Blogi • 17.05.2021

Näin onnistut etäopetuksessa: vinkit virtuaalifasilitointiin

Näin onnistut etäopetuksessa: vinkit virtuaalifasilitointiin

Jaoimme virtuaalifasilitoinnin vinkkejä opettajille suunnatussa webinaarissa toukokuun alussa ja tapahtumassa oli mukana lähes sata opettajaa erilaisista oppilaitoksista. Kokosimme keskeisimmät oivallukset webinaarista työssä onnistumisesi tueksi nyt myös blogipostaukseksi.

Mitä virtuaalifasilitointi on?

Fasilitoinnilla tarkoitetaan yhteistyöskentelyn suunnittelua ja toteuttamista. Avainasemassa on erilaisten osallistujien huomioon ottaminen hyödyntämällä erilaisia käytännön harjoituksia ja työskentelyä sekä ryhmissä että itsenäisesti. Fasilitaattorin vastuulla on tilan ja tunnelman hallinnointi sekä osallistujien aktivointi – olipa ympäristö fyysinen tai virtuaalinen.

Virtuaalisuus muuttaa ryhmädynamiikkaa: et näe toisia, tapaaminen on tekniikan varassa, etkä voi olla varma siitä, kuka on oikeasti läsnä. Webinaariin osallistuneiden opettajien mielestä selvästi suurimmat haasteet etäopetuksessa olivatkin passiivisuus ja vuorovaikutuksen puute.

Koostimme virtuaalifasilitoinnin työkaluista ja metodeista viisi vinkkiä, joilla pääset jo pitkälle näiden haasteiden kanssa.

1. Selkeytä odotukset puolin ja toisin: epäselvyys ruokkii passiivisuutta

Suunnittele tilaisuuden runko ja valitse tekninen ratkaisu, jonka tunnet riittävän hyvin. Uudet työkalut kannattaa aina testata ennakkoon, sekä miettiä varasuunnitelma teknisen ongelman varalle. Mieti mitä odotat osallistujilta ja kuinka kerrot sen heille. Selkeistä tavoitteista, vaiheista ja säännöistä on yleensä myös helppo viestiä.

Rytmittämällä tekemistä lyhyillä aktivoinneilla ja tauottamalla työskentelyä säilytät osallistujien mielenkiinnon paremmin. Materiaaleja on hyvä elävöittää kuvilla ja visualisoinneilla. Hyödynnä myös huumoria mahdollisuuksien mukaan.

Ennakkotiedot ja agenda motivoivat osallistujia: tällöin he tietävät mitä odottaa. Työskentelyyn ja tilanteeseen virittäytyminen alkaakin usein jo ennen varsinaista tilaisuutta. Muista valmistautua myös omaan osallistumiseesi. Tarkista että laitteesi toimivat, jotta sinut kuullaan ja nähdään hyvin. Etänä ilmeet ja eleet korostuvat eri tavalla kuin läsnätapaamisessa. Jo hymyllä on iso merkitys ja sen myös kuulee puheesta.

2. Lisää vuorovaikutusta osallistamalla eri tavoin

Työskentelyn alussa on hyvä käydä läpi agenda, tavoitteet, osallistujat ja työkalut. Alussa voi esimerkiksi kysyä osallistujien fiiliksiä emojein, giffein tai kuvin chatissa tai virtuaalivalkotaululla. Työskentelyn aikana voi hyödyntää erilaisia aktivointeja ja energisoijia, joilla vältetään virtuaalitapaamisista tuttua apatiaa.

Voit esimerkiksi ohjata taukojumpan tai pyytää osallistujia hakemaan jonkun esineen näytettäväksi kameralle saadaksesi heidät fyysisesti liikkeelle. Työskentelyn tauottaminen ja erilaisten työskentelytapojen vaihteleminen auttavat myös pysymään virkeänä.

Myös pienryhmätyöskentely lisää osallisuutta ja energiaa. Pienemmässä porukassa keskustelu sujuu paremmin ja voidaan hakea yhteistä ymmärrystä tai ratkaisua ongelmaan. Hyvä ideointimetodi onkin me-we-us, missä aluksi mietitään itse, tämän jälkeen ryhmissä ja lopuksi koko porukalla. Esimerkiksi Teamsissa ja Zoomissa on pienryhmätoiminto, millä saat jaettua osallistujat ryhmiin ja palautettua takaisin pääkokoukseen.

3. Hyödynnä virtuaalisia työkaluja

Erilaisia virtuaalisia työkaluja on paljon, näistä yhteissuunnitteluun soveltuvat erityisesti virtuaalivalkotaulut ja äänestystyökalut. Osasta työkaluja on tarjolla ilmainen opetuslisenssi tai ilmaisia rajallisia versioita ja jotkut saattavat olla ilmaisia tai kuulua jo olemassa olevaan sovelluspakettiin. Kannattaa siis tutkia, mitkä työkalut sopivat omaan tarpeeseen ja budjettiin.

Mitä virtuaalisilla työkaluilla sitten voi tehdä?

