Älykkäiden kaupunkien ja kaupunkiympäristöjen kehitystä tehdään kansainvälisesti. Suomi sijoittuu häkellyttävän korkealle monessa digitalisaatiovertailussa.
Recoding-podcastin yhdeksännessä jaksossa tapasin Helsingin kaupungin digitalisaatiojohtajan Mikko Rusaman. Mikko kertoi, miten Helsingistä rakennetaan sen asukkaille digitaalista ja asiakaslähtöistä kaupunkia. Jakson löydät SoundCloudista ja Spotifysta.
Tavoitteena maailman toimivin kaupunki
Helsingin kaupungin tavoite on kaikkea muuta kuin vaatimaton. Helsingistä halutaan rakentaa maailman toimivin ja parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki. ”Tämä tavoite on kaupunkistrategian visio. Se on mielestäni hieno ja riittävän kunnianhimoinen – ja olemme sitoutuneita siihen. Digitalisaatio ei koskaan ole tavoite itsessään, vaan se on keino saavuttaa tämä kaupungille asetettu tavoite.”
Tässä on jo onnistuttu vuonna 2019, sillä Helsingin kaupunki sijoittui ykkössijalle julkisten toimijoiden digitaalista kyvykkyyttä mitanneessa tutkimuksessa. Tutkimus kattoi 42 yhteiskunnallisesti merkittävää organisaatiota, joiden digitaalisia kanavia ja palveluja arvioitiin asiakkaan näkökulmasta.
Palvelutarpeita ennakoiva kaupunki
Digitaalisuuden hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että jatkossa kaupunkilaiset saavat palveluja ennakoivasti ja ilman ylimääräistä byrokratiaa. ”Jos kaupunkilainen voi hoitaa asiansa 24/7 kotinsa sohvalta, se on hyvää palvelua. Voidaan myös pohtia, mitä osia tällaisesta prosessista me voisimme automatisoida”, Mikko kertoo. ”Tärkeää on ymmärtää myös kulttuurinmuutos: Meidän on hyvä miettiä sitä, miten kaupunki voisi olla vielä vähän asiakaslähtöisempi”, hän jatkaa.
Koulupaikka lapsille automaattisesti
Konkreettinen esimerkki proaktiivisesta palvelusta on esiopetuspaikan tai koulupaikan tarjoaminen. Tällaista ennakoivaa palvelua pilotoidaan ensi vuonna Helsingissä muutamalla alueella. ”Meillä on lakisääteinen palvelu, jota tarjoamme kaupunkilaisille, ja toisaalta kaikki palvelua varten tarvittavat tiedot kuten lasten syntymävuodet ja koulualueet. Miksi siis laittaisimme kaupunkilaiset täyttämään lomakkeille samat tiedot uudestaan ja uudestaan?”
Vaikutukset kansantalouteen ja kansanterveyteen
Terveydenhuollon puolella Mikko näkee valtavan potentiaalin. Tiettyjä asiakasryhmiä voitaisiin myös siellä palvella ennakoivasti. ”Tiettyjä sairauksia voitaisiin seuloa ja tunnistaa teknologian avulla datasta. Datan käyttöön liittyy aina vahvasti myös luottamus ja eettiset kysymykset.”
Jotta tiettyjä terveydenhuollon asiakkaita voitaisiin kutsua ennakoivasti hoitoon ja tarkastuksiin, tarvitaan datamassaa ja lupaa käyttää sitä. Helsingissä on käynnissä iso MyData-hanke, joka selvittää, miten kaupunkidataa voidaan jatkossa hyödyntää yhä paremmin.
