Blogi • 11.11.2022

”Etiikka on käsienheiluttelua ja nillittämistä” – Ajattelutavat IT-alan eettisyyden esteinä 

”Etiikka on käsienheiluttelua ja nillittämistä” – Ajattelutavat IT-alan eettisyyden esteinä 

Eettinen digitalisaatio herättää tällä hetkellä IT-alalla enemmän kiinnostusta kuin koskaan. IT-alan eettisyydellä on kuitenkin esteensä, jotka täytyy tunnistaa ja purkaa. Vaikeimmin havaittavimmat, jopa keskeisimmät esteet liittyvät oletuksiin ja ajattelutapoihin.

Eettistä digitalisaatiota kohti

IT-alalla on havaittavissa uteliasta liikehdintää eettisen digitalisaation teemojen ympärillä. Pelin taisi avata keskustelu tekoälyn etiikasta: se on auttanut ymmärtämään, että niihinkin digitaalisiin teknologioihin, joissa ei vielä kummoista tekoälyä hyödynnetä, on hyvä arvioida eettisesti. Autonomiseen sotarobottiin liittyvä eettinen pohdinta on kyllä jännittävää, mutta yhtä lailla arkisesti taskusta löytyvään älypuhelimeenkin liittyy relevantteja eettisiä kysymyksiä yksityisyydensuojasta sosiaalisen median demokratiavaikutuksiin.

Eetikkona minun on helppo todeta, että tämä kaikki pohdinta on enemmän kuin tervetullutta. Mutta miten IT-alan orastava kiinnostus etiikkaa kohtaan muotoutuisi eletyksi etiikaksi? Siinä on vielä tehtävää. CoHumansin ja Goforen eettisen toimintakyvyn kehittämishankkeessa on kirkastunut, millaisia esteitä koko IT-alalta pitää purkaa. Esteitä on myös organisaatioiden käytäntöjen sekä yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen tasoilla. Tässä kirjoituksessa mennään kuitenkin juurille, ja – esasaarismaisesti – pysähdytään ajattelemaan ajattelua.

Etiikka – brändiään parempi bisnesnäkökulma

IT-alan eettisyyttä estävät muutamat syvään juurtuneet, mutta heikosti oikeutettavat ajattelutavat. Niiden valossa etiikka tosiaan näyttää tosielämästä vieraantuneena nillittämisenä. Jos ihmistieteet laitettaisiin brändikilpailuun, etiikka ei ehkä menestyisi. Olenkin kuullut huhua, että vielä 2020-luvullakin joillain IT-alan osaajia kouluttavilla kampuksilla sekä joissain alan organisaatioissa on voimissaan puhetapa etiikan, vastuullisuuden ja kestävän kehityksen kaltaisista teemoista ”käsienheilutteluna”. Sillä tarkoitettaneen, että kaikki paitsi eurot, nollat ja ykköset ovat turhaa.

Filosofisena eetikkona kysyn, kuinka hyvä on elää ihmisenä niin, että oikean ja väärän kysymykset täytyy unohtaa viikossa noin 40 tunniksi. Bisneseetikkona kysyn, miten kauan ja missä mielessä mikään yritys voi menestyä, jos se mieltää vastuullisuuden sporadisena puuhailuna. Maailmassa, jossa esimerkiksi EU-tasolta on tulossa vastuullisuusdirektiiviä ja tekoälyteknologioiden sääntelyä, on ihan järkevää pysähtyä hetkeksi etiikan äärelle. Olisi hyvä luopua siitä ajatuksesta, että IT-alalla etiikka on vain jokin erillinen kokonaisuus, vaikkapa jollekin kansalaisjärjestölle pro bono -hengessä tehtävä projekti, niin tärkeitä ja merkityksellisiä kuin nekin ovat. Etiikka on läsnä kaikkialla: kaikissa (liiketoiminta)päätöksissä tehdään arvovalintoja, joko tietoisesti tai tiedostamatta.

Win-win vai loose-loose?