  • Opetuksen aktivointi keräämällä vastauksia opiskelijoilta
  • Opetusmateriaalien jakaminen
  • Tiedon kerääminen ja jakaminen muille
  • Yhteisen näkemyksen rakentaminen
  • Ryhmätöiden tekeminen pienryhmissä
  • Yksilötöiden tekeminen
  • Tiedon havainnollistaminen opetuksen aikana
  • Miellekarttojen ja muistiinpanojen tekeminen

Monipuolisimpia virtuaalivalkotauluja ovat Miro ja Mural, joita kumpaakin voi käyttää selaimella. Muita ovat mm. Padlet, Flinga, Google Jamboard, Microsoft Whiteboard ja Lino.

Näihin työkaluihin voi hahmotella käsiteltävää asiaa tekstien, kuvien, post-it-lappujen ja erilaisten kuvaajien avulla. Useaan työkaluun löytyy myös valmiita suunnittelu- ja työskentelypohjia, mitä voi hyödyntää valmistellessaan virtuaalityöskentelyä.

Äänestys ja kyselyt ovat helppoja ja nopeita aktivoinnin keinoja. Näillä voi pyytää kommentteja, varmistaa että läpikäyty asia on ymmärretty tai tehdä yhteisiä päätöksiä.

Äänestäminen tai kyselyyn vastaaminen on hyvä harjoituttaa esim. alkulämmittelyn yhteydessä. Äänestys- ja kyselytyökaluina voit hyödyntää esimerkiksi seuraavia: Mentimeter, Kahoot, Teamsin kommentit/reaktiot, virtuaalivalkotaulujen omat äänestystyökalut, Zoomin äänestys- ja kyselytyökalut. Esimerkiksi Mentimeter sopii hyvin myös paikan päällä aktivoimiseen, jos vaikkapa mobiililaitteet ovat käytettävissä.

Netistä löytyy erilaisia työkaluja myös mm. sanapilvien luomiseen, ajatuskarttojen tekemiseen, vuoron arpomiseen, oman sarjakuvan, julisteen tai animaation luomiseen. Vain mielikuvitus on rajana!

4. Summaa ja pyydä palaute tuoreeltaan

Varaa työskentelyn loppuun riittävästi aikaa yhteiseen koontiin, jossa käydään läpi päästiinko tavoitteeseen ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Palautteen pyytäminen kannattaa ottaa rutiiniksi. Summaus ja palaute auttavat paitsi kehittämään omaa fasilitointikykyä, myös osallistujia jäsentämään ajatuksiaan työskentelytavoista ja tuloksista.

Palautteen kysyminen viestii lisäksi siitä, että huomioit osallistujat ja olet kiinnostunut kuulemaan heidän mielipiteitään toteutuksesta. Hyviä palautekysymyksiä ovat esimerkiksi: mitä osallistujat oppivat, mikä heille oli tärkeintä tai mikä työskentelyssä oli mukavinta. Pikapalauteen voi kysyä vaikkapa fiilismittarin avulla.

5. Huomioi muut ja päätä johonkin positiiviseen

Fasilitoinnissa tärkeintä on positiivisen ja turvallisen ilmapiirin luominen sekä erilaisten osallistujien huomioiminen. Myös osallistujia voi muistuttaa positiivisen ilmapiirin tärkeydestä. Esimerkiksi ”Joo, ja…” on hyvä metodi ideointiin mahdollisimman positiivisessa mielentilassa. Siinä jokainen aloittaa keskustelussa lauseen aina sanoilla ”Joo, ja…”. Metodi opettaa kuuntelemaan ja luo ilmapiirin, jossa kaikki ideat ovat sallittuja.

Mitä menetelmiä tai työkaluja täytätkin, ole ystävällinen ja kannustava – ja pyri aina päättämään tilaisuus johonkin positiiviseen. Mitä parempi fiilis, sitä paremmat tulokset!

Lue myös: Uusia ideoita osallistavaan etäopetukseen – virtuaalifasitoinnin keinoja opettajille

Päivi-Mari Hietamies

Päivi-Mari Hietamies

Päivi-Mari Hietamies työskentelee Goforella Senior Designerina palvelumuotoilun, UX-suunnittelun ja visuaalisen suunnittelun parissa. Työssään hän fasilitoi virtuaalisesti työpajoja sekä yhteissuunnittelee käyttäen työkaluja Teamsista Zoomiin ja Mirosta Muraliin. Hän on pirskahtelevan energinen, tehokas ja luova suunnittelija, jolle on tärkeää ottaa huomioon käyttäjien aidot tarpeet ja oppia uutta.

Linkedin profile
Linda Macken

Linda Macken

Linda on kokenut palvelumuotoilija, jonka sydän sykkii empaattiselle muotoilulle. Hänen vahvuuksiansa ovat laaja-alainen ammattitaito, kyky hahmottaa suuria kokonaisuuksia ja rohkeus tarttua uusiin haasteisiin. Työssään Linda on mukana uusien toimintamallien ja digitaalisten palvelujen strategisessa suunnittelussa.

Linkedin profile

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.