Automaatio ja tekoäly voivat helpottaa elämäämme ja lisätä hyvinvointia. Käytämme jo nyt digitalisaatiota asioihin, joilla ei varsinaisesti ole merkitystä. Mikä kaikki olisikaan mahdollista, jos käyttäisimme sitä oikeasti tärkeisiin asioihin?
Tässä artikkelissa kerromme
- Mitä ihmiskeskeinen lähestymistapa tarkoittaa – ja miksi se on niin tärkeää digitaalisten palveluiden suunnittelussa.
- Millainen digitaalinen yhteiskunta voi toimia hyvinvointia tuottavana ekosysteeminä.
- Kuinka tekoäly ja digitaaliset palvelut voivat tukea ihmisiä vaikeissa elämäntilanteissa.
Niemisen perheen elämässä on alkamassa jännittävä uusi vaihe: he valmistautuvat muuttamaan uuteen kaupunkiin. Äiti Anna nappaa puhelimensa ja kirjautuu turvallisella sähköisellä tunnistautumisella käyttämään digitaalista avustajaa – tai Oliviaa, kuten Annalla on tapana tätä kutsua. Anna antaa nopeasti tiedot perheen tulevasta muutosta, ja Olivia laatii välittömästi ilmoituksen kaikille tarvittaville viranomaisille ja tahoille, mukaan lukien posti-, sähkö-, vakuutus- ja pankkiyhtiöt sekä puhelin- ja internet-palvelun tarjoajat.
Digitaalinen avustaja Olivia myös laatii luettelon uuden asuinalueen kouluista ja laatii hakemukset valmiiksi perheen lapsille Matille, 14, Antille, 10, ja Ainolle, 8. Se ohjaa perheen ruokatilaukset uuteen osoitteeseen ja tarjoaa tietoa paikallisista palveluista, kuten julkisesta ja yksityisestä terveydenhuollosta, kirjastoista ja liikuntatiloista koko perheelle.
Olivia tietää, että Matti ja Aino pelaavat jalkapalloa, ja se suosittelee sopivia jalkapalloseuroja uuden kodin läheltä. Se vinkkaa myös perheen budjettiin ja mieltymyksiin sopivista ravintoloista ja kahviloista sekä listaa parhaat ulkoilureitit, rannat ja leikkipuistot alueelta. Perheen tarvitsee vain hyväksyä ehdotukset ja pakata tavaransa.
Niemisen perheen vaivaton elämä on utopia, mutta se voisi aivan yhtä hyvin olla uusi todellisuus. Tarvittavat rakenteet ja muut edellytykset tälle kaikelle ovat jo olemassa, sanoo Riikka Vilminko-Heikkinen, idealistiksi tunnustautuva myyntijohtaja Goforelta.
Tähän tarvitaan ihmiskeskeistä lähestymistapaa: Sen sijaan, että digitaaliset palvelut suunniteltaisiin palveluntarjoajan näkökulmasta, ne suunnitellaan ja räätälöidään vastaamaan ihmisten yksilöllisiä tarpeita ja mieltymyksiä. Näin syntyvä digitaalinen yhteiskunta muistuttaa hyvinvointia tuottavaa ekosysteemiä, joka voi tunnistaa erilaisia elämäntilanteita aina syntymästä kuolemaan – ja tukea ihmisiä kaikessa tässä välissä.
”Käytämme jo nyt digitalisaatiota älykkäiden kodinkoneiden kaltaisiin asioihin, joilla ei varsinaisesti ole merkitystä. Mitä jos käyttäisimme digitalisaatiota oikeasti tärkeisiin asioihin, kuten byrokraattisten prosessien helpottamiseen tai vähentääksemme hallinnollista taakkaa terveydenhuollosta? Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta emme saa antaa liian korkean kynnyksen nousta kehityksen esteeksi. Tärkeintä on edetä oikeaan suuntaan”, Vilminko-Heikkinen sanoo.
Käytämme jo nyt digitalisaatiota älykkäiden kodinkoneiden kaltaisiin asioihin. Mitä jos käyttäisimme sitä oikeasti tärkeisiin asioihin?
