Tällä hetkellä puhutaan paljon neljännestä teollisesta vallankumouksesta; digitaaliseen teknologiaan perustuvasta vallankumouksesta. On kuitenkin hyvä muistaa, että informaatioteknologian aikakausi pitää sisällään digitalisaation ja teknologioiden voimakkaan integroinnin lisäksi myös muita teknologian muotoja, kuten esimerkiksi bioteknologian.
Sain podcastiimme vieraaksi futuristi ja tietokirjailija Elina Hiltusen, joka on julkaissut lukuisia kirjoja liittyen tulevaisuuteen, teknologiseen muutokseen ja ennakointiin. Tulevaisuus on aiheena erittäin kiinnostava, ja tässä podcast-sarjassa tarkastelemme juuri sitä muutosta, joka vie meitä kohti tulevaa ja jonka keskellä elämme.
Kuuntele jakso SoundCloudista, Spotifysta tai lue artikkeli alta:
Teknologinen vallankumous
Tällä hetkellä puhutaan paljon neljännestä teollisesta vallankumouksesta; digitaaliseen teknologiaan perustuvasta vallankumouksesta. Tämänhetkinen informaatioteknologian aikakausi käynnistyi informaatioteknologian (ATK) ja automaation esiinmarssista. Internetin myötä olemme luoneet sellaisen alustan, jonka avulla syntyy uusia tapoja viestiä ja rakentaa digitaalisia palveluja. Pääsemme toivottavasti hyödyntämään uusia liikkumisratkaisuja ja loputtomia, uusiutuvia energianlähteitä. Elina huomauttaa, että informaatioteknologian aikakausi pitää sisällään digitalisaation ja teknologioiden voimakkaan integroinnin lisäksi myös erilaisia teknologian muotoja, kuten esimerkiksi bioteknologian: tulevaisuudessa polttoainetta, ruokaa ja lääkkeitä pystytään mahdollisesti valmistamaan bioreaktoreissa. Teknologinen vallankumous on siis huomattavasti digitalisaatiota laajempi ilmiö.
Teknologinen vallankumous on digitalisaatiota huomattavasti laajempi ilmiö, sillä vallankumous sisältää myös erilaisia teknologian muotoja, kuten bioteknologian.
Teknologinen vallankumous, kuten mikä tahansa muukin suuri kehitys tai mullistus vaatii muutoskyvykkyyttä, mutta muutos ei Elinan mukaan ole ihmisen perusluonteessa ja siksi sitä usein vastustetaan. Muutos on kuitenkin kehityksen kannalta välttämätön, ja kun kehitys kiihtyy, on muutoksen tahti nopeampaa. Teknologisten innovaatioiden käyttöönottoon vaikuttaakin esimerkiksi se, onko yhteiskunta siihen valmis.
Uusien teknologioiden käyttöönoton yhteydessä on tärkeää pohtia hyviä ja huonoja puolia ja tuoda eri näkökulmia esiin. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia ja helppoja. Elinan mukaan kehityksen suunnan ratkaisee teknologian kehityksen lisäksi kuluttajien käyttäytyminen ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja politiikka. Näiden kolmen toimiessa yhdessä voidaan saavuttaa toimivia ratkaisuja.
Kehityksen suunnan ratkaisee teknologian kehityksen lisäksi kuluttajien käyttäytyminen ja vaatimukset sekä lainsäädäntö ja politiikka.
Elina Hiltunen
Teknologiayrityksissä ajateltiin pitkään, että on jonkun muun vastuulla varmistaa, että teknologiaa hyödynnetään ihmiskunnan hyväksi. Viime vuosina on onneksi kuitenkin huomattu, että teknologiaa ei voi ajatella vain teknologiana, vaan se tulee nähdä osana isompaa muutosta ja siitä on kannettava vastuu. Esimerkiksi Goforella vastuullisuus on yksi keskeinen tavoite, josta halutaan pitää kollektiivisesti huolta.
Jatkuva ennakointi – avain strategian suunnitteluun
Muutos on jatkuvaa ja kukaan ei voi tietää varmaksi etukäteen, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Organisaatioiden strategiseen suunnittelutyöhön Elina on kehittänyt ’Hiltusen kaavan’, joka kuuluu seuraavasti:
Tulevaisuuden ennakointi = faktat + mielikuvitus
Emme voi tietää varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta tiedämme menneisyydestä ja nykyisyydestä. Näiden faktatietojen perusteella organisaation on mahdollista hahmottaa erilaisia skenaarioita siitä, mitä voisi olla tulossa. Elinan mukaan avainasemassa organisaatioiden suunnittelutyössä tulisi olla ennakointi ja erityisesti heikot signaalit ja niiden kerääminen yhteiseen työkaluun. Heikoilla signaaleilla tarkoitetaan yksittäisiä asioita, joita ympärillä havaitaan ja koetaan, yhtenä esimerkkinä Solarfoodsin hiilidioksidista valmistettu proteiini. Kerättyjä havaintoja yhdistelemällä voidaan hahmottaa nousevia trendejä ja analysoida näitä mahdollisiksi tulevaisuuden kuviksi. Näiden tulevaisuuden kuvien perusteella organisaation on mahdollista testata ja kehittää strategiaansa.
Tulevaisuutta voidaan ennakoida heikkojen signaalien avulla. Kerättyjä havaintoja yhdistelemällä voidaan hahmottaa nousevia trendejä.
Suomalaisissa organisaatioissa tällaista ennakointityötä tehdään kuitenkin valitettavan vähän. Ennakointi ja nousevien trendien hahmottaminen saatetaan tehdä joko oman työn ohella tai esimerkiksi juuri ennen strategiapalaveria. Todellinen hyöty tästä kuitenkin saadaan silloin, kun tietoa kerätään pikkuhiljaa, sitä mukaa, kun tietoa saadaan. Projektiluontoisuuden sijaan ennakointityön tulisi olla jatkuvaa.
Olimme Elinan kanssa samaa mieltä siitä, että asiat ovat nyt paremmin kuin viisi vuotta sitten ja uskomme, että voimme sanoa niin taas viiden vuoden päästä. Jokainen meistä voi omilla toimillaan vaikuttaa tulevaisuuteen ja parempaan huomiseen.
Uskotko sinä muutokseen?
Siihen, että voit muuttaa maailmaa paremmaksi ihmisille ja ympäristölle?
Tutustu uuteen julkaisuumme ja asiantuntijoidemme näkemyksiin!
