Yhteiskunnan digitalisointi on pitkäjänteistä työtä. Pikavoittoja voi saada, mutta suuremmat hyödyt saadaan digitaalisen infran jatkuvan kehittämisen, innovatiivisen toimintatapojen kehittämisen sekä visionäärisen tietopolitiikan ja lainsäädäntötyön yhdistelmänä.
Tällä kertaa saimme Recoding-podcastiin paremmasta huomisesta puhumaan vuoden Tivi-vaikuttajan 2018 ja vuoden digijohtaja 2019 Janne Viskarin. Janne ottaa vuoden 2020 alusta pääjohtajana luotsatakseen uuden yhteiskunnan digitalisaatiota edistämään perustettavan viraston. Digi- ja väestötietovirasto yhdistää Väestörekisterikeskuksen, maistraatit ja maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön yhdeksi virastoksi, joka auttaa organisaatioita tuottamaan parempia palveluja sekä tuottaa näitä myös itse. Jannella on jo useamman vuoden historia julkisen hallinnon ja yhteiskunnan digitalisaatiossa, ja hän tuntee omakseen meidänkin mieliaiheemme eli paremman huomisen. Jakson voit kuunnella SoundCloudista ja Spotifysta.
Jannen kanssa keskustellessa nousi ennen kaikkea esiin se, että yhteiskunnan digitalisointi on pitkäjänteistä työtä. Pikavoittoja voi saada, mutta suuremmat hyödyt saadaan digitaalisen infran jatkuvan kehittämisen, innovatiivisen toimintatapojen kehittämisen sekä visionäärisen tietopolitiikan ja lainsäädäntötyön yhdistelmänä. Onkin hienoa nähdä, että tuore hallitusohjelma sisältää tavoitteen nostaa julkisen sektorin teknologia- ja digitalisaatiokyvykkyyttä sekä kehittää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Myös tekoälyverkostoa rakentava AuroraAI on nostettu hallitusohjelman kirjauksiin, mikä toivottavasti osoittaa, että visionääristä työtä halutaan jatkaa kohti pidemmän aikavälin hyötyjä.
Itselleni ilahduttavaa kuultavaa on se, että Janne nostaa Suomen edelleen Top 3 -maiden joukkoon digitaalisten palveluiden kehittäjänä ja käyttäjänä. Gofore on ollut laajasti mukana kehittämässä suomalaisen yhteiskunnan digisuuntaviivoja ja -ratkaisuja. Tämä vahvistaa tietenkin ajatuksiamme siitä, että suomalainen osaaminen toimii myös vientituotteena. Tavoittelemme maailmassa positiivista vaikutusta kaikella tekemisellä – mikä sen paremmin sopisi tavoitteeseemme kuin opittujen asioiden ja jo tehtyjen ratkaisujen laajempi hyödyntäminen ihmiskeskeisten yhteiskuntien kehittämiseksi myös rajojemme ulkopuolella!
Julkishallinnon sähköiset palvelut tänään
Suomessa julkisella puolella hyviä sähköisiä palveluita ja sovelluksia on tehty jo pitkään. Jannen mukaan hyvin toimivia sovelluksia on paljon, mutta julkishallinnon palveluiden käyttäjän kannalta näiden ongelma on organisaatiokohtainen toteutus. Sähköisten palveluiden kehityksen keskiössä onkin tällä hetkellä sovellusten yhteentoimivuuden edistäminen. Siilomaisuuden vuoksi palveluiden digitalisointi on pitkäjänteistä työtä, jossa olennaista on Jannen mukaan digitaalisen infrastruktuurin keskittäminen. Tästä yksi esimerkki on Suomi.fi-tunnistuspalvelu.
Tällä hetkellä kansalaisista säilötään eri järjestelmissä paljon tietoja, jotka on yleensä kerätty tiettyä tarkoitusta varten. Toisinaan niin, että lakiin on kirjattu mihin näitä tietoja saa käyttää, mikä vaikeuttaa tietojen hyödyntämistä muiden palveluiden käyttöön. Teknologian näkökulmasta tietojen hyödyntämistä hankaloittaa myös se, että monista järjestelmistä puuttuvat rajapinnat tietojen siirtämiseen. Standardoitujen rajapintojen kehittäminen onkin yksi keskeinen asia, mitä Digi- ja väestötietovirasto pyrkii edistämään.
Teknologian näkökulmasta tietojen hyödyntämistä hankaloittaa lakien lisäksi myös se, että monista järjestelmistä puuttuvat rajapinnat tietojen siirtämiseen.
Julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittämisessä on pyritty ottamaan huomioon myös tekoälyn mahdollistamat ratkaisut, mutta näiden realisoituminen toimivaksi palveluksi vie vielä aikaa. Valtion AuroraAI-tekoälyhankkeessa pohjimmainen ajatus on palvelu, joka koostaa käyttäjän tilanteeseen räätälöidyn palvelutarjontakokonaisuuden. Tavoite on kunnianhimoinen, mutta oleellista kehittämisessä on Jannen mukaan se, että toteutusta lähdetään tekemään asteittain.
