Blogi • 23.03.2022

Eettinen johtajuus edellyttää moraalista rohkeutta

Eettinen johtajuus edellyttää moraalista rohkeutta

Mitä ihmislähtöinen johtaminen tarkoittaa sote-alalla ja mitä se voi mahdollistaa? Millainen on hyvä kohtaaminen ja mistä se rakentuu? Miten sosiaalialan toimijoiden eettistä stressiä voidaan vähentää? 

Aiheesta keskustelemassa muutosjohtajat, erikoislääkäri, Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja, Vantaa-Keravan hyvinvointialueen muutosjohtaja Timo Aronkytö sekä Attendon asiakaskokemus-, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Susanna Paloheimo. Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai katsele YouTubessa!

Moraalista rohkeutta pohti ensimmäisenä Aristoteles, jonka mukaan moraalinen rohkeus on kestävyyttä ja kykyä kohdata eettisesti oikein pelko, epävarmuus ja uhka. Moraalinen rohkeus voidaan määritellä kyvyksi toimia eettisten periaatteiden mukaan, vaikka niihin kohdistuisi vastustusta tai kritiikkiä sekä kestää rohkeutta vaativaan tilanteeseen liittyvä pelko, paineet ja mahdolliset kielteiset seuraukset. Sote-alalla moraalista rohkeutta tarvitaan kaikilla hoidon tasoilla ja inhimillisissä kohtaamisissa. Palveluita on kyettävä tuottamaan kaikille osapuolille inhimillisesti kestävällä tavalla. Eettinen johtajuus edellyttää moraalista rohkeutta. Moraalinen rohkeus sote-alalla on eettistä harkintaa, tietoista päätöksentekoa, sitoutumista ammatillisiin arvoihin ja periaatteisiin sekä niiden mukaista toimintaa ja toimintaan liittyvää riskinottoa.

Moraalisesti rohkealla johtajalla on halua ja kykyä luoda työympäristöjä, joissa vallitsee hyvä eettinen ilmapiiri. Eettinen osaaminen kasvattaa organisaatioiden veto- ja pitovoimaa niin työnantajana, yhteistyökumppanina kuin palvelun tarjoajana. Vantaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja Vantaa-Kerava hyvinvointialueen muutosjohtaja Timo Aronkydön mukaan hyvä johtajuus on myös sitä, että saa toiset toimimaan oikein. Osaamista kyllä löytyy, mutta usein asenne ja rohkeus ratkaisevat lopputuloksen. Eettinen johtajuus on herkkyyttä havaita ja ratkaista eettisesti ristiriitaisia tilanteita, uskallusta puuttua epäkohtiin ja ajatella asioita uudella tavalla. Oikein toimimisen taakkaa ei voi jättää sote-sektorillakaan yksilön harteille. Organisaation on tuettava hoitotyöntekijöiden eettistä päätöksentekoa, henkistä hyvinvointia ja jaksamista. Eettinen johtajuus perustuu yhteiseen näkemykseen hyvästä.

Eettinen stressi

Sote-alan ammattilaiset kohtaavat työssään eettisiä ongelmia ja joutuvat usein myös osallistumaan eettiseen päätöksentekoon. On tilanteita, joissa joudutaan tekemään päätöksiä siitä, kenet hoidetaan ensin tai siitä, kuka saa hoitoa. Tilanteet, joissa hoitotyöntekijä ei voi toimia eettisesti oikeaksi katsomallaan tavalla, aiheuttavat eettistä stressiä. Krooninen resurssipula aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta ja eettistä kuormaa, vaikka valinnat olisivat olosuhteisiin nähden yksilötasolla oikeita ja perusteltuja.

Johtajuus on moraalia ja moraalittomuutta suurennettuna, joka heijastuu yksilön, yhteisöjen, organisaation tai yhteiskunnan läpi. Ihmiskäsitys ja asenne vaikuttavat yksilön ja organisaation edellytyksiin hyvän eettisen toimintaympäristön toteuttamiseen sekä kykyyn tuottaa ja ylläpitää inhimillisesti kestävällä pohjalla olevia palveluja, järjestelmiä ja suhteita. Eettisen stressin ennaltaehkäisyyn ja käsittelyyn auttavat avoimuus, keskusteleva ilmapiiri sekä ammatilliseen osaamiseen liittyvä kokemus ja koulutus. Eettistä stressiä vähentää työyhteisön ja yksilön moraalinen rohkeus ja kyvykkyys käydä läpi vaikeita asioita yhdessä keskustelmalla.

Sote-uudistus mahdollistaa rakenteiden luomisen soten ehdoilla ja leveämmät hartiat toiminnan järjestämiseen. Eettiseltä sote-johtajalta vaaditaan laaja-alaista osaamista, kokonaisvaltaisuutta, inhimillisyyttä ja ihmisten kohtaamista , rohkeutta, oikeudenmukaisuutta ja kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä.

Eettinen ja inhimillinen johtaminen synnyttää eettisiä ja inhimillisiä kohtaamisia

Eettinen osaaminen ei ole automaatio, ja kykyä kohdata pitää kehittää. Niin asiakkaat, omaiset kuin työntekijät haluavat tulla kuulluiksi ja kohdatuiksi. Kukaan ei halua olla ensisijaisesti resurssi, osa prosessia tai huoltotoimepiteiden kohde. Hyvä kohtaaminen muodostuu kyvystä kuunnella, halusta auttaa ja rohkeudesta vastata kysymykseen miksi.

Sitoutuminen niin hoitosuunnitelmaan kuin työanantajaankin edellyttää rehellistä ja aitoa dialogia. Kokemus merkityksellisyydestä ei synny pelkästään tavoitteesta tai halusta auttaa. Merkityksellisyyden kokemus edellyttää tunnesiteen muodostumista paitsi tarkoitukseen myös tekemiseen. Tunnesiteen puuttuminen työhön, työnantajaan, työhön tai ihmisiin tekemisen ympärillä johtaa ammatilliseen umpikujaan ja uupumiseen. Tunnesiteen muodostuminen vaatii yhdessä tekemistä yhteisten tavoitteiden eteen. Mahdollisuutta, voimavaroja ja kykyä olla läsnä ja ottaa tunteet vastaan.

Inhimillisyys syntyy aitoudesta ja asioista pitää keskustella avoimesti ja rehellisesti. Inhimilliset kohtaamiset eivät ole virheettömiä; myös epäonnistuminen ja epävarmuus ovat osa aitoa kohtaamista. Asiakaskokemus ja työntekijäkokemus rakentuvat kohtaamisten kautta. Prosessit ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä; niiden taakse ei voi mennä piiloon tai karkuun kohtaamista. Inhimillisen kohtaamiseen tulee olla mahdollista prosessissa ja sen ulkopuolella. Inhimillinen johtaminen ja kohtaaminen edellyttävät eettistä osaamista, moraalista rohkeutta ja halua olla aidosti läsnä.

 

Sote-uudistus edessä?

Kokonaisvaltainen kokemuksemme sote-uudistuksen valmisteluvaiheen tuesta on käytettävissäsi. Konseptiemme avulla viet sote-uudistuksen maaliin niin hyvinvointialueilla kuin kunnissa.

Tutustu sote-tukipakettiimme

Anni Saarinen

Anni Saarisella on vahvaa kokemusta digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä, digitaalisesta transformaatiosta, myynnistä ja konsultoinnista.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.