Sote-uudistus siirtyi uuteen vaiheeseen vuoden 2023 alussa, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat toimintansa. Konkreettisten muutosten tunnistamisen ja priorisoinnin aika on nyt.
”On hyvä pohtia, mikä oikeasti muuttui 1.1.2023. Arjessa ei välttämättä ihan heti tapahdu paljoa muutoksia. Esimerkiksi tilathan pysyvät ihan samoina. Näin ollen on tärkeä miettiä, mitä muutoksen osalta tarvitsee tehdä yliheittovaiheessa ja mitä sitten myöhemmin”, Goforen ihmislähtöiseen muutokseen keskittyneen tytäryhtiön CCEA:n konsultti Petra Alijärvi sanoo.
On kuitenkin selvää, että toistaiseksi lähinnä suunnittelupöydällä olevat ajatukset alkavat pian kääntyä käytännön teoiksi, ja kiirettä ja haasteita on luvassa. Joiltain osin saatetaan olla jo myöhässäkin.
”Tällöin täytyy uskaltaa myöntää, että lirit ovat jo housussa ja kannattaa etsiä pikaisesti uudet kuivat housut, jotka jalassa mennä eteenpäin. Avoin ja säännöllinen viestintä on tässä kohtaa kaiken a ja o”, johtava konsultti Minna Kivimäki sanoo.
”On pystyttävä määrittämään yhteinen tavoite eri muutoskokonaisuuksille: mitä tavoitellaan, mikä on tahtotila, miten ja millä aikataululla sinne päästään.”
Sote-palveluiden muutoksen läpiviennin starttipaketista saat konkreettiset avut muutoksen johtamiseen.
Alijärvi ja Kivimäki listaavat 5 oleellista asiaa, joita sote-muutoksessa kannattaa ottaa huomioon
1. Konkretisoi sote-muutos ja kerro, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa
Muutos mietityttää lähtökohtaisesti meitä kaikkia, koska käytännössä se tarkoittaa, että täytyy luopua tutuista tekemisen tavoista ja opetella uutta.
Siksi myös sote-muutoksen johtamisessa on erittäin tärkeä konkretisoida muutokset ja kertoa, mitä tapahtuu missäkin vaiheessa.
”Esihenkilöiden tulisi käydä tiimiensä kanssa läpi, mitä muutoksia tapahtuu alkuvuodesta, myöhemmin keväällä ja mitä ensi syksynä. On myös hyvä käydä läpi, mikä ei muutu”, Petra Alijärvi sanoo.
Kun muutokset saavat konkreettisen muodon ja niitä pilkotaan osiin, ihmisten on helpompi ymmärtää niitä. Se vahvistaa myös turvallisuuden ja hallinnan tunnetta.
2. Kuuntele ammattilaisia – he ovat työnsä parhaita asiantuntijoita
Monia muutoksia pohditaan ja piirretään pitkään johdon keskinäisissä palavereissa ja usein myös ulkopuolisen avun voimin.
Tämä on tärkeää, mutta se ei kuitenkaan korvaa sitä tosiasiaa, että ammattilaiset ovat oman työnsä parhaita asiantuntijoita.
”Muutos helpottuu, kun ammattilaiset pääsevät vaikuttamaan arkeaan koskettaviin asioihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Osallistuminen synnyttää sisäistä motivaatiota ja omistajuutta muutokseen”, Minna Kivimäki sanoo.
Ammattilaiset saadaan osallistumaan muutoksiin esimerkiksi haastattelujen, kyselyiden ja työpajojen avulla. Ne eivät kuitenkaan saa jäädä päälle liimatuiksi näennäisteoiksi. Saatuihin vastauksiin ja näkökulmiin pitää myös reagoida.
”Sote-alan henkilöstön lojaliteetti asiakkaitaan eli hoidettavia ihmisiä kohtaan on vahva. Tätä ei pidä aliarvioida ja sille pitää antaa aikaa.”
Petra Alijärvi, muutoskonsultti, Gofore Oyj/CCEA
3. Priorisoi muutokset – hoitotyö vie suurimman osan ammattilaisten ajasta
Jokainen ymmärtää, että sote-alalla on kova kiire ja paine jo ilman käsillä olevaa suurta muutostakin. Tämä pitää ottaa huomioon muutoksia tehdessä.
