Hyvinvointialueet eivät pysty vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin perinteisillä tavoilla. Etelä-Savossa palvelujen digitalisointi on lisännyt työtyytyväisyyttä ja parantanut hoidon saatavuutta.
Lähes 40 000 lähi- ja sairaanhoitajan sekä yleis- ja erikoislääkärin arvioidaan eläköityvän seuraavan vuosikymmenen aikana. Se on noin viidennes kyseisistä ammattiryhmistä.
Samalla suomalaiset ikääntyvät. Se kasvattaa tarvetta niille sote-alan työntekijöille, jotka työskentelevät ikääntyneiden parissa.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa on pyritty ratkomaan jo pitkään. Yksi keino selättää haaste on sote-palvelujen digitalisoiminen.
”Itse- ja etäpalvelulla voidaan varmistaa, että ammattilaisten työaikaa voidaan kohdentaa sellaisiin tapauksiin, joissa fyysiset palvelut ovat välttämättömiä. Se taas varmistaa palveluiden saatavuuden ja kustannustehokkuuden, kun ihmiset saavat oikeanlaisia palveluita oikeaan aikaan”, sanoo Goforen Antto Seppälä, joka on työskennellyt sote-alan konsulttina parisen kymmentä vuotta.
Digitalisoituminen voi kohentaa kansanterveyttä
Sote-palvelujen digitalisoimisen ideana on täydentää fyysisiä sote-palveluita digitaalisilla palveluilla niin, että ne tukevat toisiaan. Parhaimmillaan se johtaa kansanterveyden kohentumiseen, Seppälä sanoo.
Esimerkiksi kakkostyypin diabeteksen tai korkean kolesterolin riskiryhmäläisille voidaan tarjota verkko- ja terveysvalmennuksia, joilla pyritään ennaltaehkäisemään elintasosairauksia.
”Lisäksi digitaaliset palvelut on mahdollista skaalata aivan eri tavalla kuin sellaiset palvelut, jotka toteutetaan fyysisesti. Enää ei yksinkertaisesti pärjätä tekemällä kuten aina ennen on tehty ”, Seppälä toteaa.
Digitaalisille sosiaali- ja terveyspalveluille on kysyntää. Moni Suomessa asuva toivoo, että voisi ensisijaisesti käyttää digitaalisia sote-palveluita, Seppälä sanoo.
”Kuka nyt haluaisi mennä terveyskeskukseen odottamaan vaikkapa reseptin uusimista? Yhteiskuntamme on jo nyt rakennettu pitkälti digitaalisten palveluiden varaan.”
Kaikki palvelut samalle alustalle
Palvelujen digitalisoituminen kiihtyy hyvinvointialueilla jatkuvasti. Kun hyvinvointialue alkaa kehittää digitaalisia palveluitaan, lähdetään liikkeelle usein digitaalisen alustan kilpailutuksesta. Käyttäjälle alusta voi tarkoittaa esimerkiksi puhelimeen ladattavaa sovellusta, jollainen on jo käytössä monella yksityisellä terveystalolla.
Osa hyvinvointialueista on ottanut digitaalisia palveluita jo onnistuneesti käyttöön, mutta toiset vasta kilpailuttavat alustoja ja miettivät, millä tavoin toimintaa muutetaan. Etelä-Savon hyvinvointialueella ollaan sote-palvelujen digitalisoimisessa montaa muuta aluetta pidemmällä.
Etelä-Savon hyvinvointialueen Eloisan tulosaluepäällikkö Viivi Kaasinen kertoo, että Etelä-Savossa oli alun perin useita erilaisia järjestelmiä terveys- ja sosiaaliasioiden hoitamista varten. Kun palveluita lähdettiin digitalisoimaan, oli selvää, että ne haluttiin koota samalle asiointialustalle ja päällekkäisyydet karsia.
”Aikaisemmin asiakas joutui käyttämään useaa eri järjestelmää asioimiseensa ja lisäksi hoitamaan asioita puhelimitse ja vastaanotolla. Jatkossa asioita hoidetaan ensisijaisesti digitaalisella OmaEloisa-asiointialustalla”, Kaasinen kertoo.
Hän huomauttaa, että tarve muille järjestelmille sekä puhelinasioinnille ja vastaanottokäynneille ei kuitenkaan kokonaan poistu. Tärkeää onkin yhteensovittaa digitaalinen asiointi ja toiminta niihin.
Vastaanottoja ja valmennuksia etänä
OmaEloisaa otetaan Etelä-Savossa käyttöön parhaillaan. Joulukuussa sieltä löytyvät tiedot esimerkiksi ajanvarauksista, käyntikirjauksista ja laboratoriotuloksista entistä helpommin. Lisäksi alustalla voi jättää yhteydenottopyynnön ammattilaiselle.
Etelä-Savon hyvinvointialueella on tarjolla myös muun muassa lääkärin ja hoitajan etävastaanottoja. Asiakkaat voivat myös tuottaa itse entistä enemmän tietoa hoitonsa tueksi esimerkiksi mittaamalla sovitut arvot kotonaan ja syöttämällä ne OmaEloisaan, josta ammattilainen näkee tulokset. Tarjolla on lisäksi etävalmennuksia esimerkiksi tupakoinnin lopettamiseen.
