Tuotekehityskisan voittaa usein se, joka saa toimivimman, tehokkaan ja vastuullisen tuotteen markkinoille rivakasti ja kulloisetkin säädökset huomioiden. Teollisuuden koneet ja laitteet monimutkaistuvat ja muuttuvat koko ajan älykkäämmiksi. Teknologia kehittyykin usein ihmisten toimintamalleja nopeammin. Tuotteen elinkaaren digitalisoinnissa on merkittävä mahdollisuus tehostaa tuotekehitysprosessia, sillä elinkaaren digitalisointi edellyttää teknologian lisäksi muutoksia ihmisten ajattelutavoissa ja toiminnassa voidakseen onnistua.
Idea, luonnostelu, protoilu, kehitys ja markkinoille, mars! Niinkös se meni…? Harmillisesti tuotteen elinkaaren digitalisointiin havahdutaan monessa organisaatiossa vasta, kun tuote on jo olemassa. Tuotekehityspotentiaalista jää tällöin hyödyntämättä digitalisaation edut esimerkiksi simuloinnin, mallipohjaisen suunnittelun ja käyttäjätestauksen osalta.
Tuotteen elinkaaren digitalisointi parantaa parhaimmillaan tuotteen laatua, käyttäjäkokemusta ja nopeuttaa tuotteen saamista markkinoille. Fyysisten prototyyppien rakentaminen voidaan virtualisoida, jolloin eri tuotekehityksen työvaiheiden ammattilaiset käsittelevät samaa prototyyppiä lähes reaaliaikaisesti.
Tuotteen digitaalisen elinkaaren onnistuminen on muutosmatka ja johtamiskysymys
Monissa organisaatiossa tuotekehitysprosessille on pitkät perinteet ja kenties toimintamallit ovat muovautuneet nykymalliin ajan saatossa. Tuotekehitysprosessi on tietyillä aloilla myös tarkasti säänneltyä esimerkiksi lainsäädännön tai eettisten ohjeiden kautta.
Teollisuus on kuitenkin suurten muutosten edessä. EU:n voimakkaasti ajama Industry 5.0 perustuu ajatukseen, että elämme parhaillaan viidettä teollista vallankumousta. Siinä ihmisten rooli on työskennellä rinnakkain kehittyneen teknologian ja tekoälyrobottien kanssa. Fiksumpien työvaiheiden kautta työstä tulee tuottavampaa ja vastuullisempaa. Tuotetaan enemmän vähemmällä, saadaan tuloksia pienemmällä hukalla sekä hyödynnetään dataa laajemmassa mittakaavassa. Tässä visiossa ihminen on työn tekemisen keskiössä.
Teknologia mahdollistaa monenlaista, mutta järjestelmiä, laitteita ja koneita käyttävät viime kädessä ihmiset. Organisaation digitalisaatiomatkassa ei riitä, että painetaan kaasua, sillä digitalisoitumisen muokkaa vääjäämättä työtapoja ja prosesseja. Tämä vaatii paitsi uuden oppimista, myös vanhasta poisoppimista.
Digitalisaatiolla tavoitellut liiketoiminnalliset hyödyt toteutuvat vasta, kun ihmiset alkavat toimia uudella tavalla. Uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, mikä nyt muuttuu ja miksi. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus oppia uusia työtapoja ja aikaa luopua vanhoista käytänteistä. Tarvitaan aikaa myös merkityksellisille, sparraaville ja ohjaaville keskusteluille, sillä käyttäytymisen muuttaminen on usein tunteikasta puuhaa. Ja koska ihminen ei ole kone, aivoille pitää jättää aikaa uuden omaksumiseen ja juurruttamiseen arjen toimintaan.
Hyödynnä digitalisaatiota fyysisen tuotteen suunnittelussa, valmistuksessa sekä hallinnassa koko elinkaaren ajan.
Luota tavan voimaan, tartu rohkeasti uuteen
Kun tunnistamme nousevan muutoksen, siihen kannattaa tarttua. Uuteen tarttuminen vaatii usein epävarmuuden sietämistä ja rohkeaa kokeilukulttuurin omaksumista. Tuotekehityspolun digitalisoiminen on mahdollisuus notkistaa ja tehostaa sen prosessia, mutta se ei tapahdu hetkessä. Digitalisoiminen vaatii tietoista päätöstä, resursseja ja sitoutumista. Tuotekehityspolun digitalisointi lähteekin sen kriittisestä arvioinnista: kuinka aidosti hyödynnämme digitalisaatiota, missä voisimme parantaa?
Me Goforella haluamme olla mukana edistämässä tuotteiden elinkaaren digitalisoitumista. Siksi koostimme listan, jonka avulla voi lähteä arvioimaan oman tuotekehitysprosessinsa digitalisaatiota:
- Jakavatko kaikki organisaationne ihmiset ja osastot saman vision tuotekehityksen suunnasta? Entä tukevatko prosessinne yhdessä tekemistä – vai tunnistatko tekemisessänne siiloja?
- Hyödynnetäänkö tuotteen digitaalista mallia jo bisnespäätöksiä tehtäessä, suunnittelupöydällä tai jopa sitä ennen tuotteen konseptoinnissa?
- Onko tuotekehitykseen osallistuvilla ammattilaisilla pääsy nähdä ja tarkastella samanaikaisesti samaa prototyyppiä tai mallia? Voisiko teillä virtuaalinen prototyyppi korvata hallissa seisovan fyysisen prototyypin?
- Miten muutoksia esitellään ja viedään läpi organisaatiossanne? Tietävätkö ihmiset, mikä teillä muuttuu ja miksi? Mitataanko muutoksen etenemistä?
- Miten huolehditaan ihmisten resilienssistä muutosten keskellä? Annetaanko ihmisten tunteille aidosti tilaa muutosmatkallanne?
Tässä lista, jolla pääsee alkuun. Mitä sinulle tulee mieleen?
