Suomalainen julkishallinto on murroskohdassa. Digitalisaatiolta odotetaan enemmän vaikuttavuutta, luottamusta ja kasvua, mutta pienemmillä panostuksilla. Nykyiset rakenteet eivät pysy modernin ajan vaatimusten perässä. Tätä jännitettä tarkasteleva julkishallinnon digitalisaation tilannekuva julkistettiin Goforen vuotuisessa Digital Society 26 ‑tilaisuudessa.
Selvitystyön keskeinen viesti on selvä: paikkaaminen ei enää riitä, vaan tarvitaan rohkea harppaus kohti aidosti uudistuvaa digitaalista yhteiskuntaa. Julkishallinnon digitalisaation kiihdyttämisen varmistaminen onkin tulevan hallituksen keskeisimpiä kysymyksiä Suomen tulevaisuuden kannalta.
Gofore on toiminut digitaalisen yhteiskunnan konsultoinnin ja muotoilun tehtävissä jo yli 20 vuotta. Olemme nähneet eturivistä, mitä vaaditaan, kun rakennetaan digitaalisia, kestäviä yhteiskuntia. Olemme auttaneet organisaatiota läpi vaativia muutosten, ja tästä syystä tunnistammekin, miten julkishallinto on kokonaisuudessaan suurten muutosten äärellä.
Keväällä 2026 haastattelimme 15 julkishallinnon johtajaa ja asiantuntijaa selvittääksemme, mikä kiihdyttää tai jarruttaa julkishallinnon digitalisaation kehitystä. Tulokset osoittavat, että suomalaisen julkishallinnon vaikuttavuus vaatisi toteutuakseen rohkeita ja rakenteellisia uudistuksia.
Digitalisaation onnistumista ei mitata teknologialla
Kun puhutaan julkishallinnon digitalisaatiosta, on syytä palata yhä uudelleen keskeiseen perusajatukseen: digitalisaation onnistumista ei mitata teknologialla.
Digitalisaation onnistuminen mitataan sillä, kuinka toimivaa, kestävää ja luotettavaa yhteiskuntaa se kansalaisilleen rakentaa.
Ja ehkä tänään tärkeämpänä kuin koskaan: rakentaako digitalisaatio kasvua?
Digitalisaation todelliset vaikutukset näkyvät arjessa. Siinä, toimivatko palvelut silloinkin, kun maailma ympärillä horjuu. Siinä, luottavatko kansalaiset yhteiskuntaan ja kokevatko he, että yhteiskunta toimii heidän hyväkseen.
Suomen on löydettävä tie takaisin kestävälle kasvun uralle. Teknologia on yksi keskeinen ajuri, mutta vain silloin, kun se kytkeytyy arjen toimintaan ja todellisiin vaikutuksiin. Tekoälyn nopea kehittyminen osoittaa, etteivät vanhat toimintamallit enää riitä. Digitalisaatiota ja tapaa, jolla julkishallintoa johdetaan ja ohjataan, on uudistettava ytimestä käsin.
Tutkimuksen kenties keskeisin löydös: Turhautunut julkishallinto
Yksi tilannekuvan keskeisimmistä havainnoista on tämä: Suomessa on taitava ja näkemyksellinen julkishallinto, mutta järjestelmän rakenteet ja luutuneet toimintatavat tuottavat turhautumista.
Turhautuminen on estettyä tahtomista, eli halua edistää asioita, mutta rakenteita, jotka estävät ketterän toiminnan. Tilanne vaikuttaakin siltä, että maassamme on näkemyksellistä julkishallinnon johtoa ja tekijöitä, joista varmasti kaikki haluavat toimia Suomen edun mukaisesti. Samalla mahdollisuudet kokeilla, priorisoida ja uudistaa ovat rajalliset, sillä tsaarinaikaiset paperimaailman hallintorakenteet, laki ja virkavirheen tekemisen pelko estävät sen.
Nyt tarvittaisiinkin rohkeita hahmotelmia, uusia konsepteja ja tulevaisuuteen kurkottavaa ajattelua, jossa toteuttaminen ei jää kiinni vanhoihin rakenteisiin. Vaikuttavuuden kasvua ei synny ilman rakenteellisia muutoksia.
Esteiden purkaminen on digitalisaation kiihdyttämisen edellytys
Mitä Suomen tulisi priorisoida julkishallinnon digitalisaation vauhdin, laajuuden ja vaikuttavuuden kiihdyttämiseksi? Vastaus on lopulta yksinkertainen: meidän on purettava turhautumista aiheuttavat esteet.
Se tarkoittaa rohkeaa, systeemistä otetta tekemisen tapoihin, yhteisiin ohjeisiin ja kansalliseen digistrategiaan.
Isot muutokset vievät aikaa, mutta ne ovat mahdollisia. Julkishallinnon digitalisaatiossa kyse on lopulta siitä, rakennammeko yhteiskuntaa, joka toimii myös huomenna ja jonka varaan ihmiset uskaltavat luottaa.
Tutustu tutkimushankkeen päälöydöksiin ja ratkaisuehdotuksiin
