Miten tulevaisuuden sovelluskehityksessä hyödynnetään nykyisin käytössä olevia työkaluja?
Maaliskuussa järjestetyssä TechDays 2018 -tapahtumassa tarjottiin vastauksia erityisesti tähän kysymykseen. Tilaisuudessa kuulin vakiintuneista kirjastoista ja niiden seuraavien versioiden herkullisista sisällöistä. Uusimmissa päristimistä löytyy herkullisia mahdollisuuksia ja lastentauteja, alpha-kuumetta.
Tilaisuus tuntui rehelliseltä menolta, asiantuntijalta asiantuntijalle. Kolme teemaa nousi ylitse muiden: Tekoäly, tietoturva ja pilvipalvelut.
Koneälyn käyttäminen
Tekoäly nostettiin esiin kahdesta suunnasta: machine learning eli tilastotieteellinen data-analytiikka ja AI.
Machine learning on jo nyt todellisuutta, kun valmiilla työkalulla pystyy helposti analysoimaan kerättyä dataa ja sovittamaan sitä erilaisiin laskentamalleihin. Esimerkkiesityksessä arvioitiin paljonko maksaisi Ruotsissa 150 m2 asunto tietyllä alueella, kun tiedetään suurempien ja pienempien asuntojen arvo. Näytti helppokäyttöiseltä tilastotieteilijän työkalulta.
Toiselta suunnalta nousee AI. Se käsittelee tietokoneen mahdollisuutta oppia ja tunnistaa erilaisia malleja, kuten kuvien sisältöä, puhetta, vastata yksinkertaisiin kysymyksiin tai ryhmitellä tietoa. Jep, nämä kulkevat nimellä Cognitive services. AI-demot näyttivät samalta mitä mikkisofta mainostaa aina. Kuvien tunnistaminen on jo tehty, siis kuvan hymyilyn aste, muut tunteet, sukupuoli, ikä, silmien väri ym. tulevat suoraan analytiikan jsonista, jos sellaista kaipaa.
Se on selvää, että kerättävän datan määrä kasvaa jatkuvasti. Tiedemiehet toivat meille tera- ja petabyten lisäksi exabyten, zettabyten ja yottabyten. Ihmiset eivät pysty käsittelemään näin valtavia datamääriä. Tekoälyn laskentavoima tarjoaa ratkaisua vastausten louhintaan.
Yksi keynote-puhuja kertoi visionsa tulevaisuudesta, jolloin suurin osa sovelluskehittäjistä tulee kirjoittamaan tekoälyyn liittyvää koodia, kymmenen vuoden kuluttua. Muut kuulemma putoavat markkinoilta. Turhauttavaa kuulla pelolla markkinoivia puheita, koska innovaatiot syntyvät kuitenkin innostuksesta ja parhaat kokemukset ovat seurausta positiivisesta tunnelmasta.
Periaatteessa ymmärrän trendin, erikoistutaan syvemmän osaamisen puolelle ja käytetään mahdollisimman paljon valmiita työkalupaketteja. Toisaalta löytyy paljon työpaikkoja, jotka painottuvat alakohtaiseen osaamiseen, mutta eivät vaadi syvällistä teknistä taitoa.
Tietoturvakatsaus
Asiantuntijat Paula Januszkiewicz ja Sami Laiho pitivät jäätävän hyvät esitykset tietoturvasta. Januszkiewiczin kertoi, että heidän yrityksensä käyttämät kräkkäystyökalut ovat kaikkien saatavilla. Laiho puolestaan listasi yksinkertaisia keinoja, joilla pystytään nostamaan oman tietokoneen tietoturvan tasoa.
Molempien esityksistä kävi ilmi, että hakkerit ovat ryhdistäytyneet. Yritysten palvelinten hakkerointi tapahtuu paljon ammattimaisemmin kuin aiemmin. Heikoin lenkki voi löytyä useasta paikasta, joko inhimillisestä piirteestä tai laiskuudesta luoda yrityksen verkosta ja jokaisesta koneesta tietoturvallinen.
Tietoturvaan liittyvä liiketoiminta tulee selkeästi lisääntymään. Tämä on ymmärrettävää, koska järjestelmät käyttävät vain muutamaa alustaa ja alustoihin liittyvää tietoa saa helposti netistä. Ymmärryksen kasvaessa tietoa voi käyttää monella tavoin.
