Blogi • 23.11.2020

Johtaja – uskallatko olla ketterä?

Johtaja – uskallatko olla ketterä?

Kulunut vuosi on osoittanut, että yrityksen reagointikyky määrittää sen menestystä. Toimintaympäristön ja asiakastarpeiden rajuissa muutoksissa puhe kääntyy resilienssiin eli muutosjoustavuuteen. Yrityksiltä tarvitaan kykyä analysoida muuttuvia asiakastarpeita ja luoda strategiaa ketterästi.

Toimivaan johtoon kohdistuu odotuksia – miten luotsata omaa organisaatiota kohti oikeita päätöksiä, kun kukaan ei näe kristallipallosta tulevaa? Ketteryys on siirtynyt tapaan, jolla hahmotamme liiketoimintaa ja organisoitumista myös agiilien it-projektien ulkopuolella. Erityisesti tästä voivat hyötyä asiantuntijaorganisaatiot ja niiden liiketoiminta.

Kokeileva strategia testaa johdon ajattelua

Ketterä ja kokeileva strategia tarkoittaa strategian pilkkomista osiin: lyhyempää tarkasteluväliä ja tarvittaessa nopeampia suunnanmuutoksia. Strategiakausi ei ole enää vuosien mittainen aikajana, jota hankkeistetaan ja johon osallistetaan henkilöstöä vaiheittain.

Parhaimmillaan strateginen suunnittelu ja ketterät kokeilut tukevat toisiaan. Myöskään strategian jalkautuminen – tai jalkautumisen epäonnistuminen – eivät ole puheenaiheita tai ongelmia, kun strategiaa toteutetaan yhdessä kokeilu kerrallaan. Johtaja on mukana arvioimassa, miten me yhdessä onnistuimme.

Hallintohimmelin purku tuo säästöjä

Ketteryyden lisääminen tarkoittaa tyypillisesti myös organisaatiorakenteen keventämistä. Johdon näkökulmasta tämä on houkuttelevaa, sillä esimieskerrosten karsiminen säästää rahaa.

Ketteröittäminen on kuitenkin jotain muuta kuin säästökuuri. Se on uudistustyötä, jossa päätöksenteko siirtyy lähemmäs jokaisen asiantuntijan arkea ja konkreettista työtä. Se lisää itseohjautuvuutta ja tehostaa palautteenantamisen kulttuuria. Ajatella, että me suomalaiset voimme rakentaa työpaikoille kehukulttuuria ja psykologista turvallisuutta opettelemalla ketteryyttä!

Kun jokainen meistä näkee oman työnsä etenemisen ja merkityksen kokonaisuuden kannalta, syntyy lopputuloksena tuottavuutta. Budjettisäästöt ovat huomionarvoisia, mutta niiden rinnalla on vielä pitkäkestoisempia vaikutuksia: radikaalia läpinäkyvyyttä ja jokaiselle merkityksellistä työtä.

Uskallatko olla ketterä johtaja?

Ketterä johtaminen lainaa ajatuksensa ohjelmistokehityksen periaatteista ja menetelmistä. Edut ovat ilmeisiä, mutta ketteryys on kuitenkin paljon muutakin kuin kanbaneja ja retroja. Ketteryys vaatii uudenlaista ajattelua myös johtamiselta. Pelkkä julistuksellinen viesti jatkossa toisin toimimisesta ei muuta arjessa vielä mitään. Miltä tuntuisi, jos myös sinun päätöksiäsi, johtamistyyliäsi ja toimintaasi arvioitaisiin yhdessä, säännöllisin väliajoin?

Ketteryys vaatii johtajalta ennen kaikkea rohkeutta. Rohkeutta jakaa vastuuta, kysellä uteliaasti, kerätä palautetta ja olla joskus väärässä.

Kysymys kuuluukin: Uskallatko ryhtyä ketteräksi?

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Linkedin profileTwitter profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.