”Sote-alan henkilöstön lojaliteetti asiakkaitaan eli hoidettavia ihmisiä kohtaan on vahva. Tätä ei pidä aliarvioida ja sille pitää antaa aikaa”, Petra Alijärvi huomauttaa.
Ajatusta tukee myös Anne Koskiniemen Lapin yliopistossa vastikään tarkastettu väitöstutkimus, jonka perusteella lääkäri- ja hoitajajohtajien identiteetti on vahvasti sidoksissa enemmän substanssityöhön kuin johtajan rooliin. Johtamistyö jää usein käytännön hoitotyön jalkoihin.
”Muutokset tulevat käytännön työn päälle. Jos muutoksia on liikaa, ihmiset kuormittuvat eikä heillä riitä kaistaa enää tehdä muutoksia. Sen takia on tärkeä priorisoida: mikä on tärkein muutos milläkin ajan hetkellä, eli miten muutokset jaksotetaan. Muutoksia viedään läpi heidän kanssaan, joita muutokset koskettavat. Kaikkia ei kannata kuormittaa jokaisella muutoksella”, Minna Kivimäki sanoo.
4. Varmista esihenkilöiden muutosjohtamisen osaaminen
Sote-muutokset vaativat johtamiselta erityisen paljon. Uusia asioita pitäisi viedä ripeästi eteenpäin samalla, kun henkilöstö kaipaa tukea ja apua muutosten käsittelyyn ja omaksumiseen.
Myös esihenkilöiden omat ajatukset voivat olla sekavat, jos esimerkiksi ei ole vielä tiedossa, keitä omaan tiimiin kuuluu ja mitä heille pitäisi kertoa.
”Ihmiset pohtivat muutoksissa ensisijaisesti, miten minun arkeni muuttuu. Sen jälkeen aletaan pohtia, miten tiimini arki muuttuu, sen jälkeen vasta laajempia asioita. On myös ihan ok esihenkilönä sanoa, että minä en vielä tiedä”, Petra Alijärvi sanoo.
On myös tärkeää, että esimerkiksi tiimien esihenkilöt pääsevät käsittelemään johtamiseen liittyviä asioita vertaistensa kanssa. Anne Koskiniemen väitöskirjassaan esittämä ehdotus johtamistyön kehittämisen priorisoinnista muutosvaiheen koulutuksissa on hyvä ajatus.
”Lähiesihenkilöt kaipaavat nyt tukea muutosten läpiviemiseen ja myös siihen, miten omia tiimejä valmistellaan muutoksiin”, Petra Alijärvi sanoo.
5. Vuodenvaihde aiheutti varmasti kitkaa – mutta siihen voi vaikuttaa
Pitkään valmisteltu sote-uudistus otti vuodenvaihteessa ensimmäiset konkreettiset askeleet, kun uudet hyvinvointialueet aloittivat. Se on aiheuttanut varmasti kitkaa ja epätietoisuutta.
Petra Alijärvi ja Minna Kivimäki kuitenkin muistuttavat, että kaikki ei muutu yhdessä yössä. Muutosjohtamista voi oppia ja sote-organisaatioiden kannattaakin nyt panostaa osaamisen kehittämiseen koulutuksilla ja valmennuksilla.
Muutoksen johtaminen vaatii selkeää, avointa ja vuorovaikutuksellista viestintää.
”Nyt on tärkeä pystyä kertomaan, mikä muuttuu ensimmäiseksi ja keskittyä siihen. Eteen tulee aivan varmasti haasteita ja hankalia tilanteita, joten kannattaa miettiä etukäteen, miten noissa tilanteissa toimitaan”, Petra Alijärvi sanoo.
”Nyt on viimeistään aika viestiä avoimesti ja käydä vuoropuhelua ammattilaisten kanssa edessä olevista muutoksista. Vuorovaikutteisella ja avoimella perusviestinnällä päästään tässä kohtaa pitkälle”, Minna Kivimäki päättää.
