Blogi 2.11.2022

Muu­tos­joh­ta­jan kol­me tär­kein­tä omi­nai­suut­ta

Osaaminen

CHANGE22-muutostapahtuma Vanhalla Ylioppilastalolla Helsingissä. Isossa salissa on pyöreät pöydät, joiden ääressä istuu paljon ihmisiä. Tila on valaistu tunnelmallisesti, juontajat seisovat lavalla ja suurilla näytöillä lukee CHANGE22.

Kiva kun löysit tämän artikkelin! Se sisältää varmasti hyvää tietoa, mutta pidäthän mielessä, että se on kirjoitettu 2 vuotta sitten.

Istuin CHANGE22-muutostapahtuman yleisössä täynnä iloa ja ylpeyttä, sillä ympärilläni niin Vanhalla ylioppilastalolla kuin linjoilla oli satoja ihmisiä, joita yhdisti halu ymmärtää enemmän ihmislähtöisestä muutoksesta. Eikä meiltä puuttunut inspiraation lähteitä, kun esiintyjinä oli Suomen eturivin muutosjohtajia. 

Kattaukseen kuului muutosesimerkkejä niin yritysmaailmasta, julkiselta sektorilta kuin järjestöistä. Kuulimme, kuinka Finnair on sattuneesta syystä joutunut uudistamaan strategiansa, sote-uudistus on muuttamassa tapaamme järjestää terveydenhuoltoa, inkluusio haastaa Nokiaa ja Plan haluaa tytöille yhtäläiset yhteiskunnalliset oikeudet. Muutoksista, jotka uudistavat tapojamme tehdä työtä, koko yhteiskuntaamme ja tapaamme ajatella.

Miten näin syvälliset muutokset viedään onnistuneesti maaliin ja millaista muutosjohtamista se vaatii? 

Muutoksista pitää kertoa ihmisille rehellisesti ja haastaa heitä mukaan avoimeen vuoropuheluun. Rakentamalla realistista toivoa uudesta tulevaisuudesta. Kuten Päivyt Tallqvist Finnairilta asian muotoili: ”Mikään ei palaa ennalleen, mutta kaikki voi olla hyvin.”

Rehellisyys taas vaatii johdolta rohkeutta. Muutoksissa, kun ”joku aina pettyy” VM:n Ville-Veikko Ahosen kiteytti raadollisesti. Ja niinhän se on. Muutokset tuntuvat meistä ihmisistä lähtökohtaisesti aina vaikeilta, jopa pahoilta.

Siksi työpaikalla pitäisikin voida puhua myös tunteista, joita muutos herättää. Ja se se vasta rohkeutta johtajilta kysyykin. On eri asia käydä lävitse faktoja kuin käsitellä tunteita. Niin muiden tunteita kuin omiaan.

Rehellisyyden ja rohkeuden työpariksi muutosjohtaja kaipaakin nöyryyttä. Muutosta kun voi suunnitella, mutta juuri koskaan se ei etene suunnitelman mukaisesti. 

Nöyryyttä ottaa mukaan muita, kuunnella erilaisia mielipiteitä ja tunnustaa, ettei itse aina tiedä parhaiten. Muutosta kun tehdään verkostoissa yhdessä ihmisten kanssa, eikä tien kuulukaan olla suora. Juuri taka-askelista opitaan ja yhteiset vastoinkäymiset yhdistävät aivan yhtä hyvin kuin onnistumiset. Parhaimmillaan ne johtavat Päivytin mukaan jopa ”rivien tiivistymiseen”.

CHANGE22-tapahtumassa esiintyneet muutosjohtajat tunnustivat, että jokaisen muutosharjoituksissa riittää edelleen tekemistä. Eiväthän he muuten olisi rehellisiä, rohkeita eivätkä varsinkaan nöyriä. He tietävät, että todellinen muutos vaatii pitkäjänteistä työtä ja paras palkinto on muutosmatkan kulkeminen yhdessä ihmisten kanssa.

muutosjohtaminen

Maria Rusko

Principal Consultant

Takaisin ylös