Blogi • 23.09.2020

Teknologian avulla voidaan tukea uudistavaa maataloutta ja hillitä ilmastonmuutosta

Teknologian avulla voidaan tukea uudistavaa maataloutta ja hillitä ilmastonmuutosta

Ihmiskunnan kasvihuonepäästöt jatkavat kasvuaan, satunnaisista ja pandemioihin liittyvistä notkahduksista huolimatta, noin 1,5 prosentin vuosivauhdilla. Tilanne on huolestuttava, vaikka valtiot ovat vuoden 1992 Rion ilmastokokouksesta saakka kokoontuneet sopimaan päästöjen vähennyksistä. Pian meillä on käsillä tilanne, jolloin pelkät vähennykset eivät enää pysäytä katastrofaalista kehitystä.

Rinnalle tarvitaan siis myös muita tehokkaita keinoja, joilla pystytään sitomaan jo vapautunutta hiiltä pois ilmakehästä. Suomi allekirjoitti monen muun maan kanssa vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksessa Ranskan 4/1000-ilmastoaloitteen. Sen tavoitteena on lisätä maaperän hiilivarastoja vuosittain neljä promillea. Luku neljä promillea tulee siitä, että kyseinen määrä riittäisi sitomaan vuosittaiset ihmisen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt.

Gofore on juuri tehnyt Baltic Sea Action Group -säätion kanssa Itämeri-sitoumuksen, jossa sitoudumme tukemaan säätiön toimintaa seuraavat kolme vuotta. Samalla liitymme jäseneksi Carbon Action -yritysverkostoon. Tarjoamme digitalisaation asiantuntemuksemme ja työpanoksemme säätiön sekä Carbon Action -hankkeen käyttöön.

BSAG:n käynnistämä Carbon Action -hanke on vuodesta 2017 tehnyt Suomessa edelläkävijätyötä hiilen sidontaa lisäävien maatalouden menetelmien kehittämiseksi. Puhutaan uudistavasta, regeneratiivisesta maataloudesta, joka ei vain pyri vähentämään toiminnan aiheuttamia haittoja, vaan korjaamaan jo tapahtunutta vahinkoa.

Carbon Action on tavattoman kiehtova hanke, koska sen kautta pystytään parhaimmillaan löytämään ratkaisuja niin moneen ihmiskunnan tällä hetkellä kriittisimpään ongelmaan. Hiilen sitomisen hyödyt eivät rajoitu pelkästään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Hiilen varastoituminen parantaa peltomaan viljavuutta ja sopeutumiskykyä ääriolosuhteisiin ja näin ollen myös ruokaturvaa. Lisäksi hiilensidontaa lisäämällä pystytään vähentämään vesistöön päätyvien ravinteiden määrää ja siten estämään järvien ja merien rehevöitymistä. Hiilensidontaa edistävät viljelymenetelmät ovat hyväksi myös luonnon monimuotoisuudelle.

Digitalisaatiosta ratkaisuja hiilensidonnan ja hiiliviljelyn haasteisiin

Hiiliviljelyn edistämisessä on vielä kuitenkin monia haasteita. Yksi on se, että tutkittua tietoa maaperän hiilivarastoinnin potentiaalista ja sitä tukevista keinoista on vielä vähän. Tuntuu, että aihe on monella tapaa suuri tuntematon ja maaperän merkitystä hiilivarastona ei ymmärretä lainkaan samassa mittakaavassa kuin vaikkapa metsien. Lisäksi viljelijöillä ei ole kannustimia ottaa hiiliviljelyn menetelmiä käyttöön. Olisikin ehdottoman tärkeää löytää keinoja, joilla hiiliviljelijöitä tuettaisiin myös taloudellisesti. Keinona voisi olla maahan varastoituvan hiilen ympärille rakentuvat päästökauppamekanismit.