Teknologia tukee elämän alamäissä
Tämän päivän todellisuudessa Niemiset joutuisivat todennäköisesti käyttämään päivätolkulla aikaa puhelinsoittoihin ja erilaisten paperilomakkeiden täyttämiseen sekä muistilistojen laatimiseen. Vaikka monet nykyisistä palvelukanavista ovat digitaalisia, monet varsinaisista palveluista ovat silti yhä ihmisten tuottamia. Kun perhe hakee asumistukea, hakemus tehdään verkossa mutta itse päätöksen saamisessa menee yhä 21 päivää.
Ihmistyövoimaan perustuvat digitaaliset prosessit voivat olla hitaita, kalliita ja tehottomia, sanoo Goforen johtava tekoälykonsultti Pasi Lehtimäki. Lehtimäellä on yli 20 vuoden kokemus analytiikasta ja ohjelmistokehityksestä.
”Tekoäly voisi tehdä päätöksen kahdessa sekunnissa. Tämä säästäisi aikaa, rahaa ja vaivaa sekä parantaisi palveluiden laatua. Nopeammasta, automatisoidusta päätöksentekoprosessista hyötyisivät eniten he, jotka ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa – ihmiset, jotka tarvitsevat tukea ja sosiaalipalveluita usein”, Lehtimäki sanoo.
Ihmiskeskeisessä digitaalisessa yhteiskunnassa hakuprosessi olisi nopeampi, mutta myös koko järjestelmä harppaisi seuraavalle tasolle. Sen sijaan, että ihmisten pitäisi etsiä oikeita lomakkeita lapsen päivähoitopaikan hakemiseen, varata vuosittaista lääkärin vastaanottoaikaa tai selvittää, mihin etuuksiin he ovat oikeutettuja, nämä palvelut tulisivat ihmisten luo. Automaatio ja tekoäly tekevät tämän mahdolliseksi – digitaalinen avustajamme olisi aina ajan tasalla elämäntilanteestamme ja voisi siksi oma-aloitteisesti suositella sopivia palveluita.
Esimerkiksi syntymä, avioituminen ja avioero ovat suuria elämänmuutoksia, jotka voivat heilauttaa tunne-elämän tasapainoa. Samalla kun on sopeuduttava uuteen tilanteeseen, on hoidettava käytännön asioita eri viranomaisten ja palveluntarjoajien kanssa.
”Läheisen kuolema voi olla henkisesti todella rankkaa – ja samaan aikaan byrokraattinen painajainen. Se on hullua, sillä asioiden ei tarvitsisi mennä niin”, sanoo Vilminko-Heikkinen. Vilminko-Heikkisen mukaan palvelut pitää suunnitella niin, että ne huomioivat vaikeat elämäntilanteet ja ohjaavat ihmisiä hellästi eteenpäin välittävällä, myötätuntoisella tavalla.
“Läheisen kuolema voi olla henkisesti todella rankkaa – ja samaan aikaan byrokraattinen painajainen. Se on hullua, sillä asioiden ei tarvitsisi mennä niin.”
Muutos nykyisestä järjestelmästä täysin automatisoituun ei ole niin monimutkainen kuin voisi kuvitella. Monissa maissa on jo valtion ylläpitämiä digitaalisia alustoja, jotka voisivat toimia pohjana uudelle. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomi.fi ja Borger.dk Tanskassa. Digitaalinen avustaja – se jota Anna Nieminen kutsuu Oliviaksi – voisi helposti välittää tietoa paitsi eri virastojen mutta myös yksityisen puolen organisaatioiden ja palveluntarjoajien välillä.
”Näin digitaalinen avustaja olisi aina ajan tasalla, oli kyse sitten terveydentilastamme, perhe- tai työtilanteesta, asuinjärjestelyistä tai henkilökohtaisista mieltymyksistämme – niin pitkälle kuin sallimme sen olevan. Analysoimalla saatavilla olevaa tietoa se voi ennustaa ja tunnistaa elämäntilanteitamme ja ehdottaa tarpeisiimme räätälöityjä palveluita”, sanoo Goforen kaupunkiasiakkuuksista vastaava liiketoimintapäällikkö Simo Turunen, joka on viimeisen neljän vuoden ajan ollut luomassa digitaalisia ratkaisuja ja palveluita julkiselle sektorille ja kaupungeille Goforen kaupunkiasiakkuuksista vastaavana liiketoimintapäällikkönä.
