Vallitsevissa tavoissa läpiviedä ERPejä on valuvikoja, jotka estävät yrityksiä saavuttamasta uutta kasvua. Uuden sukupolven ERP-uudistusten kärkenä on liiketoimintalähtöisyys, jossa järjestelmä suunnitellaan yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kasvun mahdollistamisen näkökulmasta.
Pieleen menneet ERP-uudistukset ovat kuin bisnesmaailman synnytystarinat: jokainen on kuullut hurjia esimerkkejä epäonnisista järjestelmäuudistuksista, joista ei draamaa puutu. Ne kestävät pitkään, maksavat paljon ja sitovat avainhenkilöitä vuosikausiksi.
Nykyinen, oikeastaan sementoitunut tapa suunnitella ja läpiviedä ERP-uudistuksia ei yksinkertaisesti toimi. Tutkimusyhtiö Gartnerin mukaan peräti 70 prosenttia ERP-hankkeista ei saavuta niille asetettuja liiketoimintatavoitteitaan. Neljännes epäonnistuu katastrofaalisesti.
Huonosti läpivietyjen ERP-uudistusten painolasti hidastaa Suomen talouskehitystä
Äärimmäisiä kauhutarinoita suurempi ongelma on kuitenkin se hiljainen massa huonosti läpivietyjä ERPejä.
Tiedäthän: ne, joissa fokus, rahat ja parhaiden ihmisten jaksaminen kaadetaan vain liiketoiminnan jatkuvuuden varmistavan järjestelmäuudistuksen alttarille. Hyvistä aikeista huolimatta hanke luisuu jättimäiseksi IT- ja teknologiaprojektiksi.
Gartnerin mukaan suomalaisyritykset käyttävät vuosittain ERP-hankkeisiin 10 miljardia euroa. Mitä jos tästä potista kasvava osa menisikin tulevaisuuden kilpailuedun ja asiakasarvon pohjustamiseen sen sijaan, että hanke turvaa jatkuvuutta, kuten toimivaa taloushallintoa?
Sujuva, etenevä, innostava – tältä näyttää uuden sukupolven ERP-uudistus
Jos totuttu tapa ei toimi, on aika uudistua.
Uuden sukupolven ERP-uudistuksien kärkenä onkin tulevaisuuden kasvuun tähtäävä liiketoimintalähtöisyys. Toiminnanohjausjärjestelmien kokonaissuunnitellaan yrityksen muutostarpeiden ja tulevaisuuden skaalautuvan kasvun näkökulmasta.
Hankkeessa huolehditaan yhtä aikaa yrityksen jatkuvuudesta ja tulevaisuudesta. Käytännössä talouden ERP hoidetaan ripeästi kuntoon ja mahdollisimman vähin räätälöinnein. Suurimmat investoinnit sijoitetaan toimintatapoihin ja järjestelmiin, jotka mahdollistavat kilpailuedun rakentamisen, asiakasarvon luomisen ja sitä kautta kannattavan kasvun.
Miten muotoilla ERP-uudistus, joka ottaa haltuun tulevaisuuden liiketoiminnan tarpeita?
Keskeistä on tunnistaa ja johtaa näitä strategisia avainkysymyksiä:
- Miten liiketoimintamme ja markkinat ovat kehittymässä tulevaisuudessa?
- Mitä vaatimuksia tuo kehitys tuo liiketoimintamallillemme?
- Mitä asiakkaat meiltä tulevaisuudessa odottavat?
…ja huolehditaan, että suunniteltavat prosessit ja järjestelmät taipuvat näihin tarpeisiin.
Käytännössä kokonaisuus rakentuu kolmesta osasta: talouden ERP, kilpailuedun ERP ja arvonluonnin ERP. Aivan keskeisessä roolissa uudistuksessa ovat kokonaisuuden johtaminen liiketoiminnan näkökulmasta, data ja ihmiset.
Johdolla ja hallituksella keskeinen rooli menestyvissä ERP-uudistuksissa
Juttelin ERP-uudistuksista Kauppalehden haastattelussa Normetin laiteliiketoimintajohtaja Kalle Sipilän kanssa, miten vaativa toiminnanohjausprojekti saadaan onnistuneesti maaliin ja tuomaan kaivattua kilpailuetua.
Yhteiset havaintomme liittyvät johdon ja hallituksen keskeisen roolin tunnistamiseen sekä viisaaseen kriittisyyteen ja kauaskatseisuuteen:
- Johdolla ja hallituksella tulee olla selkeä ymmärrys, mitä ERPin pitää organisaatioon tuottaa, ja sitten ohjata hanketta niitä tavoitteita kohti.
Liiketoimintakriittisyys on hygieniatekijä: ei yksinkertaisesti ole riittävää tai hyväksyttävää, että kymmeniä miljoonia euroja imaiseva vuosien mittainen hanke jättäisi jälkeensä vain liiketoiminnan jatkumisen. Arkeen pitää jäädä uusia, arvoa tuottavia ja parannettuja prosesseja.
Aidosti onnistunut ERP-projekti auttaakin organisaatiota sinkoamaan itsensä kohti tulevaisuuden skaalautuvaa kasvua. Keskeistä on, että johto ja hallitus eivät ulkoista kokonaisuuden johtamis- ja uudistumisvastuuta tietohallinnolle, saatikka teknologiatoimittajalle.
- Tästä päästää viisaan kriittisyyden ajatukseen, joka niin ikään on johtamiskysymys.
Sivuraiteelle ajautunutta ERPiä on vaikeaa pelastaa. Samalla, harhateillä olevan ERP-hankkeen ajaminen väkisin maaliin ei ole myöskään hyvä ratkaisu.
Jos ERP-hanke on ajautunut vaikeuksiin, pitää olla rohkeutta puhaltaa peli poikki ja tarvittaessa jopa aloittaa alusta. ERP transformaatioissa polkuriippuvuus on vaarallista ja sitä tulee proaktiivisesti tarkkailla.
- Raha ei tunnetusti kasva puussa, mutta alimitoitettu ERP-budjetti se vasta kalliiksi tuleekin. Havaintomme on, että ERPit usein alibudjetoidaan, samalla kun niiden aikataulut ovat ylioptimistia.
Huonosti läpiviety ERP-hanke on kuin pesusieni. Se imee kaiken, mitä sen alle joutuu: ihmisten innon, energian ja luovuuden. Annetut budjettirahat, hieman sen yli sekä myös ne kehitystoimintaan varatut eurot.
Näe siis ongelmat etäältä ja keskity ERPin hintalapun sijaan sen avulla saatuihin hyötyihin: budjetoi riittävästi, aloita ajoissa, ota ihmiset mukaan sekä fokusoi kilpailuetuun ja arvonluontiin jatkuvuuden lisäksi. Nämä ovat kaikki kriittisiä menestystekijöitä – ja myös niitä, joiden puutteellinen paikkaaminen liikkuvassa ERP-junassa on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Mitä jos ERP-uudistus ei olisikaan pitkä ja kallis hanke, joka syö organisaation innovaatio- ja uudistumiskykyä?
Gofore Future Business Core on uusi tapa johtaa toiminnan ydinprosessien ja -järjestelmien uudistusta: valtaosa investoinnista laitetaan kokonaisuuksiin, jotka mahdollistavat tulevaisuuden kilpailuetua ja tukevat asiakasarvon luomista.