Tietoturva ja luottamus
Janne ei miellä itseään digitalisaation idealistiksi, vaan suhtautuu palveluiden kehitykseen ja uudistamiseen hyvin pragmaattisesti. Hän painottaa toiminnan pitkäjänteisyyttä ja tiedostaa myös siihen liittyvät haasteet. Janne korostaa palveluiden kehityksessä asiakaslähtöisyyttä, johon liittyy olennaisena osana luottamus. Suomessa ja Pohjoismaissa luottamus valtiota kohtaan on yleisesti suhteellisen hyvällä tasolla.
Kansalaisten tulee voida luottaa myös siihen, että sähköisiä palveluita kehitettäessä näitä koskevat tiedot ovat turvassa ja niitä käytetään oikein.
Janne on muun muassa sanonut, ettei missään tapauksessa saa käydä niin, että kaikki tiedot kansalaisesta kerätään yhteen paikkaan. Sen lisäksi siis, että tietojen liikkumista tulee helpottaa, tulee Jannen mukaan samaan aikaan vahvistaa kansalaisen päätösvaltaa siitä, miten tämän tietoja voidaan käyttää.
Maailmalla henkilökohtaisen datan keruuseen tuntuu kärjistettynä liittyvän kahdenlaisia suuntauksia. Länteen katsottuna korporaatiomaailmassa saadaan palveluja vastineeksi henkilökohtaisten tietojen jakamisesta suurten organisaatioiden kanssa. Idässä ja autoritäärisemmissä järjestelmissä taas yhteiskunta perustuu vahvaan valtioon, ja tämä kerää dataa kansalaisistaan kyselemättä.
Kun ymmärrys datan arvosta on kasvanut, on samalla noussut tietoisuus myös sen väärinkäytön mahdollisuuksista. Janne näkee Euroopalla tässä mahdollisuuden luoda kilpailuetua sellaisilla digitaalisilla palveluilla ja alustoilla, joissa luottamus on keskiössä. Digitaalisen alustatalouden suurmailla Yhdysvalloilla ja Kiinalla ei ole samankaltaista luottamuksen perinnettä yhteiskunnassa kuin Euroopassa, mikä vaikeuttaisi näiden vastaamista systeemiin, jossa käyttäjä hallitsisi itse tietojaan.
Julkishallinnon sähköiset palvelut vientituotteena
Jos suomalaisia julkishallinnon sähköisiä palveluita verrataan kansainvälisesti, on Suomi mukana kärkikahinoissa: palveluita on kehitetty pitkään ja toimivia ratkaisuja on tarjolla jo hyvin. Vientituotteena nämä palvelut ovat kuitenkin haastavia, sillä moni Suomessa toteutetuista ratkaisuista pohjautuu siihen, että väestörekisterit ovat hyvässä kunnossa. Jos kohdemaan väestötietojärjestelmät eivät ole yhtä ajan tasalla, ei palvelu toimi halutulla tavalla.
Palvelutietovaranto on kuitenkin herättänyt laajasti kiinnostusta kansainvälisesti. Tällä hetkellä EU:ssa on käynnissä hanke, joka pyrkii kokoamaan yhteen julkisten palvelujen metatiedot, ja josta voi keskitetysti nähdä tarjolla olevat palvelut ja näiden tiedot. Suomessa vastaava toteutus on tehty jo valmiiksi, ja siitä löytyvää avointa lähdekoodia on aktiivisesti tarjottu EU:n suuntaan.
Digimaailman terveiset uudelle hallitukselle: investointeja näkymättömiin kerroksiin
Digitaalisten palveluiden kehittäminen on ollut hallitusten agendalla jo usean hallituskauden ajan, mutta painotukset ovat eläneet. Hallitusohjelmissa on huomioitu käyttäjälle näkyvien sovellusten ja palveluiden kehittäminen, mutta Jannen mukaan oleellisempaa olisi kehittää loppukäyttäjälle näkymättömiä kerroksia. Hän toivoo investointia digitaaliseen perusinfrastruktuuriin, jotta tiedot saadaan liikkumaan eri toimijoiden välillä paremmin. Lisäksi toimintatapoja ja lainsäädäntöjä tulisi uudistaa toimijoiden välisen yhteistyön helpottamiseksi.
Kansalaiselle näkyvistä toiminnoista Janne näkee toivottavana kehityksenä sellaisen tunnistamisen ratkaisun, joka irrottaisi finanssilaitokset prosessista. Koska tunnistaminen on olennainen osa sähköistä asiointia, Jannen mielestä valtion tulisi ehdottomasti hoitaa se itse julkisissa palveluissa. Lisäksi Janne korostaa palveluiden yhdenvertaisuutta. Sähköisiä palveluita kehitettäessä tulee huomioida toissijaisten ratkaisujen tarjoaminen esimerkiksi niille, joilla ei ole pääsyä mobiilipalveluihin. Tässä uusi digivirasto on olennainen toimija, joka osaltaan pitää huolta yhteiskunnan kilpailuedusta turvaamalla sen tasa-arvoisuuden.
Uskotko sinä muutokseen? Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Lue aiheesta lisää!