Ei vaihtoehto vaan välttämättömyys
Jokapäiväisten askareiden järjestäminen on asia erikseen, mutta on myös paljon suurempia globaaleja ongelmia, jotka määrittelevät, miten tulevaisuudessa elämme, työskentelemme ja vietämme vapaa-aikaa. Vuonna 2050 kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Tämä yhdistettynä väestön ikääntymiseen ja kasvavaan työvoimapulaan tarkoittaa, että tarvitsemme ratkaisuja ja pian. Automatisoitavissa olevien tehtävien automatisoiminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys.
Terveydenhuolto on hyvä esimerkki yhteiskunnan osa-alueesta, jossa automaatio ja tekoäly voisivat hyödyttää kaikkia osapuolia ilman, että laatu kärsii. Niin yksityiset kuin julkisetkin terveydenhuollon tuottajat voisivat toimia kustannustehokkaammin ja vaikuttavammin, jos esimerkiksi reseptien uusiminen sekä perustason arviot ja diagnostiikka automatisoitaisiin. Analysoimalla saatavilla olevia terveystietoa tekoäly voisi ehdottaa asianmukaista hoitoa – ja tarvittaessa lääkärin konsultaatiota. Painopiste olisi ennaltaehkäisevässä hoidossa. Tämä voisi parantaa myös potilaan elämänlaatua. Kaiken lisäksi teknologia voisi helpottaa henkilöstöpulaa säästämällä lääkäreiden ja muiden terveydenhuollon ammattilaisten arvokasta aikaa.
Globaali koronapandemia vauhditti digitaalista murrosta, mutta osa ihmisistä pelkää yhä muutosta. Moni pelkää, että tekoäly korvaa ihmiset. Toiset ovat huolissaan siitä, mitä palveluiden laadulle tapahtuu, kun palveluita digitalisoidaan.
”Pelkoon ei ole syytä”, sanoo Pasi Lehtimäki. ”Olemme parhaillaan murrosvaiheessa, jossa manuaalisia palveluita korvataan digitaalisilla. Emme ole vielä päässeet näkemään kaikkia hyviä puolia.”
”Inklusiivisten sovellusten ja järjestelmien kehittäminen ei käy kädenkäänteessä, mutta jostakin on aloitettava. Niin paljon on tehtävissä.”
”Jotkut säilyttäisivät mieluummin nykytilan kuin näkisivät muutoksen tapahtuvan. Mutta meidän pitää tunnustaa, ettei nykyinen järjestelmä ole tasa-arvoinen. Osa ihmisistä jää ulkopuolelle. Meidän on varmistettava, ettei näin käy myös jatkossa. Inklusiivisten sovellusten ja järjestelmien kehittäminen ei käy kädenkäänteessä, mutta jostain on aloitettava. Niin paljon on tehtävissä”, hän sanoo.
Kun tekoälyä käytetään tehtäviin, joihin se parhaiten sopii, ihmisille jää enemmän aikaa siihen, missä ihminen on paras: kuuntelemiseen, tukemiseen ja läsnäoloon.
”Kun tekoälyä käytetään tehtäviin, joihin se parhaiten sopii, ihmisille jää enemmän aikaa siihen, missä ihminen on paras: kuuntelemiseen, tukemiseen ja läsnäoloon.”
Turvallisuus ensin
Jos tekoäly kuulostaa täydelliseltä ratkaisulta kaikkiin aikamme ongelmiin, on hyvä muistaa, että harva asia on täysin ongelmaton. Yksi suurimmista haasteista digitaalisen yhteiskunnan rakentamisessa on lisääntyvä henkilötietojen käsittely. Se luo mahdollisuuksia haavoittuvuuksille, kuten tietojen väärinkäytölle ja kyberuhkille.
”Dataohjatut palvelut asettavat kuluttajan heikompaan asemaan kuin koskaan. Tekoälyn aikakaudella kaikkien instituutioiden ja viranomaisten tulisi laittaa kuluttajat, kansalaiset ja demokratia etusijalle ja keskiöön”, sanoo Ursula Pachl, Euroopan kuluttajajärjestön varapääjohtaja ja toinen A Human-Centric Digital Manifesto for Europe -suositusohjelman kirjoittajista.
