Blogi 13.9.2023

Eettinen digitalisaatio vie kohti oikeudenmukaista tulevaisuutta

Digitaalinen yhteiskunta

Digitalisaatiokehitystä ei pidä kahlita tai pysäyttää. Monet siihen liittyvät ongelmat voitaisiin kuitenkin ennakoida eettisen muotoilun avulla.

Digitalisaatio on edennyt yhteiskunnassamme pitkälle ja se läpäisee jo lähes kaikki palvelut. Korona, etätyöskentelyn yleistyminen ja teknologiset ratkaisut tekoäly kärjessä nostavat digitalisaation laineita entisestään.

Samalla kun digitalisaation kehitys kiihtyy, kiihtyy myös keskustelu kehityksen oikeudenmukaisuudesta. Näemme, että nimenomaan keskustelua ja keinoja oikeudenmukaisuudesta tarvitaan. Esimerkiksi tekoälyn hyödyntämiseen liittyy paljon kysymyksiä, joita on syytä tarkastella myös eettisen muotoilun näkökulmasta.

Digitalisaatio voi pahimmillaan johtaa eriarvoisuuteen, jossa teknologioita ja palveluja kehitetään vain tietyille – yleensä jo valmiiksi etuoikeutetuille – ryhmille. Siihen meillä ei ole yhteiskuntana varaa.

Miten varmistamme, että kehitys tapahtuu oikeudenmukaisesti, kaikki yhteiskuntamme jäsenet huomioiden?

Valtiovarainministeriö on valmistelemassa elämäntapahtumiin ja liiketoimintatapahtumiin liittyvien palvelukokonaisuuksien digitalisointia. Käytännössä tällä tavoitellaan julkisten palvelujen kehittämistä ja tuottamista jatkossa aiempaa kokonaisvaltaisemmin erilaiset tilanteet ja tarpeet huomioiden.

Elämäntapahtumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihmisen elämässä tapahtuu sellainen muutos, joka edellyttää asiointia useampien viranomaisten kanssa ja useiden eri palveluiden käyttämistä. Tällaisia ovat tyypillisesti muun muassa lapsen syntymään, opiskeluun ja toimeentuloon liittyvät palvelut. Ihmisten moninaisuus on myös tärkeä ottaa huomioon, jotta emme unohda heitä, jotka tarvitsevat eniten tukea.

Näemme, että eettisen digitalisaation tulisi olla inklusiivista, ottaa huomioon ihmisten hyvinvointi, nähdä teknologia yhteistyökumppanina ihmisen korvaamisen sijaan, tunnistaa sosiaalisten innovaatioiden tarve yhtä lailla kuin teknologisten, ja kaiken kaikkiaan pyrkiä auttamaan hyvän elämän luomisessa oikeudenmukaisissa yhteiskunnissa sopusoinnussa luonnon kanssa.

Inklusiivisuus tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että mahdollisimman monen ryhmän erityiset tarpeet otetaan huomioon. Esimerkiksi lapsen syntymään liittyvien palvelujen tarpeet eroavat maahanmuuttajalla, pitkäaikaistyöttömällä, masentuneella ja vauraasta taustasta tulevalla toisistaan. Uudistuksia ei siis voi tehdä minkään keskiarvon mukaan.

Ministeriön hanke tähtää hyvinvoinnin lisäämiseen. On hyvä kuitenkin pohtia, mitä hyvinvoinnilla tarkoitetaan. Yksi tutkittu tapa on tarkastella sitä ihmisen omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden kokemusten kautta. Monien elämäntapahtumien voidaan olettaa vahvasti liittyvän näihin kolmeen. Huolehditaan siis, että paremmalla digitalisuudella keskitytään tukemaan näitä osa-alueita.

Eettinen muotoilu ei tarkoita digitalisaation kahlitsemista tai pysäyttämistä, vaan sen avulla voidaan ennakoida ja ratkaista ongelmia, joita kehitys voi tuoda tullessaan. Emme halua, että teknologia yksinkertaisesti korvaa meidät, vaan toimii yhteistyökumppaninamme.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös sosiaalisia innovaatioita ja uusia toimintatapoja kansalaisten ja viranomaisten välillä. Tarvitsemme yhteiskunnan, jossa kaikilla on mahdollisuus hyvään elämään.

Valtiovarainministeriön hanke voi olla käänteentekevä, jos se ottaa huomioon nämä näkökulmat. Tavoitteena tulisi olla kaikille avoimien ja saavutettavien palvelujen luominen. Emme voi sallia digitalisaation johtavan eriarvoisuuteen, jossa vain tiettyjen etuoikeutettujen ryhmien äänet tulevat kuulluksi ja ainoastaan he hyötyvät kehityksestä.

Meillä on käsissämme tuhannen taalan paikka luoda maailma, jossa ei ole toisen luokan kansalaisia ja jossa kaikki voivat hyötyä digitalisaatiosta. Tämä työ vaatii kuitenkin ajattelutavan muuttamista pois teknologiakeskeisestä suunnittelusta kohti yhteiskunnallista kehittämistä.

Samalla meillä on oltava rohkeutta ymmärtää, että teknologialla ei ole ennalta määrättyä suuntaa vaan me ihmiset ohjaamme mihin suuntaan teknologia kehittyy. Suunnataan siis digitalisaatio eettisyyden perustaan, eli hyvän elämän luomiseen. Ei vain muutamille, vaan kaikille.

eettinen digitalisaatio

muotoilu

Michelle Sahal Estime

Service Designer

Michelle työskentelee Goforella palvelumuotoilijana. Urallaan hän on keskittynyt eriarvoisuuden vähentämiseen työskennellessään YK:ssa, kansalaisjärjestöissä ja akateemisessa maailmassa. Viime vuosina se on johtanut hänet digitalisaation, palvelumuotoilun ja käyttäjälähtöisen suunnittelun tielle sekä erityisesti mielenkiintoon eettistä ja inklusiivista muotoilua kohtaan.

Sami Vihavainen

Principal Designer

Samilla on yli 15 vuoden kokemus ihmisten ja teknologian vuorovaikutuksen tutkimuksesta ja suunnittelusta. Hän on työskennellyt monenlaisissa rooleissa sekä akateemisessa että liiketoimintaympäristössä ja mm. tehnyt väitöskirjan liittyen tekoälyn käyttäjäkokemukseen.

Samin tavoitteena on suunnitella teknologioita ja palveluita, jotka lisäävät ihmisten ja yhteiskuntien hyvinvointia. Hän näkee, että digitaalisuuden ja tekoälyn kasvavan roolin kautta sekä arkielämässä että globaalien haasteiden ratkaisemisessa on entistä tärkeämpää ottaa yhteiskunnan tason tavoitteet, etiikka ja kestävyys huomioon suunnittelussa.

Suvi Leander

Senior Service Designer

Suvi työskentelee Goforella vanhempana palvelumuotoilijana ja käyttäjätutkijana, kehittäen eettisen muotoilun työkaluja. Suvilla on yli 15 vuoden kokemus palvelumuotoilusta sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, teollisuudesta tuoteliiketoimintaan.

Kansainvälinen käyttäjätutkimus, inklusiivisten palvelukonseptien luominen, kestävyys ja eettinen muotoilu ovat Suvin sydäntä lähellä. Inspiraation lähteitä Suville ovat musiikki, kirjat, ruoka & viini ja uusien kulttuurien tutkiminen.

Takaisin ylös