Rakennuksista on kysyttävä enemmän

Rakennusdata kiinnostaa yhä useampaa toimijaa

Rakennusalan digitaalisuus ei ole ainoastaan työmaavaiheiden digitalisoimista, vaan lisäksi rakennuksista syntyvän datan hyödyntämistä ja jalostamista palveluiksi sekä osaksi tietojohtamista. Rakennukset ja niiden toiminnallisuus kiinnostavat palvelukehittämisen lisäksi sekä talouden näkökulmasta, että ilmastonäkökulmasta. Energiatehokkuuden optimoinnin lisäksi rakennuksien päästöt ovat vahvasti kiinnostuksen ja kehittämisen kohteena.  Rakennusdataa on avattu kaupunkien osalta aktiivisesti kaikkien käyttöön, ja kuka tahansa voi tarkastella kasvukeskusten (mm. PK-seutu, Turku, Tampere) rakennuskannan kehittymistä kartalla tai omissa sovelluksissaan.

Datatietoisuuden lisäännyttyä yhä useampi haluaa kuunnella rakennusten pulssia, ja saada tietoa rakennusten voinnista, sekä siten ennakoida tulevia tapahtumia rakennuksen elinkaaressa. Niin yksityiset, kuin julkisetkin kiinteistösalkun omistajat optimoivat toimintaansa, jotta toimenpiteet ovat oikea-aikaisia ja toteutetaan oikeassa järjestyksessä. Tavoitteena on kustannussäästöjen lisäksi hyvinvoivat kiinteistöt ja sen käyttäjät. Rakennusdataa hyödynnetään myös palvelemaan asukkaita kertomalla muun muassa rakennuksien olosuhdetietoja ja ohjaamalla käyttäjiä toimimaan kestävästi, sekä avustamaan omistajuuteen liittyvissä tapahtumissa. Voimmeko siis todeta, että kiinteistö- ja rakennusala on digitalisoitunut ja Kira-hankkeen myötä käynnistynyt digitalisaatiohankkeiden kokeiluvyöry valtaa alan lähivuosina?

Emme todellakaan voi. Alalle on saatu innostuneisuutta ja datan hyödyntämiseen liittyvää muutosta niin toimintatavoissa kuin palveluissa, mutta datan kerääminen ja rakennusten perusrekisteritietojen ylläpito, sekä siihen liittyvät toimintatavat ja datasisällöt ovat pysyneet samanlaisina useita kymmeniä vuosia. Jotta voimme skaalata digitalisaatiokehitystä koskettamaan koko toimialaa ja erikokoisia kaupunkeja, rakennuksien perusrekisteritietojen laadun on vastattava digitalisaatiokehitystä. Kaupungit vastaavat rekisterin ylläpidosta. Rakennukset kertovat meille tällä hetkellä ainoastaan ”kyllä – ei” – kysymyksiä, kun haluisimme saada vastaukset ”kuinka paljon – miten” – kysymyksiin.

 

”Aika on ajanut ohi nykyisestä rakennuksien tiedonkeruusta ja tiedon sisällöstä.  Digitalisaatio lienee saavuttanut tason joka vaatisi totaalisen muutoksen rakennusluvan sisältöön.” – Eero Nippala, Lehtori, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutus, TAMK

 

Kaupungit ja valtio voivat olla kehityksessä mukana, tai tippua sivustaseuraajan rooliin

Suurimmat kaupungit kasvattavat avoimen datan tarjontaa ja toivovat datan avulla syntyvän palveluita sekä innovaatioita. Pienemmillä kaupungeilla resurssit eivät riitä datan kehittämiseen, vaan panokset kohdentuvat perustyön toteuttamiseen. Datan kehittäminen on valitettavan usein määräaikaisten hankkeiden varassa, ja kokonaiskuva puuttuu. Julkisen ja yksityisen välinen yhteistyön tarve tunnistetaan ja datan ymmärretään olevan ”liimaa” julkisen ja yksityisen välillä. Tulokset kuitenkin puuttuvat. Yritykset toteavat avoimen datan olevan liian suurpiirteistä ja laadultaan huonoa, ja kaupungit eivät löydä alustaa, minkä kautta jakaa dataa tai tapoja kehittää dataa tarvetta vastaavaksi.