Digitalisointi helpottaa myös monien pitkäaikaissairauksien hoitoa, kun esimerkiksi hoidon seurantaa ja yhteydenpitoa hoitavan ammattilaisen kanssa siirretään osin digitaalisille hoitopoluille.
Alueiden erityispiirteet huomioitava
Digitaalisten sote-palvelujen kehittäminen vaatii hyvinvointialueiden erityispiirteiden huomioimista. Esimerkiksi Etelä-Savo on maantieteellisesti haastava alue, Viivi Kaasinen sanoo.
”Täällä on pitkät välimatkat ja etenkin kesäisin paljon vapaa-ajan asukkaita. Digitaaliset palvelut ovat yksi keino, jolla voimme taata lain edellyttämät terveyspalvelut tasalaatuisina kaikille” Kaasinen toteaa.
Eteläisen Suomen kasvukeskuksissa taas on huomioitava se, että alueella asuu runsaasti eri kieliä puhuvia ihmisiä.
”Jos sote-palveluja ei saa omalla kielellä, voi olla vaikea ymmärtää, mitä lääkäri sanoo ja mitä pitäisi tehdä”, Goforen Seppälä huomauttaa.
Digitalisoituminen mahdollistaa etätyön
Väestön vanheneminen on kaikkia hyvinvointialueita yhdistävä haaste, joka kuitenkin koskettaa tiettyjä alueita toisia enemmän. Jos työikäisiä puoleensa vetävät kaupungit ovat kaukana hyvinvointialueesta, voi työntekijöiden houkuttelu olla vaikeaa. Siihenkin palvelujen digitalisoituminen voi auttaa.
”Digitalisoituminen antaa sote-ammattilaiselle mahdollisuuden yhteensovittaa rankka ja vastuullinen työ entistä paremmin yhteen muun elämän kanssa ja tehdä ainakin jonkun osan työstä etänä”, Kaasinen sanoo.
Nykyaikaisten digitaalisten työvälineiden odotetaan myös parantavan työntekijäkokemusta. Tunne oman työn hallinnasta lisääntyy, kun valtaosa palveluista on koottu yhdelle alustalle. Samalla työntekijöiden aikaa vapautuu ihmiskohtaamisiin.
Ilmiö näkyy jo Etelä-Savossa, vaikka sote-palveluiden digitalisaatio on vasta alkutekijöissään. Siellä työntekijöiden tyytyväisyys työhönsä on mittausten mukaan lisääntynyt.
Hoidon saatavuus parantunut
Palvelujen digitalisoitumisesta on ollut Etelä-Savossa jo nyt paljon muitakin hyötyjä. Kaasinen kertoo, että digitaaliset sote-palvelut ovat parantaneet hoidon saatavuutta.
”Alueen asukkaat ovat kiitelleet sitä, ettei enää tarvitse ajaa jokaisen asian takia pitkää matkaa vastaanotolle vaan asioita voi hoitaa kotoa tai mökiltä käsin.”
Digitalisaatio ei näy vielä läheskään kaikkien asukkaiden ja sote-ammattilaisten työssä, mutta viiden vuoden päästä se on Kaasisen mukaan jo osa jokaisen arkea.
”Meidän on pidettävä huoli siitä, että opetamme sekä asiakkaat että ammattilaiset riittävän hyvin digitaalisten palveluiden käyttöön. Esimerkiksi ikä ei ole este digitaalisten palveluiden hyödyntämiselle, mutta iän tuoma sairaus voi olla”, hän sanoo.
Ihmislähtöinen kehitys ja suunnittelu tärkeää
Sekä Kaasinen että Seppälä korostavat, että sote-palvelujen digitalisoituminen ei tarkoita vain tietojärjestelmähankkeita. Digitalisaatiota on tehtävä ihmislähtöisesti.
”On mietittävä, miten työntekijöiden arki muuttuu. Kun tulee uusia toimintatapoja, täytyy luopua joistakin vanhoista. Millaisia prosesseja ja työkaluja tarvitsemme ja mistä voimme luopua, jotta arki helpottuu?” Seppälä pohtii.
Kaasinen kertoo, että Etelä-Savossa on pyritty tietoisesti eroon järjestelmäkeskeisyydestä. Sote-palveluita digitalisoidaan ihmiset edellä ja teknologia nähdään mahdollistajana ja yhteistyökumppanina – ei reunaehtojen määrittelijänä.
Koska digitaalisia sote-palveluita tehdään ihmisille, on asiakkaita ja ammattilaisia osallistettu palvelujen kehitykseen. Palautetta on kerätty, ja asiakasraatia kootaan parhaillaan.
Kaiken keskiössä on aina laatu ja potilasturvallisuus. Yhtäkään palvelua ei siirretä digitaaliseksi arvioimalla ensin monialaisesti, onko se järkevää. Arvioinnissa on aina mukana lääketieteen edustaja, Kaasinen kertoo.
”Pohdimme huolella, mitä kannattaa hoitaa digitaalisesti ja missä kohtaa ihmisen tulee käydä vastaanotolla. Asia ei ole mustavalkoinen eivätkä perinteiset ja digitaaliset palvelut toisiaan poissulkevia. Niitä voi ja pitää yhteensovittaa.”
Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa
• 12 kuntaa, keskuspaikka Mikkeli
• 130 000 asukasta
• 8 000 työntekijää
• 180 toimipistettä