Vuonna 1876 Western Union oli yksi maailman tärkeimmistä yrityksistä. Sillä oli monopoli sen ajan tärkeimpään viestintävälineeseen, lennättimeen. Legendan mukaan yritys kieltäytyi ostamasta Alexander Graham Belliltä lankapuhelimen patenttia perustellen päätöstään saatteella: ”Mitähän käyttöä yrityksellä mahtaa olla sähköiselle leikkikalulle?” Kahden seuraavan vuoden sisällä puhelimet yleistyivät ja Western alkoi menettää johtavaa asemaansa. Oli tämä tarina totta tai ei, historia on täynnä vastaavanlaisia virhearvioita teknologian kehitykseen liittyen. Uusi tapa tehdä asioita syrjäyttää vanhan.
Pioneerius ei takaa menestystä
Toinen ääripää kuitenkin on olla liian ajoissa uuden teknologian käyttöönottamisessa tai uuden idean läpiviennissä. Yleensä pioneerin rooli ei ole kaikista kiitollisin. Rahaa ja resursseja palaa ja lopputulos on epävarma onnistumisen suhteen.
Muistaako joku vielä vuonna 2008 perustetun Taxi Magic -nimisen yrityksen, jonka liikeideana oli mobiilisovellus, jonka avulla pystyi kutsumaan auton napin painalluksella? Idea ei saanut heti tuulta alleen, vaan löi läpi vasta hieman myöhemmin, kun teknologia oli kypsempää ja vastaavista liiketoimintamalleista oli kokemuksia. Yleensä monet parhaista innovaatioista ovat vain vanhan asian tekemistä paremmin ja eri asioiden onnistunutta yhdistelemistä.
Digiloikkaa ei tehdä ilman ponnistusta
Fakta on, että teknologinen kehitys itsessään kiihtyy koko ajan, koska uusi teknologia rakentuu aina vanhan päälle. Tämä ilmiö tunnetaan myös Mooren lakina, jota ei voida rajoittaa koskemaan ainoastaan mikrosiruja vaan myös suurta osaa muutakin tekniikkaa. Nykyiset matkapuhelimet eivät olisi olleet mahdollisia ilman tietokoneen keksimistä. Eikä lankapuhelin ilman lennätintä.
Ongelmalliseksi asian nykypäivänä tekee se, että kehityksestä tippuminen on monien tahojen osalta aito riski. Varsinkin niiden organisaatioiden osalta joiden muuntautumiskyky on rajallinen. Kehityksen myötä lisää kiinniotettavaa tulee koko ajan ja vaadittava digiloikka muuttuu koko ajan vaikeammaksi toteuttaa myös käytännön tasolla. Varmaa on myös se, että kaikki kohtaavat murroksen ennemmin tai myöhemmin.
Oikea ajoitus: kypsyys, kulttuuri ja normit
Ei pelkästään digitaalisuuden omaksuminen osaksi strategiaa, mutta myös sen ajoituksen onnistuminen tulisi olla organisaation agendalla. Kolme asiaa vaikuttavat ratkaisevasti ajoituksen onnistumiseen. Ensinnäkin on teknologian kypsyys. On oltava ymmärrys ja osaaminen, milloin teknologia on tarpeeksi kehittynyttä tehdä digitaalisen vision kaltainen toteutus. Teknologian trendejä ja suuntauksia vyöryy maailmalle jatkuvalla syötöllä mikä tekee kärryillä pysymisen entistä vaikeammaksi. Teknologiset valinnat osaltaan voivat vaikuttaa oleellisesti organisaation menestykseen jatkossa.
Toinen asia joka vaikuttaa ajoitukseen on vallitseva kulttuuri, organisaation sisällä, mutta myös yhteiskunnassa laajemmin. Liian isoa harppausta nykyisestä vallitsevasta tilasta on käytännössä vaikea toteuttaa. Esimerkiksi milloin uskallamme luottaa uuteen teknologiaan, milloin sen käyttö on kulttuurin näkökulmasta hyväksyttävää. Missä vaiheessa sykemittarin kantaminen ranteessa yleistyi ja missä vaiheessa annamme keinoälyn auttaa meitä päätöksenteossa? Kulttuurin kehitystä on syytä seurata tarkasti, ja siihen on myös mahdollista vaikuttaa.
Kolmantena huomioitavana näkökulmana ovat yhteiskunnan lainsäädäntö sekä normit. Sekä vallitseva että tuleva. Suomessa käynnissä olevat normienpurkutalkoot tuovat eri toimijoille uusia mahdollisuuksia kehittää uuttamutta myös samalla luovat painetta uudistumiseen. Teknologinen kehitys on myös johtanut tilanteeseen, jossa teknologia ja kulttuuri asettavat suuria paineita lainsäädännölle. Tästä esimerkkinä on muun muassa Uber, jonka liiketoimintamalli vahvasti haastaa nykyisen ajattelutavan. Lainsäädäntöä ei kuitenkaan jatkossa voi nähdä rajoittavana tekijänä vaan enemmänkin mahdollisuutena.
Rohkeasti tasapainossa uutta oppien
Miten oikea ajoitus sitten onnistuu? Kukaan meistä ei tiedä tarkalleen tulevaa, mutta onneksi keinoja silti löytyy. Digitaalisuus liittyy nykyään lähes kaikkeen, joten investoi aikaasi uuden oppimiseen. Palastele tekemistä pienempiin palasiin ja hallittuihin kokeiluihin. Ja koska oikeiden asioiden tunnistamisesta on tullut entistäkin vaikeampaa, on syytä edetä harkiten mutta samalla kuitenkin rohkeasti. Oikean tasapainon jatkuva hakeminen on menestyksen edellytys.
Miten muuten Western Unionille nykyään kuuluu? Lähes konkurssin partaallakin käynyt perinteinen yritys on nykyään maailman suurin rahansiirtoyhtiö, joka on suuresti hyötynyt globalisaatiosta ja digitalisaatiosta. Monien haastajien paineesta huolimatta, Western on onnistuneesti digitalisoinut suuren osan rahansiirtoliiketoiminnastaan ihmisten siirtyessä verkkoon tekemään globaaleja rahansiirtoja. Uusi suunnanmuutos on todennäköisesti kuitenkin jossain vaiheessa edessä. Mielenkiintoista nähdä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