 

Mitä tapahtuisikaan, jos data olisi valmiiksi laadukasta, saatavilla koko Suomesta ja sisältäisi enemmän kuin ”perustiedot”. Siirtyisimmekö kokeiluhankkeista kohti toimintojen kehittämistä? Voisimmeko jopa kyseenalaistaa nykyisiä rutiineja? Vertaistuen määrä kasvaisi ainakin kunta-alalla, kun datan hyödyntämisessä lähtödata olisi kaikkialla sama, Siilinjärvestä Helsinkiin. Kira-digihanke päättyi 2019, kokeiluja rahoittava 6-aika hanke päättyy pian, olemmehan valmistautuneet ”kokeilujen jälkeiseen aikaan?

 

Tekemättä jättäminen voi tarkoittaa julkisella puolella sitä, että yritykset täyttävät datatarpeensa itse, ja tällöin yhteys kaupunkeihin heikkenee. Yrityspuolella se tarkoittaa valtavasti panostuksia datan luomiseen, joka on välittömästi pois datan elinkaaren loppupäästä – arvon tuottamisesta. Kaupungin rooli datantarjoajana on paljon enemmän, kuin ”datan avaamisen projekti”. Se on strateginen päätös olla mukana kehittämässä kaupunkeja kohti älykkäästi toimivia, asukkaita palvelevia yhteisöjä. Meillä on valtavan hieno mahdollisuus ja tarina kiinteistö- ja rakennusalan digitaalisessa kehittämisessä. Kokeiluhankkeet osoittivat tarpeen, synnyttivät innostuksen ja kyseenalaisti nykyiset toiminnat. Seuraavaksi kehitämme nykyisen datan palvelemaan tätä kehitystä. Kolmantena vaiheena muutumme jatkossa hyödyntämään uusia toimintatapoja, jotka tarjoavat meille sekä edelläkävijyyttä kira-alalla, että hyvinvointia elinympäristöömme. Suomi on ollut kiinteistödatan hallinnan kärkimaa, ja on toivottavasti sitä myös tulevaisuudessa.

Miten tartumme toimeen? Keskitytään jo valmiiksi rakennettuun, organisoituun datankeräykseen ja siihen luotuihin rutiineihin, ja päivitetään se vastaamaan tarpeitamme. Tämä tarkoittaa käytännössä rakennuslupavaiheen datankeräystä ja sen kirjaamista. Tarvitsemme jatkossa tiedot rakennuksien materiaalimääristä, hiilijalanjäljestä, kulutuksesta, elinkaaresta, huoltotarpeista – ja monesta muusta ”uudesta perustiedosta”. Nämä ovat tuntemattomia käsitteitä nykyisessä RH1 – lomakkeessa, josta kerätään rakennustiedot rekisteriin, ja jota yritykset hyödyntävät palvelukehityksessä. Edetään esimerkiksi näin:

  • Tunnistamme nykytilanteen rakennuksien rekisteridatan osalta
  • Uudistamme kerättävän datan sisällön ja keräämistavan tarpeita vaativiksi
  • Toimimme poikkitieteellisessä yhteistyössä, huomioiden data muuttamisen lisäksi toimintatapojen muuttamisen
  • Käytössämme on uusi rakennus- ja luparekisteri, joka herättää kiinnostusta kansainvälisellä tasolla asti

Digitalisaation suurin vaikutus on siinä, että se yhdistää ihmisiä. Data ei ohjaa jatkossakaan päätöksiämme, vaan saa ihmiset puhumaan oleellisista asioista oikeiden ihmisten kanssa. Tehkäämme vielä ainakin yksi kokeiluhanke: muutoksen läpivienti vaatii todistettua hyötyä verrattuna nykyiseen toimintaamme. Kerätään rakennusdata valitulla alueella uudella tavalla ja uudella sisällöllä, ja todistetaan datasta syntyvä hyöty.

Kirjoittaja työskentelee digitalisaation ja muutosjohtamisen parissa Goforella, kehittäen kaupunkien toimintoja ja palveluita käyttäjiä kuunnellen. Rakennetun ympäristön kehittäminen on kaikkien vastuulla, ja allekirjoittanut on valmis edistämään rakennuksien tietovarantoa kohti 2020 – luvun tarpeita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Liity joukkoon

Frontend-kehittäjä

Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku

Backend-kehittäjä

Helsinki, Jyväskylä, Tampere, Turku