Blogi • 05.12.2019

Recoding podcast: Internet of Farming

Recoding podcast: Internet of Farming

Syksyn #Recoding podcast-kauden viidennessä jaksossa keskustelimme tutkimusjohtaja Ilmo Arosen kanssa maatalouden digitalisoitumisesta. Lantmännen Oy ja Gofore rakentavat business designin avulla kokonaan uutta liiketoimintaa. Mitä ovat Internet of Farming ja rehubisneksen disruptio?

Kuuntele podcast tai lue artikkeli alta:

Maitotilojen ja kalankasvattamojen todelliset asiakastarpeet esiin
Lantmännen Oy:n perusbisnes on maatalouden rehutuotannossa, mihin myös T&K-toiminta on perinteisesti keskittynyt. Vuonna 2016 käynnistyi tutkimus- ja muotoiluhanke, jossa lähdettiin rakentamaan kokonaan uudenlaisia maatalouden palveluita.
Goforelaisten asiantuntijoiden avulla selvitettiin perusteellisesti, minkälaisia kipupisteitä asiakkaiden, eli maitotilojen ja kalankasvattamojen, tarpeissa oli.
”Sitten lähdettiin yhdessä ideoimaan, miten me näihin tunnistettuihin tarpeisiin vastaamme”, tutkimus- ja kehitystoiminnasta vastaava Ilmo kertoo.
  
Tietovirrat ja asiakaskokemus tarkasteluun
Tuottavuuden kasvattaminen maataloudessa on luonnollisesti kiinnostavaa, ja sitä on tutkittu aina. Maatiloilla uusi, business designin lähestymistapa yhdisti tiloilta saatavan numerodatan yrittäjien tarpeisiin ja inhimilliseen näkökulmaan.
Vaikka maatalouden monia prosesseja on jo automatisoitu, on numerotiedon hyödyntäminen ollut toistaiseksi hajanaista. Goforen asiantuntijat Mikko Nurmi ja Hanna-Riikka Sundberg aloittivat tietovirta-analyysilla: Siinä data yhdistettiin kaikista saatavilla olevista lähteistä.

”Internet of Farming”
Kerätyllä tiedolla on merkitystä vasta silloin, kun se johtaa toiminnan muutokseen kasvatuksessa. Saamansa tiedon perusteella yrittäjät ovat tehneet muutoksia esimerkiksi ravinnon määrään eri lämpöolosuhteissa ja kasvun vaiheissa. Sekä eläimet että ympäristö voivat paremmin – tätä digitaalisesti tuettua tuotannon kehittämistä kutsutaan nimellä ”Internet of Farming”.
”Luvuista ja numeroista tilalliset saavat turvaa. Nyt ne ovat kaikki yhteisellä alustalla, eri osapuolien nähtävillä.”
Maatiloilla tehdään paljon työtä yksin, tällaiset digitaliset alustat tuovat myös ihmisiä yhteen. Kun ammattilaisilla on yhteinen kiinnostuksen kohde, se myös motivoi eteenpäin.
”Asiakas kokee, että hänen työstään ollaan kiinnostuneita.”

Maitotilojen tuottavuus nousi 6 %
Yhteistyön tuloksena on syntynyt konkreettisia työkaluja eli appeja maatiloille arkea helpottamaan. Lehmien aktiivisuutta ja syömistä seurataan samankaltaisella teknologialla, jota löytyy aktiivisuusrannekkeista ja muista älylaitteista.
Lehmien hyvinvoinnilla ja oikealla ravitsemuksella on tutkittu yhteys tuottavuuteen. Tuotostutka-palvelukonseptin avulla maitotilojen tuottavuus nousi 6 %.
”Voidaan sanoa, että onnellinen – tai ainakin hyvinvoiva – lehmä lypsää enemmän.”
 
Yksittäisistä Exceleistä toiminnanohjaukseen
Kasvuluotain-appin avulla kalankasvattaja voi seurata kalojen kasvua ja määrittää ruokinta-annoksia. Manuaalista laskentaa ei enää tarvita, vaan koko toiminnanohjaus on digitaalista.
Kun tuottavuutta on lähdetty systemaattisesti mittaamaan, sitä on myös konkreettisesti saatu.
”Sitä saat mitä mittaat – se on hyvä mantra ja sopii Lantmännenin työhön.”

Uutta liiketoimintaa ja draaman kaarta
Kun lähdetään kehittämään asiakaslähtöisiä konsepteja ja kokonaista bisnestä, löytyy paljon opittavaa myös muilta toimialoilta.
”Meille kuvantamisen oppiminen on ollut erityisen hyödyllistä: sen avulla saamme tietoa kalojen liikkeistä pinnan alta.”
Myös Goforen tekemä asiakaskokemusanalyysi loi ymmärrystä siitä, minkälaisista elementeistä asiakaskokemus rakentuu. Designerien heittäytyminen työhönsä teki Ilmoon erityisen vaikutuksen:
”Tulokset ja niiden sisältämä palaute tuotiin esiin draaman avulla: Mikko ja Hanna-Riikka näyttelivät itse maatilan isäntää ja emäntää ja toivat aitoja näkemyksiä esiin mieleenpainuvalla tavalla.”

Mitä positiivista ja uutta asiakaslähtöinen ajattelu on tuonut Lantmännenille ja teidän asiakkaillenne?
”Kaikessa tuotannollisessa toiminnassa ajattelu on ollut – hyvästä syystä – tuotantolähtöistä. Asiakaskeskeisessä toimintatavassa haastamme omaa ajatteluamme ja myös meidän tuotettamme: arvioimme sitä, mikä todellinen asiakastarve on.”
Ilmon mukaan ajattelutavassa on tapahtunut muutos:
”Ymmärrämme tätä todellista asiakastarvetta nyt paljon paremmin”.
Tutkimuksen avulla saimme tuotantoprosessista niin syvän ymmärryksen, että pystymme tunnistamaan ja sanoittamaan asiakkaiden tarpeita tarkemmin.

Rehubisneksen disruptio?
Rehubisneksen disruptiosta Ilmo puhuu vielä varovasti. Tietyt lainalaisuudet pysyvät ennallaan jatkossakin, lehmät ja kalat tarvitsevat ravintoa joka päivä.
”Voimme rakentaa asiantuntijapalvelua perinteisen rehubisneksen rinnalle. Se voisi olla nimeltään ’Rehu palveluna’”.

Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle? Tutustu julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin: Recoding change

Eeva Kiiskinen

Eeva Kiiskinen

Eeva toimii organisaatiomuotoilun ja muutosjohtamisen asiantuntijana. Hän sparraa asiakkaita organisoitumiseen, vuorovaikutukseen ja asiakaskeskeiseen kulttuuriin liittyvissä projekteissa. Eeva toimii johtamisviestinnän kouluttajana Tampereen yliopiston EMBA-koulutuksissa. Eevan tuotantotalouden alan väitöskirja käsitteli johtajuuden rakentumista strategisessa muutostilanteessa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.