Ekosysteemin kartoitusta tulisi tehdä, kun tarvitaan yhteistä systeemistä ymmärrystä verkostosta, jossa toimitaan. Koska innovaatiot suunnitellaan aina kontekstiin on ymmärrettävä niin sisäisiä kuin ulkoisia toimijoita. Voidakseen olla verkoston osana luomassa arvoa yhdessä eri toimijoiden kanssa on ymmärrettävä toimijat ja heidän maailmansa. Vain näin voi olla aidosti hyödyksi muille ja pysyä relevanttina, merkityksellisenä toimijana verkostossa jatkossakin.
A. Kartoita toimijat
Ensin on tärkeä ymmärtää eri toimijat ja niiden rooli verkostossa, jossa halutaan olla mukana ja johon vaikutetaan esimerkiksi uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisellä.
Usein ekosysteemin kartoitus aloitetaan puhtaalta seinältä virtuaaliselta tai fyysiseltä yhdessä asiakkaiden kanssa. (asiakascase: M.Rantala)
Vinkki:
Huomioi, että ihan projektin alussa esimerkiksi kick-offissa on jo voitu tehdä sidosryhmäkartta sisäisistä ja ulkoisista toimijoista, mistä on hyvä jatkaa ekosysteeemin tekoa tai verkoston kartoitus voidaan aloittaa puhtaalta seinältä virtuaaliselta tai fyysiseltä. Ekosysteemin kartoitus on usein ihan ensimmäinen asia mitä projektin alustavien tavoitteiden ja toimintatapojen sopimisen jälkeen kannattaa tehdä, näin saadaan kaikki samalle kartalle.Vinkki:
Myöhemmin kun ekosysteemin toimijoita lähdetään tutkimaan tarkemmin käytetään hyödyksi asiakasprofiilia. Tämä voi tapahtua myös rinnan ekosysteemikartoituksen kanssa. Tällöin kartoitetaan toimijoiden tehtävät/tavoitteet, haasteet ja hyödyt ja heidän kyvykkyydet heidän näkökulmastaan.
Huomioitavaa: Jos kartoitat verkoston lisäksi ekosysteemiä kartoita järjestelmät, joita verkosto hyödyntää resursseina.
B. Määritä arvovirrat
Näitä ovat toimijoiden yhteydet toisiinsa, vuorovaikutus sekä se mitä arvoa heidän välillään liikkuu ja mihin suuntiin. Huomioithan, että arvo ei ole vain rahallista arvoa. Se voi olla esimerkiksi tietoa tai jotakin sosiaalista ja emotionaalista arvoa. Tässä yhteydessä täsmennetään myös toimijoiden väliset riippuvuudet.
C. Tunnista haasteet ja hyödyt
Mitä haasteita ja toisaalta hyötyjä verkostossa/ekosysteemissä havaitaan? Näin rakentuu niin sanottu as-is ekosysteemi, mikä on jatkuvasti elävä.
Esimerkki virtuaalisesta ekosysteemikartasta, jota työstetään digitaalisella yhteistyöalustalla.
(asiakascase M. Rantala, K. Virtanen)
Keitä tarvitaan:
Ekosysteemin kartoituksessa on hyvä olla projektitiimin ydinjäsenistä tarvittavat henkilöt ja ainakin joku organisaation sisältä. Lisäksi näihin ymmärryssessioihin osallistetaan eri toimijoita, niin organisaation sisäisiä kuin ulkoisia osallistujia mitkä liittyvät kontekstiin mitä pyritään ymmärtämään ja ekosysteemiin jota halutaan parantaa tai johon uutta esimerkiksi palvelua tai alustaa ollaan iinnovoimassa. Ekosysteemi kartoitetaan iteratiivisesti useissa peräkkäisissä ymmärryssessioissa. Tärkeää on, että toimijoita ei ole kerralla liian montaa sessioissa ja kokoonpano vaihtelee. Tällä tavoin parhaiten katetaan koko ekosysteemi ja saadaan jokaiselta osallistujalta syvällisempää pohdintaa esiin.
Ekosysteemin ymmärrystä voidaan vahvistaa yksilökeskusteluilla kontekstissa joko ennen tai jälkeen ja näiden ei tarvitse olla samoja henkilöitä. Näin ekosysteemi validoituu siinä samalla, kun sen kartoittavat aidot kontekstissa toimivat osallistujat. Vähitellen ekosysteemi kirkastuu.Ekosysteemiä voidaan aluksi kartoittaa myös olettamuksin, joita sitten validoidaan yhteiskehittämissessioissa, joissa iteroidaan ekosysteemiä.
Kesto:
Yleensä ekosysteemin teko vaatii noin 2-6 iterointia riippuen, mitä sillä tavoitellaan. Sessiot kestävät n. 2-4 h. Ydintiimi päivittää ekosysteemiä sessioiden välissä. Tämän lisäksi ydintiimi voi työstää ekosysteemiä sessioiden välissä löydöksillä muista rinnakkain etenevistä tutkimuksista kuten syvähaastatteluista.
D. Tunnista mahdollisuudet
Mitä mahdollisuuksia havaitaan verkostossa/ekosysteemissä? Valittujen sidosryhmien kanssa on hyvä pitää ekosysteemin ymmärryssessioiden jälkeen näkemyssessio, jossa havaitut asiat viimeistään arvotetaan ja tärkeimmät käännetään mahdollisuuksiksi.
Virtuaalisesssa näkemyssessiossa hyödynnetty ekosysteemikarttaa. Näkymää vaihdetaan sen mukaan, kenen kanssa ekosysteemiä työstetään, ja kenelle siitä viestitään. (asiakascase M. Rantala, K. Virtanen)
Mihin mahdollisuuksiin haluamme tarttua ensin ja mitkä mahdollisesti tulevat myöhemmin ajankohtaisiksi riippuvat tavoitteista, joita on asetettu prosessille. Nämäkin voivat päivittyä, kun uutta tietoa tulee esiin ja ymmärrys kasvaa. Näkemyssessiota ennen on mielellään sukellettava syvemmälle ja tunnettava toimijoiden profiilit eli heidän tarpeensa ja tavoitteensa heidän maailmassaan ja vaihtuvissa konteksteissa. Tähän voidaan käyttää apuna asiakasprofiilityökalua.
Vinkki:
Nykyisen ekosysteemin arviointiin ja tulevaisuuden ekosysteemin innovointiin niin sanottuun to-be ekosysteemiin voidaan käyttää apuna arviointityökalua, mikä auttaa keskittymään oleelliseen: mitä tulisi poistaa/vähentää, mitä lisätä/luoda.
Haluatko oppia aiheesta lisää? Lue Miksi ekosysteemin karkoitusta tarvitaan?
Haluatko kuulla, miten ekosysteemin kartoitus liittyy organisaation innovaatiokyvykkyyden kasvattamiseen? Osallistu maksuttomaan Innovaatiokyvykkyys ja -kulttuuri organisaation voimavarana -webinaariimme 27.11.2020. Lue lisää ja ilmoittaudu nyt!