Etiikan brändiongelma on myös se, että se ei ole vielä oikein pärjännyt muiden liiketoiminnan vastuullisuusparadigmojen joukossa. Käsienheiluttelun alaan kuuluvien näkökulmien joukossa se näyttäytyy kenties kaikkein huuruisimpana, mutta syyttä. Esimerkiksi yllä mainittu IT-alaan liittyvä EU-tason uusi säätely painottaa vastuullisuushaasteiden ratkaisemista yhteistyöllä, ei yhteistyön katkaisemisella. Juuri etiikka antaa käsitteellisiä välineitä ja inhimillisiä näkökulmia vastuullisuuskysymyksiä koskevaan dialogiin ja yhteistoimintaan.

Yritysvastuun valtavirtainen narratiivi on, että vastuullinen bisnes on suoraviivaisesti myös tuloksellisempaa bisnestä. Näin toki usein onkin, mutta ei aina. Oletko vilkaissut erilaisia listauksia vastuullisen tekoälyn periaatteista? Entä oletko yrittänyt tasavirtaisesti toteuttaa niitä kaikkia tekoälyteknologian kehitysprosessissa? Jos olet, huomasit ehkä, kuinka hankalaa se on. Vastuulliseen bisnekseen liittyy aidosti vaikeita jännitteitä.

Yksi etiikan erityinen arvo on siinä, että se auttaa tunnistamaan ne kohdat, joissa vastuullinen liiketoiminta ei ole win-win-peli, ja tekemään silloinkin harkittuja päätöksiä. Teknologiakehityksessä voi helposti käydä vaikka niin, että palvelun saavutettavuus ja palvelun kustannustehokkuus ovat ristiriidassa. Tai tekoälyä hyödyntävästä ratkaisusta voitaisiin tehdä läpinäkyvä, mutta samalla yksityisyydensuoja tai ymmärrettävyys vaarantuisi. Dilemmatilanteissa kysytään kykyä tehdä eettisiä päätöksiä, vaikka tarjolla on vain eri tavoin ongelmallisia vaihtoehtoja.

Etiikan parempi palvelulupaus

Miten ajattelutapoja sitten muutetaan? Vaikeaahan se on, mutta Goforen kanssa olemme ainakin verifioineet monialaisen yhteistyön voiman. Kun samaan pöytään istuvat eetikot ja muut ihmistieteilijät, designerit, teknologiakehittäjät, IT-alan projektipäälliköt ja palveluarkkitehdit, alkavat oikeat kysymykset ja työtavat hahmottua – ja samalla etiikka vaikuttaa yhä vähemmän käsienheiluttelulta.

Toinen muutoksen kirittäjä voisi olla se, että etiikan palvelulupaus olisi vähän houkuttelevampi. Kun aloimme goforelaisten kanssa kehittää eettisen toimintakyvyn ajattelutapaa, havahduin oman narratiivini ankeuteen: huomasin puhuvani merkittävän usein eettisistä ongelmista, haasteista ja jännitteistä. Tärkeitä ja tosiahan ne ovat, mutta eivät koko totuus etiikasta. Etiikassa on nimittäin kyse paitsi pahan välttämisestä, niin myös hyvän edistämisestä.

Etiikan palvelulupaus ei tosiaan ole helppo win-win-elämä, mutta kuka sellaista haluaa? Etiikan lupaus on hyvä elämä, yhdessä muiden kanssa ja muita varten, oikeudenmukaisissa instituutioissa ja planeetan kantokyvyn rajoissa.

Blogikirjoitus on osa yhteisön eettisen toimintakyvyn kehittämishankkeen blogikirjoitussarjaa. CoHumans ja Gofore ovat kehittämishankkeessa luoneet eettisen toimintakyvyn paradigmaa ja esittämisen menetelmiä IT-alalle. Menetelmien avulla vahvistetaan eettisen toiminnan tietoja ja taitoja, mutta myös yhteisöllisen ja rakenteellisen tason edellytyksiä eettiselle kestävyydelle. Hanketta tukee Työsuojelurahasto.

Anna Seppänen

Vieraileva kirjoittaja. Anna Seppänen on eetikko, tutkija ja CoHumansin perustaja ja toimitusjohtaja. Anna toimii asiantuntijana CoHumansin ja Goforen organisaation eettisen toimintakyvyvyn kehittämishankkeessa. Yhteistyössä inspiroivinta on rakentaa yhdessä goforelaisten kanssa parempaa maailmaa tuomalla etiikka osaksi liiketoiminnan arkea.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.