Alkuperäinen vieraskynäteksti on julkaistu Talouselämässä 8.1.2022

Entä jos tulevaisuuden sote näyttäisi tältä: palvelut ovat arjen tukena, hoidon tarpeet pystytään ennakoimaan entistä paremmin, hoito alkaa heti ensikontaktista ja asiakasta ei jätetä yksin luukkujen välille?

Voi kuulostaa utopialta, mutta tarvittavat ratkaisut ovat jo täällä.

Soteuudistus eli palvelujen siirtäminen aiempaa suuremmille hartioille on vuosisadan mahdollisuus rakentaa jotain aivan uutta.

Mielestämme tulevaisuuden ratkaisujen pitää perustua ennen kaikkea oikeaan tietoon ja sen pohjalta tehtyihin päätöksiin.

Mitä trenditermi tiedolla johtaminen sitten mielestämme tarkoittaa soteuudistuksen yhteydessä? Kiteytetysti sitä, että kerätään tarvittava tieto, analysoidaan se ja asetetaan tavoitteet ja mittarit analyysin pohjalta. Asioita ja ihmisiä johdetaan näiden tavoitteiden pohjalta.

Sote on niin monimutkainen kokonaisuus, että muutosten vaikutuksia ei voida ennustaa etukäteen. Tehtyjä muutoksia pitää seurata ja analysoida säännöllisesti.

Tiedolla johtaminen on arvovalinta, joka on lainsäädännön näkökulmasta soteuudistuksessa käytännössä jo tehty. Hyvinvointialueiden pitää lain mukaan asettaa tavoitteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle ja määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet.

Tavoitteita ei voi rakentaa ilman tietoa ja sen pohjalta tehtyä analyysia.

Käytännössä tiedolla johtamista voidaan hyödyntää esimerkiksi palveluiden saavutettavuuden varmistamisessa. Nykyiset ja suunnitellut palvelupisteet ja asutus voidaan piirtää kartalle, jonka jälkeen nähdään, mikä osuus väestöstä saavuttaisi palvelut autolla tai julkisella liikenteellä esimerkiksi tunnin sisällä.

Myös digitaalisten ja liikkuvien palvelujen saavutettavuutta voidaan arvioida esimerkiksi nettiyhteyksien toimivuuden näkökulmasta.

Tiedolla johtamiseen panostamalla on saatu lupaavia tuloksia perusterveydenhuollossa eri puolella Suomea. Jonoja on saatu lyhennetyksi ja asiakkaat ovat saaneet nopeampaa palvelua muun muassa hoitavien tiimien vastuuta kasvattamalla, nimeämällä omahoitaja ja aloittamalla hoito heti.

Miten tiedolla johtaminen voisi olla avuksi soteuudistuksessa?

1. Se auttaa valintojen tekemisessä ja tuo läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Soteuudistus tarkoittaa valintoja: mitkä asiat ovat tärkeitä, ja miten rakennamme niitä tukevat tavoitteet? Kun valinnat on tehty, päätösten pohjaksi etsitään tieto ja tarjotaan se ammattilaisille helposti ymmärrettävässä muodossa.
2. Se muuttaa työkulttuurin. Soteammattilaiset kuvaavat nykyisiä organisaatioita usein hierarkkisiksi ja vanhakantaisiksi kulttuurimuseoiksi, joissa työ on sillisalaattimaista. Uudistus on paikka ravistella vanhoja järjestelmiä ja selkeyttää työtä ja palveluita. Tavoitteisiin sidottu tieto auttaa karsimaan turhia asioita pois ja keskittymään olennaiseen.
3. Se vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Korona on vauhdittanut suomalaisten digiosaamista. Yhä useammat ovat valmiita digitaalisiin palveluihin – jos ne vain koetaan selkeiksi parannuksiksi. Aloitetaan siitä, että tarjotaan halukkaille palvelu digitaalisesti ja tehdään siitä hyvä. Huonoa palvelua ei halua kukaan, missään kanavassa. Asiakkailta kerätty tieto mahdollistaa palvelujen parantamisen ja oikean kohdentamisen.

Soteuudistus on Suomen suurin organisaatiomuutos koskaan. Jos teemme sen vain vanhoja malleja kevyesti viilaten, menetämme suuren mahdollisuuden.

Uusia ratkaisuja kannattaa miettiä myös oman tutun toimialan ulkopuolelta. Esimerkiksi Netflixin, Spotifyn ja verkkopankin kaltaisista sovelluksista olisi paljon opittavaa.

Voisiko tulevaisuudessa siintää malli, jossa kaikki tiedot ovat yhden käyttöliittymän takana, sitä voi käyttää missä ja milloin vain ja se osaa historiatietojen perusteella ennakoida ja tarjota hyödyllistä tietoa esimerkiksi perinnöllisten sairauksien ennaltaehkäisyyn?

Teknologia mahdollistaa tämän vision jo nyt. Kun se valjastetaan tiedolla johtamisen rengiksi, voimme luoda jotain aivan uutta – ja varmistaa meille kaikille laadukkaat sote-palvelut myös jatkossa.

Mikael Nylund

toimitusjohtaja, Gofore Oyj

Harri Laihonen

sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori, Itä-Suomen yliopisto

professuurin erityisalaa on tietojohtaminen ja digitaalisuus