Hiilensidonnan ja hiiliviljelyn edistämisessä haasteena on myös se, miten hiilen varastoituminen pystytään luotettavasti todentamaan menetelmillä, jotka ovat myös skaalautuvia ja kustannustehokkaita. Entä miten hiiliviljelyyn liittyvä tieto saadaan luotettavasti kaikkien osapuolten käyttöön? Tällä hetkellä esimerkiksi hiilijalanjälkilaskurit eivät ota huomioon sitä, onko ruokaa tuotettaessa käytetty menetelmiä, jotka sitovat hiiltä maaperään vai päinvastoin vapauttavat sitä. Jos tieto saataisiin näkyväksi ruokaketjuun ja kuluttajille, voisi sitäkin kautta viljelijöille muodostua taloudellinen kannuste siirtyä yhä enemmän hiiliviljelyyn. Samoin mahdolliset päästökaupparatkaisut vaativat toimiakseen oikeanlaiset digitaaliset järjestelmät.

Se, miten maataloudesta saadaan tehokasta ja kestävää, on tulevina vuosina ihmiskunnan kohtalonkysymys. Viljelykelpoinen maa hupenee ja globaali väkiluku kasvaa. Joidenkin YK:n arvioiden mukaan maailman viljelymaata on jäljellä enää 60 vuodeksi. Mikäli maatalouden menetelmät eivät muutu, ihmiskunta saattaa olla pian ilmastonmuutostakin vakavamman katastrofin edessä.

Digitalisaatiolla tulee olemaan maatalouden tehostamisessa merkittävä rooli. Erilaisilla älykkäillä ratkaisuilla voidaan pyrkiä esimerkiksi toimenpiteiden oikea-aikaisuuteen ja resurssien käytön optimointiin.

Gofore on jo ollut jo pitkään mukana kehittämässä tämänkaltaisia ratkaisuja. Esimerkkinä voidaan mainita älykäs ratkaisu kalankasvatukseen, jonka avulla rehua annostellaan kalojen kulloinkin tarvitsema määrä. Ratkaisun avulla hävikkiä saadaan merkittävästi pienennettyä ja samalla vesistöä rehevöittävä vaikutus vähenee. Olemme kehittäneet myös vastaavan järjestelmän lehmien ruokintaan. Järjestelmä kerää ja yhdistelee eri lähteistä tietoa eläinten terveydentilasta ja osaa ehdottaa optimaalista rehun määrää ja koostumusta. Oikeanlaisella ruokinnalla on suuri vaikutus lehmien hyvinvointiin ja tätä kautta maidontuotantoon.

Me goforelaiset haluamme tehdä työtä kestävän tulevaisuuden puolesta. Siksi odotan innolla, että pääsemme antamaan työpanoksemme Carbon Action -verkoston ja maatalouden uudistamisen sekä kestävämmän tulevaisuuden puolesta.

Lue lisää yhteistyöstämme: Gofore ja BSAG aloittavat yhteistyön – digitalisaation avulla lisävauhtia uudistavaan maatalouteen

Kuvat: Baltic Sea Action Group

Tutustu myös Vastuullisuus-sivuihimme: Gofore rakentaa eettistä digitaalista maailmaa

Kristiina Härkönen

Kristiina Härkönen

Kristiina työskentelee Goforella kestävän kehityksen johtajana – unelmatyössään. Hän on ollut aina intohimoinen paremman tulevaisuuden rakentaja niin ihmisille kuin planeetalle. Hän uskoo, että teknologia ja digitalisaatio voivat olla merkittäviä tekijöitä aikamme isompien haasteiden ratkaisuissa. Samaan aikaan ne ovat usein myös haasteiden aiheuttajia. Teknologia itse on neutraali asia, ihmiset päättävät kuinka sitä käytetään. Meidän täytyy määritellä mihin tarkoitusperiin osaamistamme ja resurssejamme käytämme. Yritysten tulee ymmärtää vastuunsa kestävän tulevaisuuden rakentajina. Kristiina on ollut Goforella vuodesta 2003 ja sinä aikana nähnyt yrityksen kasvun kuudesta työntekijästä 600 henkilön työyhteisöön. Hän on työskennellyt ohjelmistokehittäjänä, arkkitehtuurin ja projektijohtamisen konsulttina sekä myynnissä liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajalla Kristiina nauttii luonnossa rentoutumisesta, metsäseikkailuista koiransa kanssa.

Piditkö lukemastasi? Jaa se myös muille.