Vastauksena haasteisiin muun muassa EU onkin ottanut harppauksia tekoälyyn liittyvässä lainsäädännössä ja vahvistanut näin kansalaisten digitaalista turvaa – esimerkkinä muun muassa GDPR, Tekoälyasetus (AI Act), Digimarkkinasäädös (DMA) ja Digipalvelusäädös (DSA).
Pasi Lehtimäen mukaan myös palveluntarjoajat ja suunnittelijat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota etiikkaan ja tietosuojaan.
“Eettisyydestä ja tietosuojasta on tullut olennainen osa digitaalisten ratkaisujen suunnittelua. Avain tähänkin on ihmiskeskeisyys ja kyky ymmärtää yksilöllisiä eroja – ja tässä tekoäly on parempi kuin perinteiset järjestelmät”, Lehtimäki sanoo.
Edelläkävijänä Gofore julkaisi eettisen muotoilun oppaan vuonna 2022.
”Tekoälyn aikakaudella kaikkien instituutioiden ja viranomaisten tulisi laittaa kuluttajat, kansalaiset ja demokratia etusijalle ja keskiöön.”
Ihmiset keskiössä – ja kuskin paikalla
Jotta varmasti käytämme teknologiaa hyödyksemme – eikä toisin päin – meidän on kysyttävä itseltämme, mitkä arvomme ja tavoitteemme ovat ja kuinka teknologia voi auttaa niiden saavuttamisessa. Tämä tarkoittaa, että meidän on arvioitava uudelleen myös sitä, kuinka onnistumista ja tuloksia mitataan.
Kannattavuus ja tuotto ovat tyypillisesti tärkeimmät menestyksen mittarit, mutta kun kyse on ihmisistä ja heidän hyvinvoinnistaan, tämä lähestymistapa ei oikein toimi, Pasi Lehtimäki sanoo.
“Ajattelutavan on muututtava. Sen sijaan, että mittaisimme ainoastaan sitä, kuinka monta asiakasta lääkärillä on päivän aikana tai kuinka paljon rahaa työ tuottaa, meidän tulisi mitata myös sitä, kuinka hyvin lääkäri pystyy auttamaan potilaitaan. Yksi tärkeimmistä urallani oppimista asioista on, että tämä ei ole mahdollista ilman teknologiaa ja sen tuottamaa dataa ja analyysiä”, Lehtimäki sanoo.
“Sen sijaan, että mittaisimme, kuinka monta asiakasta lääkärillä on päivän aikana tai kuinka paljon rahaa työ tuottaa, meidän tulisi mitata myös sitä, kuinka hyvin lääkäri pystyy auttamaan potilaitaan.”
Yksi tekoälyn ja automaation suurimmista hyödyistä on, että saamme käyttöömme enemmän vapaa-aikaa – joskin se on arvokasta vain, jos osaamme käyttää sen viisaasti. Yhä useampi työntekijä kautta maailman kärsii kroonisesta stressistä, mikä osoittaa, että ihmiskunta on taitava täyttämään minkä tahansa vapautuvan ajan uusilla tehtävillä.
“Turvattu ja jopa palkallinen lepoaika – ja sen mukana ilo, vapaa-aika, leikki, helpotus ja uni – on välttämätön vastapaino tekoälyn teknisille innovaatioille”, sanoo tekoälytutkija Jonnie Penn. Penn työskentelee tekoälyn etiikan ja yhteiskunnan apulaisprofessorina Cambridgen yliopistossa.
Pennin mukaan maailmasta uhkaa tulla suuri laboratorio tai tehdas, jos luotamme yksinomaan tekoälyn varaan emmekä huomaa, että moni nykyisistä ongelmistamme on ihmisten eikä teknologian luomia. Ja siksi myös ihmisten pitää ne ratkaista. Sama ajatus on läsnä Goforen näkemyksessä digitaalisten ratkaisujen suunnittelusta eettisesti kestävällä tavalla: eettinen digitalisaatio edellyttää yhtä lailla sosiaalisia kuin teknologisia innovaatioita.
Loppujen lopuksi teknologia voi ja sen pitää tehdä oma osansa, mutta meidän ihmisten on otettava ohjat.
”Ensimmäinen teollinen vallankumous toi tullessaan viikonlopun. Mitä tulee seuraavaksi?” Penn kysyy.