Palveluita pilven kautta
Microsoft mainostaa vahvasti palveluitaan sellaisilta tulokulmilta, joita ei löydy kilpailijoilta. Sain kuulla hehkutusta aika paljon parin päivän aikana. Valitettavasti en istunut kuuntelemassa niitä puheita, joissa kritisoitiin Azurea.
Microsoftin palvelut hyppäävät pilveen. Office-perhe pyörii siellä jo. Suurin osa uusista tekniikoista tuntuu tulevan pilvipalveluina. Tekoälypalvelut löytyvät pilvestä. Perinteiset web-softat voi heittää pilveen. Microsoft tarjoaa migraatiotyökalun ja migraation onnistumisen arvioimistyökalun, kun mennään perinteisestä arkkitehtuurista pilveen. Uusia lähtöjäkin esiteltiin, ihan alpha-kamaa ja toivottiin kontribuutiota julkisiin repoihin.
Meille kerrottiin useamman kerran kuinka kannattaa määritellä palvelut pilveen, siten etteivät ne kerrytä turhaan laskutusta. Ruuhkahuippujen aikaan palvelut voidaan skaalata ylöspäin useammalle koneelle, jolla saadaan lisää suorituskykyä palvelemaan pyyntöjä, mutta myös lisää kustannuksia. Kuormitushuipun jälkeen palvelut voidaan skaalata alaspäin, jolloin säästetään kustannuksista.Toki kannattaa myös miettiä miten toteuttaa sovelluksensa pilvessä: virtuaalikoneissa, suoraan palveluina tms. Siis sivuttiin tavanomaista PaaSiin ja SaaSiin liittyvää pohdintaa.
Pilveen devaaminen
Pilveen menemisen helppous tuli myös vastaan useampaan kertaan. Tosin pilveen mentäessä ylläpitäjä jää vähän hämäräksi. Periaatteessa devaaja voi tehdä kaiken. Hän päräyttää monitoroinnit pystyyn softan kehityksen oheessa, saa vikatilanteissa viestejä ja normaalitilanteessa analysoi palvelun laadun. Erinomaista tietoa sovelluskehitystä ajatellen, mutta miten ajankäyttö?
Perinteisesti kehittäjät tekevät softan ja ylläpitotiimi jää monitoroimaan sovelluksen vasteaikoja sekä lokeja. DevOps-osaajat tietenkin tunkkaavat monitoroinnit kuntoon ja pistävät CI-putken paikoilleen. Kannattaako pitää erilliset DevOps-kaverit vai tekeekö kehittäjä kaiken? Microsoft tarjosi selkeästi DevOps-tekijöille luentosarjansa, joten toistaiseksi koodaaja pidetään Visual Studion äärellä.
Pilveen siirtymistä helpotetaan. Maakohtaisia rajoitteisiin yritetään vastata luomalla paljon uusia palvelinten sijainteja kartalle. Palvelut tuodaan helposti pilvestä käytettäviksi. Tekemistä yritetään selkeästi siirtää pilveä kohti.
Vanhana koodaajana seison kahden maailman välissä. Ymmärrän täysin vanhat toimijat, jotka haluavat pitää kaikki langat käsissään. He pystyttävät palvelinsaleja, ja on paljon tapauksia, joissa oma palvelinsali on ainoa vaihtoehto. Sen sijaan moni startup, kotiprojekti ja verkkosivuprojekti siirtyy sulavasti pilveen.
Tunnelmat tapahtuman jälkeen
Tapahtuman aikana tunsin hermoratani sähköistetyksi. Uusia ihania asioita tulee, vanhat ja toimivat tekniikat pyörivät iloisesti pilven nurkalla. Tehokasta, edullista ja kätevää.
Uskon useiden projektien muuttuvan sisällöltään herkullisemmiksi. Pelkkien verkkosivujen tai yksinkertaisten palvelujen tekijät tulevat vähenemään digitalisaation ensimmäisen aallon jälkeen. Työpaikallammekin selvitetään asiakkaan mahdollisuutta viedä palvelunsa pilveen tai tehdä hybridiratkaisu. Mielestäni lisäarvon tuottaminen on tärkeämpää. Miten kerättyä dataa pystytään hyödyntämään ja jatkojalostamaan tekoälyn avulla?
Omalta osaltani luon paremman huomisen koodaamalla.
Olen koodaaja.