Kestävä kehitys edistää myös digiä
Helsingin tavoitteena olla hiilineutraali kaupunki vuoteen 2035 mennessä. Digitaaliset palvelut kirittävät tämän tavoitteen saavuttamisessa. Lämmittäminen ja liikenne tuottavat mittavan määrän hiilidioksidipäästöjä. Lämmityskuluja voidaan optimoida tekoälyn avulla ja liikennettä voidaan ohjata ohi ruuhkien. ”Helsinki on Suomen ainoa metropoli, ja alueen kasvu tulee jatkumaan. Digitalisaatio mahdollistaa sen, että voimme tarjota palveluja kustannustehokkaammin ja skaalautuvammin.” Mikon mukaan tässä on paljon mahdollisuuksia, sillä prosessien digitalisoinnilla saadaan aikaa vapautumaan myös niille ja niihin tilanteisiin, jotka edelleen tarvitsevat henkilökohtaista palvelua.
Maailman toimivin kaupunki syntyy ekosysteemissä
Asiakaslähtöisyydestä tai asiakaskeskeisyydestä puhutaan kaikkialla. Asiakasryhmiä ja -tarpeita on Helsingin kaupungin kokoisella organisaatiolla valtava määrä. Pelkästään laissa kunnille on määritelty 500 tehtävää, Helsingillä niitä on Mikon arvion mukaan noin 750. ”Myös pormestari Jan Vapaavuori korostaa sitä, että kaupunki on palveluorganisaatio.”
Kun kaupunki toimii alustana innovaatioille: siinä tarvitaan osallistavia ja myös asukkaat huomioivia toimintatapoja. OmaStadi-palvelun avulla kaupunki käyttää vuosittain 4,4 miljoonaa euroa kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen. Tämän vuoden päätöksistä uutisoi YLE. Perinteisesti kaupungit ovat olleet aika organisaatio- ja järjestelmälähtöisiä – tässä on jo nyt iso muutos nähtävissä. ”Eihän kaupunkilaista kiinnosta mikään kaupungin organisaatio tai digijohtaja. He haluavat, että arki sujuu.”
Luottamus edesauttaa datan käyttöä
Datan turvallisuus ja yksityisyydensuoja puhuttavat tällä hetkellä paljon. Monet palvelut, kuten kirjaston käyttäminen tai lääkärillä käyminen edellyttävät jo nyt datan luovuttamista ja käsittelyä. ”Jos me voimme tehdä ihmisten arjesta vaivattomampaa, helpompaa ja samalla osoittaa, että toimimme vastuullisesti, niin palvelutarvetta ennakoiva kaupunki tulee toteutumaan.” Sitoutuminen Omadata-periaatteisiin ja niiden toteutumiseen on ensiarvoisen tärkeää. Mahdollisimman suuri läpinäkyvyys datan käsittelyssä lisääkin luottamusta.
Helsinki on kansainvälisesti haluttu kumppani
Älykkäiden kaupunkien ja kaupunkiympäristöjen kehitystä tehdään kansainvälisesti. Suomi sijoittuu häkellyttävän korkealle monessa digitalisaatiovertailussa. Toisaalta pohja sille on hyvä:
”Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa ja meidän tietoliikenne- ja koulujärjestelmämme ovat maailman huippua.”
Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Kaupunkikehitystä tehdään paljon erilaisilla alustoilla ja ekosysteemeissä. Yhteistyöstä monitoimittajaympäristössä hyötyvät kaikki: ”Jotta visio toteutuisi, tarvitaan yhteistyötä julkisten toimijoiden ja yritysten välille.”
Mitä uutta digitaalinen kaupunkikehitys tuo meille tulevaisuudessa?
”Ihmisten elämä muuttuu tulevaisuudessa sujuvammaksi. Olemme jo nähneet, minkälaisia vaikutuksia autonominen liikenne ja kuljettaminen tai kaupan alan digitalisoituminen ovat tuoneet. Muutos on nopeampi kuin osaamme edes ymmärtää.”
Digitaalisen kaupunkikehityksen positiiviset vaikutukset?
”Digitaalisuuden avulla elämästä on tullut paljon helpompaa. Emme ole esimerkiksi sidottuja virka-aikaan palvelujen käyttämisessä ja monet palvelut ovat henkilökohtaisempia.”
Uskotko sinä muutokseen?
Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin!
