Suomea olemme rakentamassa.
Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai katsele YouTubessa!
Valjasta digitalisaatio hyvinvointipalveluiden tueksi
