Digitaalisten palveluiden ketterä kehittäminen houkuttelee monia organisaatioita sen tuomien hyötyjen vuoksi, mutta miten ketterän kehittämisen malli otetaan käyttöön onnistuneesti?
Digitaalisten palveluiden ketterän kehittämisen malli tarkoittaa toimintaa, jolla kehitetään lisäarvoa tuottavia sovelluksia tai palveluita optimiresurssein. Se luo viitekehyksen toiminnan ja kehityksen tekemiseen ja sisältää kaiken toimintaan tarvittavan, aina fyysisistä tiloista ja työvälineistä toimintamalleihin, työskentelytapoihin ja rooleihin asti.
Digitaalisten palveluiden ketterän kehittämisen pystytys houkuttelee monesta syystä:
- digitaalisten palveluiden nopeampi tuotanto
- tehokkaampi uudistaminen ja innovointi
- jatkuva kehitys
- parempi tuottavuus ja vaikuttavuus
- toimintaloukkujen välttäminen
Käymme seuraavaksi läpi 6 edellytystä ketterän digikehityksen käynnistämiseen ja 3 sen pyörittämiseen.
Digitaalisten palveluiden ketterän kehityksen käynnistys ja ketterän toiminnan pyöritys
Ketterän digikehityksen käynnistyksessä kannattaa huomioida seuraavat kuusi seikkaa onnistumisen takaamiseksi:
- Yhteinen tahtotila on digitaalisen ketterän kehityksen pystytyksessä tärkein huomioitava seikka. Kehitystä pitää aidosti haluta lähteä tekemään ketterästi.
- Toiseksi avainhenkilöiden yhteinen näkemys ja ymmärrys on kriittisessä roolissa. Heillä pitää olla yhteinen suunta, mitä kohti mennään ja yhteinen käsitys siitä, miksi tähän suuntaan halutaan mennä.
- Kolmantena on tärkeää miettiä yhteiset tekemisen käytänteet ja toimintatavat, eli miten ketterää kehittämistä tehdään. Tämä pohdinta sisältää muun muassa tarkoituksenmukaiset metodit, toimintamallit, johtamiskäytänteet, ja priorisointiperiaatteet.
- Neljäntenä tulee pohtia, miten ketterä kytkeytyy muuhun toimintaan. Organisaatioissa on usein myös muutakin kehittämistä ja jo etukäteen on hyvä kuvata sidoksia muuhun toiminnan kehitykseen ja ylläpitoon sekä miettiä, miten ketterää kehitystä priorisoidaan ja ylläpidetään.
- Viidentenä kohtana on roolien määrittely. Ketterän digikehityksen käynnistystä valmisteltaessa on hyvä selventää roolit ja vastuut kehittämisen tekemiseen.
- Viimeisenä huomioitavana asiana on kontaktit resurssien hankintaan. Ketterä digikehitys vaatii asiantuntijoita ja kehittäjiä tekemään sovelluskehitystä, joko talon sisältä tai ulkoisesti hankittuna. Onkin tärkeää miettiä valmiiksi, mistä tarvittavia osaajia löytyy.
Haluatko tehostaa digitaalisten palveluiden tuotantoa?
Tarjoamme tukea sekä digitaalisten palveluiden ketterän tehtaan käynnistykseen ja pyöritykseen että ajattelutavan muutokseen.
Kun ketterä digikehitys on käynnistetty, sujuvan pyörityksen varmistamiseksi kannattaa pitää seuraavat kolme asiaa mielessä:
- Onnistuneeseen ketterään digikehityksen pyöritykseen vaaditaan ajattelutavan muutos. Ketterä kehitys on iteratiivista ja vaatii keskeneräisyyden hyväksymistä, uskallusta epäonnistua, sekä muutosta toimintatavoissa ja johtamiskäytänteissä.
- Ketterässä kehityksessä olennaisena osana on jatkuva toiminnan kehittäminen. Tuotantotyön ohella tulee miettiä keinoja toimintatapojen ja toimintamallien kehityksen suuntaviivojen parantamiseksi. Toiminnan kehitysideoiden eteenpäin vientiä kannattaa helpottaa esimerkiksi komponenttien avulla.
- Ketterän digikehityksen pyörityksessä olennaisessa osassa ovat hyvät kumppanit. On tärkeää, että niin toiminnan käynnistämisessä kuin kehitystyössäkin on osaavat kumppanit, joilla on aikaisempaa kokemusta ketterän digitehtaan käynnistyksestä ja pyörityksestä sekä kyky toimia ketterässä ympäristössä.
Kun organisaatio siirtyy perinteisestä kehityksestä ketterään digikehitykseen, kyseessä on ennen kaikkea ajattelutavan muutos, jossa muutoksen tuki on kriittistä. Vesiputousmalli pohjaa usein virheiden välttelyyn ja jaksoittaiseen tekemiseen, kun taas ketterässä tekemisessä epäonnistuminen on olennainen osa oppimista ja kehitystä. Onnistunut ketterän digikehityksen käynnistys ja pyöritys vaatii pysyvän muutoksen koko organisaation ajattelutavassa.
